sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Luontoääniä

ovat tinttien laulu ja kirkonkellojen kumu.
Luontoliiton kevät seurantaan voin todeta, jotta tuossapa ne oikeastaan ovat 
havaintopaikkana 24.86 itään Greenwichistä ja 60.63 pohjoista leveyttä.
Noh, lisätä voi lirisevät purot ja kumisaapaskelin ; )

Perjantaina hain postista tämän



ja sisältönä



oli serkkulikan tekemä



ihana hattu,jonka serkkupoika nimesi puupäähatuksi!
KIITOS!

Eräässä kokouksessa töissä piti fundeerata missä on hyvä.
Aikani aateltua totesin, jotta taidan olla sellainen jokapaikan höylä.
( Sitä hetkeä odotan kauhulla, jolloin tölvään itseni töissä ihan muussa kuin hoitajan hommissa ja saan kirjoittaa työtapaturmaselvityksen vakuutusyhtiölle.)
Mutta jokatapauksessa mannekiinin vikaa minussa ei ole sitten pätkänvertaa.

Hyvä etten saanut hengiltä esikoista ilmeilylläni, kun hän nauraessaan vetäisi syljen väärään rööriin.
Sittenhän me hihiteltiin, jotta murhaustapa selvisi siihen haaveissa olevaan dekkariin.
Tuolla murhaustavallahan murhaaja voi päästä kuin koiraveräjästä ilman sanktiota.
Varmaankin joskus 10 vuotiaana moinen haave pätkähti päähän, jotta dekkarin haluaisin joskus kirjoittaa.

Nyt lounaan tekoon, jotta saa murkinaa rinnan alle ennen töihin lähtöä.

Esikoiselle syntymäpäivä kukkanen!



Sutjakkaasti sujuvaa sunnuntaita kaikille!

14 kommenttia:

  1. Kylläpä onkin komia hattu ja vielä sininen! Sininen taitaa olla sinunkin lempivärisi?!Tosi, tosi upea hattu! Mukavaa sunnuntaityöpäivää sinulle!

    VastaaPoista
  2. Todella kaunis väri ja niin hieno hattu!:)

    VastaaPoista
  3. Siihen dekkarin kirjotukseen minullakin on muhinut jo kymmeniä vuosia juoni ja hyvä olisikin mutta aina tökkää siihen että kuka laitta pilikut ja pisteet oikiaan kohtaan ja millä nimellä sen kirjoittaisi,ettei kukaan arvaisi heti kirjoittajaa.kirjoitteli taas Tarikka

    VastaaPoista
  4. Voi hitsi miten upea hattu!
    Joo dekkaria minäkin mietin varmaankin ne pilkut ja pisteet laittavat paikalleen,kuka kirjan sitten painaakin.
    Onnea esikoiselle!

    VastaaPoista
  5. Hattukuvien ottaminen oli kyllä hauskaa puuhaa! Kiitos kauniista kukasta :)

    VastaaPoista
  6. Minä voin oikolukea kaikkien teidän dekkarit, koska olen lukutoukka ja viikonloppu kului viidesluokkalaisen äidinkielenkokeeseen päntäten. (Esikoisella on koe, mutta tulipa äidinkin vähän kerrattua sanaluokkia.) Sait todella hienon hatun, voisikos tuollaisia saada oranssina tai keltaisena...

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista Helena, Eila, Tarikka, vesimiesneuloo ja Kipa!
    ;) aika monta murhamamma miss Marplea paljastui lisäkseni. Oikolukija tienatkoon palkkansa laittamalla pisteet ja pilkut kohdilleen. Taiteiljanimen keksimiseen voi käyttää allakkaa ja puhelinluetteloa tai sitten antaa mielikuvituksensa lentää liihotella. Minä mietin millä ajalla sitä vielä kynää heiluttelisi.

    VastaaPoista
  8. Kiitos myös Huopatossunen! Kuis näin pääsi käymään, jotten mukamas nähnyt. Taisi viesti käydä kierroksella jossakin taivaan tuulissa räntäsateen pyörteissä ennen kuin pääsi perille.
    Jep, kyl maar meidän täytyy ne dekkarit kirjoitta, kun on jo (oiko)lukijakin!
    Ja lasten kanssa vielä kertaat kielen nyanssit.

    VastaaPoista
  9. Lady in blue, the laughing murderer :). Tosi nätti hattu, tumma liila tänne please.

    VastaaPoista
  10. Ihana sininen hattu!
    Hyvää päivänjatkoa!

    VastaaPoista
  11. pena! kukaan ei huomaa kuin hatun<<<<<<<<<<>>>>>>>>>>

    VastaaPoista
  12. Kiitos kommentista pena!
    Hattu on niin komia, jottei ilveilijää huomaa lierin alta ;)

    VastaaPoista