Testattu ja todettu kokolailla toimivaksi

Ai, mikä?

Noh, tuo oikea käsi.

Yksi vuoro reippaassa osastotyössä ja toinen enemmän niikusta pillerien pyörittäjänä.

Iltavuoron (osastotyö) jälkeen otin suosiolla särkylääkkeen, 

kun aamuvuoroon piti kukonlaulun aikaan herätä. 

Sitä lyhyttä unenaikaa ei parane haaskata lainkaan.

Myöntää täytyy, jotta kyllähän ranne väsyi ja voima kädessä oli sitä sun tätä.

Tavarat kuitenkin pysyivät kädessä.

Testaustuloksia ovat nämäkin

vilttitossut esikoiselle.

Novitan joululehden 2012 ohjeella (46) lankana Novitan Puro retro.

Toisen vilttitossun pyyhkeet pieksivät paremmin eli huopui paremmin.

Esikoinen tuumasi aiheesta, jotta toinen on selvästi oikean jalan ja toinen vasemman.

XD molemmat tossukat menee siis oikeaan jalkaan. 

Tulipa oltua välillä kameran toisella puolen.

Kukkahatuton

hattutäti.

Naapuri tuli vastaan porraskäytävässä ja totes a'ha ja hekotteli mennessään.

Kotimaisen elokuvan aarteitahan on se Hilja maitotyttö,

mutta Hiljan ikääntyessä 

on kyseessä maitomummu.

Seuraavaksi mummu oli siellä kameran tavanomaisella puolella.

Kerrankin osu ja uppos ;o)

Rinsenssa pysyi  

kotvan paikoillaan.

Häähattu poti akuuttia sulkasatoa ja kokeili millaista on olla lättähattu ;o)

Luistaa vaan jalan alla ikävästi.

Tänään aamusella astellessa töihin tintti jo lauloi, jee!

Tintti laulaa pyryn eellä, sano vanha kansa.

Työpäivän jälkeen astelin ja pistelin radanvartta

 Giganttiin hakemaan sitä syntymäpäivälahjaa pikku-ukolle.

Myyjä katseli minua ja piti sitten myyntipuheensa.

Totesin hänelle kameran tulevan syntymäpäivälahjaksi.

Oli ihan pakko pitää sellainen jännitystä lisäävä "taidepausssi"

... 4-vuotislahjaksi jo noin vuoden valokuvanneelle pojannassikalle.

Jatkoin sitten, jotta mummukin haluaa kuvata pikakuvia eikä vaan veivata järkkäriä.

Olipa kivoja ylläripylläri katsottavia 

silmänilona "tylsällä kuolemansuoralla".

Autollisia kotimatkalaisia ei ollut vielä liutana liikkeellä niin kuulinpa toisenkin ylläripyllärin.

Solisee, juu-u solisee

ja solisi se pien' puropahanen.

Koskikara ei kuitenkaan pomppinut rapakivillä.

Aurinko laski mailleen

kotimatkan aikana.

Nyt on tintin pyry ulkona.

Puikkeja sekä enkeliä en ole vielä löytänyt.

Aikaa on vielä Nuuttiin asti. 

Jos niitä ei siihen mennessä löydy,

 niin puikkien koristaessa pöytää syön Jussina uudet potut.

;o) tietysti ne enkeliä eskortteeravat puikit pitää sitä ennen löytää.

Toivotan sinulle iloisia ihastuksen yllätyksiä

ja pilkettä silmäkulmaan!

Loppiaisaatto

Tämän komedian käsikirjoittajana ei ole Shakespear vaan Tarina.

Aamulla kauppaan lähtiessä juontui mieleen, jotta olen kuin kaukolämpö.

Ai kuinkas' niin? Noh, hitusen jälkijunassa sen lämmön kanssa.

Olisi ollut ihan viisas teko pukea myös "villapöksyt" jalkaan farskujen alle.

Muuten oli kyllä ihan moitteeton talvivaatetus.

Pääsi pureva talviviima

yllättämään näin talvella ;o).

Kuusi on riisuttu ja kannettu kesätelolle

sekä melkein syöty.

Kuusenkoriste laatikko olla tönöttää vielä pikkusohvalla.

Kolme itämaan tietäjää ovat reissun päällä ennen joulua.

Nyt on kaks' puikkia lähtenyt eskorteeraamaan puista enkeliä jonnekkin.

Missä lie viettävät lauantai-illan huumaa?

Puikit eivät ole Buick'eja vaan pieniä (vajaa 5 cm) pakeliitti pukkeja.

Pikku-ukon kanssa luimme eläin atlasta ja rinsenssa tuli luoksemme

todeten; leikkaa, hiuskiehkura kärkipihtien välissä.

Minä siihen, jotta ei niillä voi leikata.

Ne ovat kärkipihdit ja nostin ne tylsänä mummuna kirjahyllyyn ylettymättömiin.

Rinsenssa leikki ja touhusi omiaan, kun ei jaksanut tutkailla kanssamme sitä kirjaa.

Yks'kaks' kuuuluu surkea parkaisu puikki, PUIKKI!

Yritimme pikku-ukon kanssa päästä jyvälle mistä on kysymys ...

mikä ihmeen puikki.

Millä rinsenssa leikki???

Jopa älysin mennä askarteluboksiin katsomaan mikä oli kärkipihtien vaihtari.

Siellähän oli kolme pikkupukkia.

Voi kuinka rinsenssalla oli onnelisen helpottunut ilme saadessaaan pukit kätösiinsä.

(siitä olisi pitänyt saada kuva)

Minä rinsenssalle; sano pukki.

Rinsenssa sanoo;pukki.

Minä näytän yhtä pukkia ja kysyn; mikä tämä on?

Rinsenssa vastaa; puikki.

Minä; pukki.

Rinsenssa; puikki.

Olisimme varmaankin tinganneet pukki puikkia yli iltapuuron ja rinsenssa olisi vielä just' ennen nukahtamista sanonut puikki.

Muut pukit ovat pukkeja, mutta nämä pikkufiguurit ovat jostain erityissyystä puikkeja.

Olkoot kaikki viisi puikkia rinsenssan sitten, kun hän on iso kuningatar ja se puuenkeli.

XD pitäiskös vielä nimetä ne kohtalokkaat kärkipihditkin rinsenssalle?

Siirrytäänpäs sitten yhdistelmään palapeli ja mittanauha.

Jep' minulla on nyt 996 kpl seepianväristä askartelupalaa.

Mittanauhan tyly lukema oli, jotta paloja puuttuu.

Tuumasin, jotten en ole elläissäni palapeliä pelannut laskemalla palojen lukumäärää, mut' on se kerta ensimmäinenkin.

Hankin sitten

toisen.

Tässä on vain 500 palaa, mutta yhtä koukuttava se on kuin 1000 palan pelikin.

Pikku-ukolle kudoin villahousut ennen tätä käsihaveria.

Eilen kokeilin onneani ja ompelin hampaat,

silmät sekä haarasauman.

Neulegraffan ohjeella.

Pikku-ukko täyttää kohta 4 vuotta ja olen miettinyt mikäs' se olisi hyvä ISON pojan synttärilahja.

Tässä olisi hyvä

lahjaidea.

Idean sain täältä. 

Pelleilkäälpä 

sydämenne kyllyydestä, olkaa iloisia ja nenä kiinni linssissä!

p.s
pikku-ukon

puolukat

Mikähän viikonpäivä se on tänään?

Numeroissa se on toinen päivä.

Pyhän jälkeen tulee maanantai, mutta mikäs se tämä maanantai oikeasti on.

Piti ihan sanomalehdestä ja puhelimesta katsoa ja varmistaa, 

jotta keskiviikkohan se tänään.

Oishan sitä voinut allakastakin katsoa.

Kyllä Mummot tietää XD

vaikka mummulla olikin tieto hakusessa.

Noh, uuden vuoden päivä siistasi sitten sateella edellisen vuoden viemäreihin.

Maaliskuulla sitä olisi hyvinkin tyytyväinen näihin pulussa-asteisiin ja loriseviin viemäreihin.

Lumihangilla on luonnollinen poistuma

eikä nietoksia tarvitse autokyytillä poistaa.

Soitin tyttärelle

(laiska ei viitsinyt kavuta rappusia yläkertaan)

ja pyysin häntä sanomaan muksuille, jotta vilkaisevat akkunasta ulos, 

kun nämä koneet olivat askareessaan.

Taustalta kuului pikku-ukon hätääntynyt parkaisu;

ei meidän lunta saa viedä pois.

Eipä ole enää joulukoristeita

morsiusangervossa

eikä

pihlajassa.

Sataa se on roplottanut tänäänkin.

Pienen hetken sade veti henkeä puolenpäivän tienoilla.

Äkkiä ulkokamppeet niskaan ja kävelylle.

Loskamoskaa ja paikkapaikoin hyvinkin liukasta jäätä oli matkanvarrella.

Pilvi päätti aloittaa veden pudottamisen uudelleen niin eipä sitä kauaa ennättänyt ulkosalla olla,

kun kengänkärjet piti asetella kotia kohden.

Olen tässä pyörinyt ja kuleksinut huoneesta toiseen.

Olo on sellainen "äitii mitä mää teen".

Rupesin tiskaamaan.

Se ei nyt ihan viisas kuningasajatus ollut, mutta kun aloitin niin lääräsin loppuun.

Piti pitää huilitaukoja välillä. 

Toivottavasti tuo käden käyttöharjoitus ei kosta huomenissa mieltä kirvelevästi.

TV:n katselu tuntuu ihan tyhmältä ilman kudinta.

Tallennettuna olis vaikkas ja mitä.

Nyt sitä aikaa olisi tuijotella ohjelma, jos toinenkin pois kovalevyltä.

Palapelikin on pattitilanteessa. 

Seepian värinen kuva ei näillä vuoden pimeimmän ajan luxeilla ole niitä helpommin kasattavia.

Mittanauhakin on jemmassa.

Rinsenssa haluaa sen kaulaan ja on kuin vaatturimestari konsanaan.

Pikku-ukko mieluusti mittailee mööpeleitä ja niiden välimatkoja.

Minun jäljiltäkin se voi olla rullattuna jossakin josta ei vaan pistä silmään.

Toivottavasti pikkusohva ei ole sitä nielaissut, meinaan sohvaa en kyllä kykene kallistelemaan

mittanauhan etsinnässä.

Kohta minä kuitenkin tuijotan palapelin paloja kuin käärme kania mittanauhan kera tahi ilman.

Ai miksikö mittanauhaa tarvitsen palapelin palojen asetteluun?

Mittaamalla saisin osviittaa, onko alareunan palat kohdallaan vai puuttuuko vielä paloja välistä.

Taidanpa lähteä etsimään sitä mittanauhaa ja tuijottelemaan seepian värisiä palasia.

Jouluruusulla

toivottelen toiveikasta torstaita!

Vuosi vaihtuu

Otetaampas taaksepäin kelaus

vuoden viimeisistä päivistä.

Palataan ihan jouluaattoon asti.

Ensimmäisen mummon säikytin kostyymilläni

jo ennen työvuoron alkua.

Yökkö lähti töistä heh'heh' hekotellen eikä haukotellen.

Yhden mummon sain liikuttumaan ihan kyyneliin asti

kysellessäni onkos' täällä kilttejä mummoja?

Jouluyllätys

löytyi Tapanin tallustelulla.

Ensimmäisen arkipäivän koittaessa läksimme tyttären kanssa käväisemään äkkiä ostosparatiisista ostamassa kaks' metriä kangasta.

Vävyn jäädessä kotimieheksi.

Neljän ja puolentunnin aikana vävy

ja mukulat ehtivät tehdä vaikka mitä.

Pikku-ukko kertoi; isi teki patsaan pihalle.

Komian patsaan tekikin.

Hmm... kuinkahan kauan pikaisesti retken tulisi kestää,

jotta pihalla olisi Julle Ankanpään patsas?

Kangasta

tarvitsin

kahta sorttimenttiä metrin pätkän kumpaakin,

jotta rinsenssalta ei tarvitse vaihtaa tavallisesta kupista juomisharjoituksen jälkeen

 vaatteita sukkia myöten.

Viattomien lasten päivänä ajelimme vävyn ja rinsenssan kanssa

Tammistoon hakemaan minulle uutta tietokonetta.

Mummulassa oli vielä ehtoolla

Marttikerho.

Pikku-ukko piirsi aika vaikean kuvion ommeltavaksi, mutta miehissä se tuli ommeltua.

Suunnittelin Uuden Vuoden aatolle tanssit asukkaille ja työparikin oli myöntyväinen jalalla koriasti laittamiseen.

Mutta eipä mennyt kuin Strömsössä nämä suunnitelmat.

Noh, glögit ja konvehdit tilattu ja haitar'musiikkia vein levyllisen tänään aamusella vaihtarina hakiessani vakuutusnumeroa.

Eilen illalla oli ikävä episodi töissä.

 Työpari sai agressiivisen asukkaan kimppuunsa.

 Minun käsikin sai oman osuutensa siinä tilanteen rauhoittamisessa.

Onneksi mitään ei mennyt kädessä rikki vaan selvisin venähdys revähdyksillä.

Seuraavan kerran työmaalle sorvin ääreen 9.1.13.

Toivottavasti työparin leukakin säästyi pahimmalta.

Tässä nyt sitten harjoittelen tämän uuden masinan kommervärkkejä.

Sauhupa meinasi nousta korvista

kuvien siirtämisen kanssa ... grrr!

Onneksi vävy, kummipoika ja kuopus ovat maltillisesti jaksaneet olla pitkämielisiä tutoreita.

Perinteinen vuodenvaihteen itkupiirakka jääpi nyt paistamati 

;o) harmi 

Kummipoika ja kuopus loihtivat tapaksia ja klubileipiä njams'.

Taidanpa lähteä vuodenvaihteen rillutuksiin

askarteluboksiin ja

toivotan

Hyvää ja

makoisaa Joulua kaikille 

blogiystäville!

Talvipäivänseisaus ja maalimanloppu

Tuo maalimanloppu jääköön näin maininnanasteelle,

 konsa kerran samalle päivälle sattui.

Kyllähän se totisinta totta on tainnut olla Mayoille silloin, 

kun sitä on kiveen kirjoitettu.

Maalimanloppu koskee Maijoja ja nimeni on Tarina, niin minun maalimani pyörii vielä.

Sitähän ei tietysti voi sanoa kuinka paljon niitä päiviä riittää allakassa.

Pikku-ukkoa siteeraten "nyt on onnenpäivä" (tapahtuu jotain hyvin mieluisaa)

On talvipäivänseisaus JESH'!

Pimeämpää ei enää tule, vaan elo kääntyy isännän puolelle

 ja 

valoa kohden mennään.

Joulukuun päivät ovat vallan hujahtaneet lumisateessa ja adventtikalenterin luukut ovat koht' kaikki auki avatut.

Tänään luukusta löytyi hattivatteja ;o) ethän arvaa, 

jotta minulla on Muumikalenteri XD.

Piparitalkoissa

riitti taikinaa syötäväksikin XD.

Serlokin kanssa on tutkittu lumeen painautuneita jälkiä.

Tuossa on mennyt rusakko, orava, varis ... ja mummu XD.

Kajahtipa pikku-ukon äänellä vielä jälkienetsijä apulaiselle

löytyi hyvä istuin.

Pirttipäivinä kitkuttelin

kuopukselle poropaidan.

Poro on ommeltu.

Juu-u ja onhan se vielä hyvän Tuomaan päiväkin tänään.

Tuomaan päivänä joulu astuu tupahan.

Töissä virikeryhmä oli kuusen koristelu pappojen kanssa.

Kolme pappaa kuin itämaan viisaat tarkkasivat silmä kovana kuinkas se "tyttö" kynttilöiden laitosta suoriutuu. Eivät he moitteen sanaa sanoneet.

Sitten niitä punaisia, punaisia,punaisia ja punaisia palloja

hileellä, hileettä, kiiltäviä ja mattapintaisia 48 kpl.

Papat seurasivat niin vakavina, jotta pitipä hitusen jekkuilla.

Sipaisin koreat kuusenpallot koviini koruiksi keikkumaan 

ja johan sohvalta kuului komea naurunhörähdystrio.

Muutama pallo karkasi ripustusnarua laittaessa pitkin permantoa ja pomppivat kuin pingispallot,

mutta on meillä korian punainen kuusi töissä XD.

 

Töistä tulessa 

kävin tervehtimässä pikkupotilaita yläkerrassa ja sieltä pompottelinkin kellariin.

Äipä mummu läks' kuusen hankintaan.

Jonkun aikaa sain komuta kellarissa ennenkuin sain iha ite kuusen kellarikäytävälle 

ja sen "älä heitä, joulukoristeita" pahvilaatikon.

XD sitä " jos et nosta takaisin niin saat viikon kotiarestia" pahvilaatikkoa ei taida olla enää olemassakaan.

Nyt taitaapi olla juuri hyvä hetki ennen saunaa käydä oman joulukuusen kimppuun ja kasata se valmiiksi koristelua varten.

;o) juu-u minun kuusessa on sinisiä, sinisiä, sinisiä ja sinisiä palloja.

Olkaahan siivosti sillä

tonttuja on liikkeellä kirjoittelemassa mustakantisiin vihkoihin.

 

Pöllönä palloja

Yöputken jälkeen jäi yöeläjän rytmi päälle.

Silmät renkaina nukkumaanmeno meni aina huomisen puolelle vaik' kuinka yritin mennä ajoissa maate.

Kaikkein paras oli,

 kun meinasin myöhästyä lomaa edeltävästä ILTAvuorosta.

Siskonpäivänä ja vävyn synttärinä 26.11

löytyi

metsäretkellä

vielä monensortin

vehmasta.

Pikkuäidin isosisko lykkäsi vaunuissa nukkuvaa pikku-ukon pikkusiskoa.

Oma isosisko taisi olla konttuurissaan töissä.

Allakassa lukee, jotta joulukuu on ensimmäinen talvikuukausi.

Tänävuonna tämä tosiaankin piti paikkansa ja

 viimehetkisten kokemusten mukaan jopa täällä etelässä oli siis oikea tunnelma,

 maa valkoisena ja pakkasta kiitettävästi.

Antti oli antelias.

 Pikku-ukon kanssa kävimme

tervehtimässä joulupukkia.

Pätkä heidän keskustelusta ...

Joulupukki; Mitä sinä haluaisit lahjaksi?

Pikku-ukko; Maapallon

Joulupukki; Sellaisen, jossa on valo sisällä?

Pikku-ukko; Älä ole höpsö ei se mikään taskulamppu ole.

Tapaamisen lopuksi pikku-ukon kommentti; Oli hauska tavata!

Onhan se herätyskello ollut kilkattamassa, mutta jokseenkin olen sen tillityksen jättänyt huomiotta.

 Ensimmäisenä lomapäivänä kello tillitti kahdeksalta ja lähdin kuin hauki makkuulta peiton alta .

(saattoi syynä lennokkaalle lähdölle olla myös osin avonainen akkuna =

ulkoruutu kiinni ja sisäakkuna auki)

Lomaa ei haaskata pöllöilyyn.

Noh, ampaisin keittiöön ja pyörin kuin flipperipallo ...

miks'ei maailma kirkastu ... rillit jäi spurtissa yöpöydälle.

Helykaapista toiset keikkumaan nenänvarrelle ja kahven keittoon.

Meillä on edelleen nimettömän kanssa kädenvääntö

kumpikas meistä onkaan köökini kuningatar.

Hieman raivausta vaati, jotta sain adventtitähden akkunalle.

Onneksi ei sentään raivaussahaa tahi jotain sen tapaista motorisoitua välinettä tarvinnut.

Riitti reipas rempaisu ja  kieritys sekä pyöritys.

;o) ihan selkävoittoa en saanut ... nimetön kiipeää yhä ylemmäs kenties yläkertaan?

Konsa nämä pakkaskelit tulivat iloksemme 

(paitsi rinsenssan,

 joka näyttää olevan Tahitin tyttöjä. Osaa hyvin äkeästi sanoa NO NiiN tarkoittaen sisälle.)

ja juhlapyhät lähestyvät otimme vinkin siitä ostamastani joulukirjasta.

Kaivele kaapinperiä oliskos Walpurilta jääneitä tahi osta ilmapalloja.

Täytä

väriaineella tahi vain kraanavedellä.

Kaapinnurkkaan 2010 Marlin glögi (ilmeisesti huono vuosikerta, kun sinne nurkkaan jäi)

EI ole hyvä värjäysaine, jos haluaa punaisia palloja.

Väriaineen, jos näin tahdot 

jälkeen lisää kraanavesi ja sipase kunnon partiolaisen pettämätön solmu.

Suhde n. fifty-fifty. Punajuurien etikkaliemellä tulee kauniita rinsenssan värisiä jäälyhtyjä,

 mutta silloin täytyy huomioida tämä etikka ja sen jäätyvyys. 

Ka päästiin siis matikkaan XD .

Noh, kolkkakalaan ainakin, jos ei väri miellytä.

Viisainta on kerätä

tämä pallomeri ämpäriin.

Lainaa naapurista muksu

heittelemään palloja lumeen.

Hangessa olevien pallojen

paikkaa kannattaa jokusen jäätymistunnin jälkeen vaihettaa

sanoo koepakastuksen rintaääni.

Herttaisen ihanaa 

sekä tietysti hippasen jännittävää

adventin aikaa sekä
juhlavaa Itsenäisyyspäivää

toivotan

sinulle!