Rahan pesua ja kädet ylös

Omakohtaisesti ja poikkitieteellisesti tutkittuna asia on niin,

jotta ihiminen ei ole apina.

Ei ole ihmisellä luontaista lahjakkuutta apinamaisuuteen, ei.

Ei siis ole mitenkään mieluisa asento se,

että tönöttää teekoilla painovoimaa uhmaten

kädet ylhäällä tiima tolkulla tökkien lastalla tapetteja

isompina ja pienempinä palasina pois.

Kateellisena siis sanon, jotta

apinaa nyt mieluusti apinoisin,

 jos kykenisin.

Enkä voi myöskään sanoa, jotta matala on majani.

Katto, kun on likipitäen ylettymättömissä,

vaikka teekoilla seisookin.

Tässä kohden on hyvä kiittää 

kädet ylhäällä kanssatoveri

kummipoikaa.

ISO KIITOS!

Kerroksista se on elämäkin rakentuu eikös vain?

Tämä kuosi oli kaikkein mielenkiintoisin

löytyneistä tapettikerrostumista.

Juu-u ja entisvanhaan on ollut monensorttista liisteriä.

Toiset pitää ja toiset ei.

XD omaa luokkaansa on ollut myös sellainen liisteri, 

josta tulee kenties kuvio maaliin sen maalaustapetin läpi.

Hinkasin, hankasin sekä tökin,

 mutta turhautuneena luovutin

nostaen voimattomuuden osoitukseksi liimaliisteriä kohtaan

kädet ylös.

Aamupäivällä 

(tänään)

oli ihan pakko käydä kävelyllä heiluttelemassa käsiä.

Erinomaisen lujatahtoinen olisi pitänyt olla, jotta

ei olisi auringon houkutukseen langennut.

Nyt Oskari myrsky ujeltaa hormissa ja tuo kummituskoivu pyrkii 

upo uudesta köökin akkunasta sisälle.

Kummitusjuttumainen tunnelma juu-u.

Ennen iltapesua on vielä edessä

hitusen rahanpesua ;o).

Saas nähdä mitä näistä kolikoista

tulevaisuudessa tulee.

Marraskuu on taakse jäänyttä elämää.

Inge Löök

on napannut joulukuun ilosta kiinni.

Valoisaa 

adventinaikaa sinulle!