Tänään on siis ihka oikea maanantai maanantai.
Nimipäiväsankari Tenho eli viehätys & lumo.
Jep' ihan toista sorttimenttiä kuin ne tavanomaiset Karvisen maananatait.
Vuorotyöläisellä nämä "maanantait" saattavat sattua kaikille muillekin viikonpäiville.
;o) toisaalta tämän maanantain tenho on siinä,
jotta se on vapaapäivän aatto.
Olkoonkin vain yks' ja ainokainen vapaapäivä
se on silti vapaa arkirutiineista.
Kuus' työvuoroa peräkanaa ja niistä puolet öitä niin
sitä on ihan poikki.
(kupsahtanut petäjä on Einon voimannäyte)
Marraskuu on pitänyt kutinsa näyttäen voimansa.
Mitä on musta märkyys.
Valon nielevä pimeys.
Työkaverin kanssa päätimme käydä vastarintaan
naisia kun olemme
emme kuitenkaan niitä kiiskiä.
emme kuitenkaan niitä kiiskiä.
Kaamosväsymyksen vastaiskuna olemme käyneet
työmaan kuntosalilla, kun olemme olleet samassa vuorossa.
Vastaiskun saattanee antaa myös
*ei voi tietää miten kummassa tämä laite toimii* laite.
Vaik' sitä kuinka varovaisesti namiskoista veti - painoi - väänsi
niin hilikun'kilikun oli, jottei masinalta nokkapokkaa saanut
XD
XD
Ei siis ole riittävästi ikää sekä sen tuomaaviisautta
käyttämään vanhainkodin punttisalia,
käyttämään vanhainkodin punttisalia,
;o) vaik' iät yhteen laskettaisi.
Heittipä marraskuu tässä yhden kiusauksen,
johon me työkaverin kanssa lankesimme.
Mettään meni meidän lupaus kuntosallille menosta.
Ka, olisitkos itse pysynyt lujana ja mennyt kuntosalille?
Kapusimme Salpausselänharjua alas ja kipusimme ylös.
Ol' vielä kesäisen viheriää sammalta, sinivuokon lehtiä ...
huokaus ... väriä ja valoa.
Tämän näkymä näytti työkaverin mielestä linnulta.
Juu-u Ibis siinä tosiaankin nousee marraskuisesta maasta.
On niin märkää, jottei tuhkaa saa aikaiseksi edes pyromaani.
Tämän näkymä näytti työkaverin mielestä linnulta.
Juu-u Ibis siinä tosiaankin nousee marraskuisesta maasta.
On niin märkää, jottei tuhkaa saa aikaiseksi edes pyromaani.
Mielestäni ei voi olla
kauniimpaa katulamppua.
Pompataanpa vaikka jumppapallolla siihen,
jotta marraskuu vaatii valoa ikkunaan.
Tarinan tuvan köökin akkunalla
luo lumoaan
ja viehätystään
vihdoinkin valmis nappikuuppa.
Kröhöm, jos langanpätkät ovat ikäviä pääteltäviä
niin metallilanganpätkät ovat viel' keljumpia.
Viehättykää siitä, jotta marraskuu on jo ;o) reippaasti
yli puolen välin
ja lumoutukaa
orvokkien väreistä!
P.S Toivon hartaasti, jotta Huopatossunen oppii pian
oikeat kädenliikkeet
oikeat kädenliikkeet
lumisadetanssissa.
Kannatti lähteä metsään, niin hienoja kuvia tarttui sieltä mukaasi.
VastaaPoistaTosi kauniin lampun olet tehnytkin!
Väriä ja valoa - outoja laitteita - mutta missä myrskyn tuhot?
VastaaPoistaJA kuinka ihailenkaan syntymääni (siis ikääni) - olen eläkkeellä ja voin mennä nukkumaan milloin eukko telkkarilta malttaa ja nukkua kunnes on pakko nousta (WC alakerrassa) XD
Tuo lamppu köökissäsi on kerrassaan mahtava!
VastaaPoistaYritähän kiriä iässä et pääset viettämään vapaaherrattaren päiviä ja voidaan ilman kiirutta koheltaa ja antaa kaiken mennä vanhuuden piikkiin.
Mielettömän upea tuo lappu. Tuosta kyllä loistaa voimia pimeään marraskuuhun.
VastaaPoistaMukavaa viikkoa sinulle
Kaunis lamppu todella ja kauniita kuvai retkeltäsi ♥
VastaaPoistaAntoisaa uutta viikkoa :)
Yritetään, yritetään oppia ;)
VastaaPoistaKyllä ulkoilu auringonpaisteessa vastaa ainakin viittä kuntosalikäyntiä!
Koska aurinko pääasisassa ujostelee pilvien takana, täytyy käyttää kaikki keinot saada edes vähän valoa. Nappikuuppa on tosi hieno auringon korvike :)
Parempi vaihtoehto tuo metsään meno oli. Niin kauniita kuvia toit mukanasi. Tuon lampunkuvun tekemisessä on mennyt varmaan ikuisuus (niin ainakin minulta olis mennyt). Nyt sopii istuskella sinertävän valon hohteessa. Nautinnollista marraskuun toista puolta!
VastaaPoistaKiva postaus! Hyvää jatkoa viikolle!
VastaaPoistaOn se marraskuinen auringopaiste niin houkutteleva, että se kuntosalin voittaa:) Kivan nappikuupan olet tehnyt, siis varjostimen. Hyvää viikon jatkoa ja marraskuun loppua sinulle!
VastaaPoistaVoi ihanuus! ensinnäkin tuo nappilamppu, IHANA mulla oli aamulla semmonen tunne, etten halua nousta petistä lainkaan...vaan kun luin postauksesi, kampesin itseni tähän päivään! KIITOS!
VastaaPoistatuksu :)
Kiva ja oivaltava keksintö tuo nappilamppu!
VastaaPoista♥minäkin tykkään lampustasi!
VastaaPoistaMetsälle ja luonnolle kaikki kiitos, mutta myös kuntosaliin voi jäädä koukkuun. Tasainen ilmasto läpi vuoden.
VastaaPoistaUpea tuo sini vihreä metsäkuva, ihastuttava!
VastaaPoistaOi, mikä nappikuuppa! Eino näköjään näytti voimansa sielläkin. Ihanat orvokit pitävät tästä syksystä.
VastaaPoistaIhana varjostin,valoa tarvitaan näinä päivinä.
VastaaPoistaMiusta tuossa metsäkuvassa on selväst ukkometso,pää kenossa.
Kylläpä teillä onkin hyvä vastaisku, kyllä tässä jotain iskuja tarvitaankin, niin on pimeää ja kosteaa, mutta onneksi ei kovin kylmä...minä olen jo yrittänyt päästä joulutunnelmiin, jos sen kanssa sitten selviäisi vielä reilut neljä viikkoa ja sitten alkaakin jo päivä pitenemään, jipii.
VastaaPoistaTäällä on oppinut.
VastaaPoistaAmmulla oli maa valkosena.
Täyykin lähteiä tunnustelmaan onko se totta.
Ompa niin Tarinan värisiä nappeja lampussa ;-)
VastaaPoista