Putin kyykkää, Kim Jong-un kyykkää,
puutarhurit kyykkää,
slaavit kyykkää ja viel'
Tarinakin kyykkää.
Silloin, kun minä innostun viettämään aikaa kyykkimällä
niin minulla on viel' kamera hyppysissä
varmistamassa sitä kyykkäämisen viihtyvyyttä.
;o) sen verran on vettä virrannut joenuomassa ja uusia sukupolvia syntynyt
jotta, voin sanoa
"silloin ennenvanhaan" terminä oli
kotoisesti kyyki & köki.
Nämä kotikontuni salpausselän kupeessa
eivät ole tasamaata silmänkantamattomiin
kuten lapsuusmaisemissa pohojanmaala.
Vaan on sitä ylämaata,
alamaata
sekä hitusen sitä tasamaata siellä välissä silloin tällöin.
Läksin tässä muuanna aamuna pyöräilemään,
kun lomalaisella on aikaa nauttia
kevään tulosta ja koreasta aamuauringosta.
Eikä haittaa lainkaan, jos reissu hitusen venähtää.
Poleksin ja ajeleksin ensin rouviksi pitkin asfalttiteitä.
Niinhän siinä kävi taas, että mettään meni koko pyöräily.
Ai'ai, oi'oi
kuinka paljon oli sinisiä ja valkoisia vuokkoja kerrallansa nähtävänä.
Jep'jep jälleen oli hetki pysähtymiselle,
jopa siinä tovin
saattoi itseänsä viihdyttää.
Tämä mummu kyykkäs aika jyrkässä törmässä
nokka kohden alamaata tähtäillen kameranlinssillä sinivuokkoja.
Herrat ne hymyellen kyykkäävät valokuvissa tasamaalla.
Minä mummu törmässä "melooninpuolikas" päässä ja hekotin niin, jotta
mettä kaikas.
Siinä meinasi vielä lähteä karikekerros virraamaan pois jalan alta.
Oli sen ylämäkihölkkääjän ilme sen verran huikea,
kun hän oivalsi mitä näki.
Juu ja tässäpä niitä
mitä
minä
kökkien ihastelin.
Sammakkolampikin
on jo sulanut.
Uuteen kevääseen nousseiden kukkasten lisäksi oli noussut
tolpan nokkaan ihan aiheellinen varoitusmerkki.
Hatun nosto hänelle, joka on laittanut toimeksi
ja saanut tämän varoituksen mettä mäkeen,
ettei tule havereita.
Saas nähdä milloin löytyy metsästä varoitusmerkki
meloonipäästä XD.
Toivotan kaikille
