SähköhellaElla & MikroaaltouuniUlla

Lauantaina juoksin ympär' pikku kaupunkiamme etsien lankapalloihin patteriledejä.

Yhtä tuloksekasta oli ledien löytyminen kuin tämän lumimies Jetin!

Joku ol' lähtenyt ookailemaan pyryyn

ja etsimään parkkipaikkaa.

Oletan poskilihas jumpan olevan tehoikkaammillaan kuskeilla.

Minulla kiristi vaan pohkeet, kun olin painanut tuiskussa kuin hirvi ympär' kylää.

Etsimääni en löytänyt vaik' kolusin koko kylän kaik' mahdolliset led'valokaupat.

Sunnuntaina sitten otimme johtotähden tästä ...

arkihuolesi kaikki heitä

ja läksimme kuuntelemaan kirkkoon kauneimpia joululauluja.

Siis, joulu saa tulla rauhaksinsa mukanansa hivenen jännitystä ja ihanaisia tuoksuja.

;o) jopa lanttulooran tuoksu on herkullinen ja ihana joulun alla.

Maanantaihan se koittaa sunnuntain jäläkeen.

Nouseee päivä

ja jännitystä ilmassa ;o) kuten joulun alla tuleekin olla.

Oli pikku-ukon tarhaan tutustumispäivä.

Siellähän pikku-ukko oli kuin kala vedessä ...

paitsi silloin, kun aloittivat laulamaan tuiki tuiki tähtönen.

Nolous puuska iski ja pikku-ukko meni kaksinkerroin kuin linkkuveitti duplolaatikossa istuen.

Kalevala riimityksellä reippaampi laulu sai kiinnostuksen heräämään ... josko lähtis föli.

Joulupukin asioilla kävin

ja ennättipä aurinko laskemaan.

Päivähän on vaan kissan sylen mittainen tahi kaks' hämärää vastakkain
näinä aikoina vuodesta.

Maanantaina auringonlaskun jälkeen Tarina kiristeli poskilihaksia ...

ottakaamme se vaan ikääntymisestä johtuvaa repsahtumista vastaan taisteluna !

Upo-uusi sähköhellaElla saapui Tarinan tupaan...

mutta....

sähköasentaja ei saanut vanhaa lämmöllä palvellutta pois kolostaan.

Tuumasi; soita huolltomiehelle, hänellä on työkalut.

Minä soitin ja huoltomies oli hivenen ihmeissään asiastani.

Tuli työkaluinaan taskulamppu ja ruuvimeisseli...

Juu-u ja tämän tarinan jippo on siinä,

jotta hänellä oli liikkuvat polvinivelet ja kyky nöyristyä SähköhellaEllan etteen polovillensa

kuten Tiernapoikien muriaanien kuningas.

Eipä aikaakaan, kun hella ol' keskemmällä köökin lattialla poijes pesästänsä.

MikroaaltouuniUllan apuun täytyi päivällisessä tyytyä.

Helmet tarttis saada Mimmun siunaustilaisuuteen.

onneksi hain varmuuden vuoksi nappiivahvistusta

näyttävät vallan herkullisilta salmiakkilakritsinamusilta.

Helmet

virkattuina

ja epätärkkana kuvana,

mut' idea näkyy paremmin.

Kauniita unia ja salaisia joulutontun askelia hangelle!

Hermojenkoitosta on monen sorttista

Meillä oli treffit sillankuppeessa.

Kuopuksen kanssa odottelimme vieheliäisen vihaisessa viimassa pikkuäitiä ja pikku-ukkoa.

Ensimmäinen koetuksen paikka oli

nämä pajunkissat.

Vinkka viheltää vermeistä läpi ja kylymä on. 

Nyt ei jäädä kuvailemaan yhtikäs' mittään.

Tarkoituksena oli löytää kylältä lisää rautalankaa, led-valoja ja kuopukselle pomppa.

Tuo rautalanka ja led'valot olivat ;o) pala kakkua hankkia.

Prismakaupassa ensin suhasimme moussakas (musaka) tarveaineiden etsinnässä.

Minulla suhahti hermo piukeelle, 

kun kauppalapussa luki 5 munakoisoa ja minulla onnettomalla on vain kaks' kättä.

Armeliaasti ajatellen munakoisoparkoja en viitsinyt heitellä niitä kuin kranaatteja ostoskärriin.

Ruokapuolen ostokset kärrissä ja totesin, jotta pyörähdän lankahyllyillä ...

jopa kaik hävisivät merenmutaan.

Naisen logiikalla oletin, jotta miesten pomppaosastolta löydän seuralaiset.

Ei ristin sielua, ei tuttua, ei outoa henkilöä.

Ihan ite, minä vaan.

Kilauta siinä sitten kaverille, jotta pomppaosastolle pliis ja tuo kaverit fölis!

Löytyi sentään pomppa, mutta pituudeltaanhan kuopukselle se ei ole lähellekään kolomivarttista.

Pomppaosastolta lähtissä totesin, jotta kukka osastolle seuraavaksi.

Eipä ollut siellä mitä olisin halunnut hankkia, mutta eipä näkynyt tuttuja naamojakaan.

Tytär meni pikku-ukon kärrien kanssa käytävällä, huiskin, mutten vetassut keuhkoja täyteen ja kajauttanut

häntä nimeltä.

XD oletan, jotta kaik' kaupassa saman nimiset henkilöt olisivat saaneet hepulin.

Tyydyin siis vaan huiskimaan ja heiluttamaan käsiä ... täällä... tänne.

Viel' kilautus kuopukselle, jotta viivana kassoille.

Jos se hermo kiristyy niin sehän täytyy löysyttää askarteluboxissa

liimaa & sotkua.

Siinäpä se

kuivuu.

Lila tekee 

vaaleanpunaiseksi.

Kukahan se kuvassa luuraa XD

Pallothan ovat

palloilua 

varten.

Pallo

joulukukkasena.

kiitokset kuopukselle moussakaksesta! Oli suunmukaista herkullista!

Leppoista oloa toivotan kaikille ja namusia unia!

Jos sitä kaiken ehtisi

=(  bittiavaruus nielaisi postauksen.

;o) arvaattekos mitä ? saattepa keksiä Tarinanlle tarinan.

Otsake antaa alku lauseen ja vihjeenä suruloma alkoi.

Helene Schjerbecin

puisto.

Kuusi

kotokaupungin kirjastoaukiolla.

Värikuvia

puidenlarvat.

Männyn

käpy.

Tästä männystä ei tule

mastopuuta.

Koivu

kuin koru.

Vaahtera

se vaan helisyttelee tuulessa neniä.

Akkunasta voip'

katsoa myös ulkoa sisälle.

Mikä elukka on kulkenut?

Ihan selvästi jäneskoira.

Kuin sadussa voip' kysyä

kuka on nukkunut mummun sängyssä ? XD

Iloa ja innostusta kaikille

kylässäkävijöille!

Itsenäisyyspäivä

 

toivotan kaikille kylässä kävijöille!

Toinen adventtisunnuntai

Herätys tillitti 05.05, jotten ole töihin mennessä aamukarhu.

Hyvät hyssykät sentään mikä karvas palaneen käry kävi minun rinsenssanenuun, jak!

Ennen kuin edes kahvikeitin pääsi roplottamaan kierros huushollissa sauhuaako joku ...

mistä haju on peräisin?

Seuraava aatos oli onko jomp'kump' naapureiden poikamiehistä saanut pikkujoulun jälkeisen yöpala roiskeläppäpitsan ylikypsäksi ja hiileksi parantamaan krapulan

... hmmm nesteen sitojaksi.

Ei, käry ei tullut käytävästä.

Muumimukillinen kahvia sisuksiin niin tekoälynkin kuupassa alkaa olemaan sähköistä aivotoimintaa.

Aukaisimpa ja kurkkasimpa iha ommaan uuniin.

Jösses sentään siellähän oli hiiltynyt patalappu!

Kompostiin läks' patalapun hyvin kypsynyt raato.

jatkuu tuonnempana ...

Töihin mennessä olisi voinut kävellä postikorttimaisemassa vanhainkodin ohi.

Niin kauniisti sateli hiljalleen leijuvia kimaltavia jouluisia lumihiutaleita.

Juuri sellaisia, jottei voi muuta kuin huokailla kuinka kaunis maailma voi olla!

Ainut idyllin pirstova asia oli tämä ilta-aamukeikaus laulu joka sinnikkäästi renkutti päässä.

Alataloks' meni ... missä oot Vikcy Lee, varsinainen tunnelman tappaja tässä tapauksessa.

Töistä lähtiissä annoin toive rapsankin.

Mummo haluaisi katsoa Teemalta Elisabet 2 dokkarin käykää napsauttamassa kanava kohilleen.

Onneksi oli jo selin kysyjään ...

mitä pitää tehdä?

....vastasin painaa nappia numero 7

ja johan luikkaasti läksin kansliasta reppu heiluen ja työparini tuli kannoillani täti Moonikana käs'veska keikkuen kuin aikoinaan Mietaa jaWasberg maaliviivalla ennen kuin röhö nauru karkasi,

onneksi osaston ulkopuolella.

Kysäisin työpariltani, jotta kuulostiko vastaukseni piioV****ilulta?

Vakavalla naamalla tuli vastaus kuin apteekin hyllyllyltä ...

ei vastasit vaan kysymykseen.

Tästä uudesta tiimiläisetämme emme ole viel' päässeet selvyyteen onko lintu vai kala.

Kova on ainakin sähläämään.

Työmaanovi poksahti kiinni niin jo vain ajatus muutti muualle ja silmä näki

niin kauniin honka mänty petäjän rungossa kauniisti leikkivän illanruskon auringonsäteet

ja hongan punan.

Ennätittekö kipaista toimittamassa näitä jatkuu asioita?

Jääkaapilla, vessassa?

Kotva kotiin päästyäni kuopus tuli salibandy pelistä 

ja äipä tuikeana kysyy mikä ihme on hiiltyneen patalapun tarina.

Kuopus ihmeissään, jotta hiiltynyt patalappu?

Totesi, jotta sauhu oli tukeva ja tuuletin.Pizzan juuston oletti lurahtaneen uunin pohjalle.

Eipä kurkannut uuniin.

Loogisesti ajatellen pizzapellin pohjaan ol' jäänyt patalappu ja paiston aikana pohjalle putosi, sauhusi ja haisi.

Noh, ripitys saarnaa en tähän kirjaa, siinä voipi monen korvalehdet palaa 

;o) punaisena ei sentään sauhuten.

Noh, onneksi ei kuinkaan käynyt.

Sainpahan uuden makian naurun, kun kuopus kertoi kommentin pelistä.

Vastustajalta oli tullut kommenti  maalin edustalla työntäkää se pois edestä.

Sieluni silmin näin tämän yrityksen n. 2 m ja 100kg.

Kuullessaan moisen kommentin seisoo kuin paasi,

sehän liikahtaa sijoiltaan kuin perhosen siiven hipaisu kukkasen terälehdellä.

XD

Ei ollut vastapelurin hartiavoima kohillaan vaan meni nojailuksi

väkevämpänsä kohdatessa.

Pelissä saa sääntöjen mukaan hartioilla töniä.

Ylppäriruusua olin kukkakaupasta hankkimassa

ja jouluruusut olivat tulleet.

Ihan pakko hankkia ja kotiin kantaa.

;o) ja harjoitella kuvalla leikkimistä.

Olen sitä mieltä, jotta kuvaa otettaessa pitää silimllä nähä eikä koneella fiksata.

Uusia ehtoja nuppuja on tulossa vaik' kuin paljon.

Ite töpeksin hoidossa, jos eivät kukat ole kauniita.

Nyt on oiva hetki käydä kokeilemaan piparitaikinan "lientä" 

joskohan sinne voisi jo jauhot lisätä.

Miellyttävää adventinehtoota sinulle!

Niin se vaan on, jotta joskus täytyy vääntää asioita rautalangasta

Rauhaisa herääminen toiveikkaaseen joulukuun ensimmäiseen torstaihin.

Ulkona oli vielä hämärän hyssy, kun hiippailin kahven keittoon 

ja

;o) porkkanan rastoon.

Hissunkissun aamukahvi&porkkana aamiainen paikallisen aamulehden kera

eikä kiirusta mihinkään.

Ei oikeelle, ei vasemmalle saati eteenpäin täydellä höökillä.

Sain nauttia ihanasta aamun rauhasta hissukseen.

Kauppa reissulle oli lähdettävä, kun jääkaapin valo oli niin yksinäisen oloinen.

Mutkan kautta leppeässä -4 asteen pakkasessa kauppaan astelin.

Mustamarja-aronia

kuin 4 tähden illallisen sokerikuorrutettuna jälkiruokana.

Eikä pihlajanmarja jää

kakkoseksi kuurakuorrutuksessa.

Mikäs sen rattoisampaa vapaapäivän askaretta kuin mennä askarteluboxiin tuhtailemaan?

Rautalanka hässäkkä

sai muodon.

juu-u ja Tarinan etusormi sai poppapipin ... 

kypsyipä sormenpää ihan tukevasti.

Ei tullut edes kunnon rakkoa vaan sellainen kypsä harmaus.

Vääntöä

valaistuna

ja toisesta

kulmasta

Jouluisena

köökin pöydällä tuikkuineen.

Joulujänskätystä piisaa mummulla

orkidean nuppujen kanssa.

Minkähän väriset kukat aukeavat?

Tonttujen hipihiljaisia askeleita tuomaan jouluisaa jänskätystä kaikille kylässä kävijöille!

Joulukuussa oomma jälleeen

ja vuosi lähenee loppuaan.

On siis suuren finaalin aika likellä, 30 päivän päässä.

Stereonäkö testi

muumikalenteri mummulle & mukulalle.

Kyl' meitä jänskättää ...

uuden joulun odotus.

Ensimmäisen adventtisunnuntain riemu pidot

ol' vareksellakin.

XD blonbi tekoälynä puhui kännykässä ja nappasi kuvan, 

kun ei kykene purukumia pureksimaan samaan aikaan, kun kävelee ;o)

Eipä kiiruheta edelle vaan eletään päivät suurella sydämellä kaamoksessa etenpäin.

Simuna ja Martti unohtivat hommansa, mutta Antti se paukutteli täällä eteläsuomessakin -20 asteen verran.

Aatteli aisoilla ajavansa varmasti.

Koivu

koreilee pakkas auringon laskiessa.

Eipä tarttenu etelän tyttö ohovia, huitua
( ei sitä kurriksikin kutsuttua maitua)
piti vain lämpimikseen.

Joulukuu sitten alkoikin huomattavasti leppeämmässä kelissä.

Aamulla töihin lähtiissä oli vain -9

ja vaahtera  niin kauniina  ;o) sokurikuorrutuksessaan kuin prinsessa.

kotikatu

kauniissa talvi aamussa.

Ihastuttavaa iltaa ja makosia unia kaikille!