maanantai 22. syyskuuta 2014

Heräteostos & vierasesine

Postauksen väli on näämmä ihan tasan ja jetsulleen kuukausi.

Sitä se teettää, kun allakkaan pyörähtää vuodenajaksi 



syksy

niin ei ennätätä kuin



pidellä hatunliereistä kiinni
liitäessä



 riennosta pyrintöön.

Sitäpä en tiedä kuinka paljon täytynee olla rosmoryökäleen kuppeilla takorautaa,



jotta tahti ryytyy.

Isontalon ikeen paino kyllä selviää alla olevasta laulusta.


Pienen ja pyöreän Tarinablondin tahdin ryydyttää
viikonloppuostoksien "selviä perjantaista maanantaihin"
 lisäksi heräteostoksena
hankittu 6 kg kahvakuula.

Jos mielenkiintoa piisaa niin voithan laskea ison ikeen painon 
sekä kuinkas paljon minun ikeeni oli kevyempi.
;o)
Olipa kotimatka pitkä niin kuin Chydeniuskin on asian aikanaan tuumannut.
Mitäs siinä, alkumatkassahan olin ihan go go tyttönen,
mutta muutamaa viimosta satametristä hiersi takaraivossa aatos,
jotta nyt on juttu silleesti, jotta oon no go mummu
kunnes siinsi silmissä kotitalonkatto,
jopa kahvakuula keikkui loppukirin ajan kuin Täti Moonikan kassi.

Seuraava heräteostos saa painaa enintään 38g eli karamelliloovan verran.

Vierasesine ammattikielellä on jokin, joka ei kuulu luontaisesti sinne missä se on.
Otettakoon esimerkiksi vaikkapa Isontalon Antin puukko.
Se puukko on vierasesine siellä kylykiluijen välissä.

Ihan noin raflaavasta vierasesineestä ei kuitenkaan minun tapauksessani ole kyse.
Hmmm noh ... ehkäpä yhtä kivuliaasta kuitenkin.
Eihän sitä vesijumpastä lähdetä kuin missit uimapukukierrokselta
 tukka täydessä tällissä, ei.
Jotain kuontalolle täytyy tehdä siellä pukuhuoneen puolella.
Luonnollisesti hiukset suitaan nätisti nätiksi, mutta kuinkas kohdallani kävikään?
Silmäni levisivät levälleen kuin aukastu hauven maha
harja oli kiinni kuontalossani ja piukeesti.
Isot pojat parodioi aallokko aallokko kutsuu jos vaikka miten miten.
Minä siinä ihmeissäni harja kutreissa kiinni, jotta
fiskarssit, fiskarssit kutsuu.
Kyllä se harja sitten vihdoin irtosi ilman akuuttia pälvikaljukohtausta,
vaikka aika tukon sai harjasta haivenia irroitella.

Tytär kävi leikkaamassa kutrini tässä päivänä muuanna.
Minä ihmettelin ääneen mitä ihmettä hän kupsuttelee yli puolenselkäni kohdilla.
Sain simppelin vastauksen: leikkaan hiuksia.
XD ilmankos käteni ei oikein piisanneet hiustenharjaamiseen suorin käsivarsin.

Tänään näihin ;o) huomattavasti lyhyempiin (-5 cm) jämähti uudelleen hiusharja kiinni,
kun yritin syyssateessa kastunutta kuontaloa saada siivosti Justiina/PikkuMyy nutturatötterölle.
Puhelin plinglattaa viestiä ja minulla on taas harja päässä kiinni... huokaus.
Onneksi harja irtosi ja ystävätär brother ei joutunut odottamaan iänkaiken parkkiksella.
Olis ollut melko noloa joogatunnilla herättää närää metelöinnistä, 
kun hiusharja klopsuu pitkin permantoa.

On käsillä ollut muutakin tekemistä kuin harjan irroittelu kutreista.

Mitalirintarossi 



jollekulle.

Kuopuksen sirot



47/48 sukat.

Nautitaan syksystä kuten Huovisen Hamsteri ja Ruurik.

Aurinkoista mieltä sinulle



tänne asti jaksaneelle!

17 kommenttia:

  1. Kiitos taas mielenkiintoisesta tarinasta, ja vaikka hiuksiin juuttunut harja aiheutti siulle harmia niin miulta se kirvoitti naurun :).
    Komian rintakorun oletkin tehnyt, ja nuissa sukissa sitä on ollut neulomista.
    Oikein iloista syksyä

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas tästä ihanasta tarinasta,hymyn huulille sai:♥

    VastaaPoista
  3. Harja hiuksissani on menneisyyttä....kävin kampaajalla loman jälkeen ja leikkasikin niin lyhyeksi, ettei juuri harjaa tarvita....Kiva kertomus!

    VastaaPoista
  4. Auts, hiusharja hiuksissa ei kuulosta kivalta. Onneksi selvisit pulasta ilman Fiskarseja.

    Iloista syyspäivän tasausta!

    VastaaPoista
  5. ♥Oikein mukavaa tiistain jatkoa! täällä paistaa aurinko :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä ei ole mukavaa kun harja roikkuu hiuksissa ja käsiä on liian vähän sen irroittamiseen.Muutaman kerran olen ollut pinteessä kihartimen kanssa ja sen jälkeen hiukseni ovat pysyneet lyhyinä.
    Jos olisit ostanut kaksi kahvakuulaa niin olisit kulkenut suht tasapainossa tietysti vähän takakenossa.
    Aurinkoisia syyspäiviä.

    VastaaPoista
  7. Kun minun hiuksiini tuppaa tarttua kiinni vaikka mitä, sahanpurut ym. niin olen jo vuosia sitten päätynyt ainoaan oikeaan ratkaisuun. Millin terällä turhat harmitukset pois XD

    VastaaPoista
  8. Kahvakuulan kanssa varovaisesti (ettei mene ylikuntoon tai tipahda varpaille).

    VastaaPoista
  9. Uusi yritys! Heipä hei täältä aurinkoisesta Espanjan syksystä pitkästä aikaa! Kirjoitin äsken pitkän litanian, vaan nytpä tyydyn toivottamaan vain hyvää syksyä sinulle! Minullakin on kahvakuulat, sellaiset erkonomiset, mutta vain 4 kilon, vaan siitäkin on sanottu, että liian painavat. Mutta eipä ole liian painavat, jos niitä ei käytä, vaan ovat kaapissa, hehheh!

    VastaaPoista
  10. Kiitos hauskasta tarinasta :)

    VastaaPoista
  11. Kiitos kommentistasi Wanhan Mummulan blogiin (http://wanhamummula.blogspot.fi/2014/09/auringonnousu-saaksmaen-sillan.html). Kävin kuuntelemassa harmaahaikaran laulun; Oletko Facebookissa? Jos, niin tiedot osoitteeseen ahti.oksa@suomi24.fi
    Hyvää syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
  12. Kiitos sulle tästä kivasta postauksestasi!

    VastaaPoista
  13. Voitit arvonnassani heijastimen ja taidan jo tietää minkälaisen saat ;)

    Laitatko osoitteesi s-postilla huopatossunen miuku gmail piste c o m

    VastaaPoista
  14. Olet aloittanut syksyn kuntokuurin? Kahvakuulajumpan. Se pitää hartiat kunnossa, kun neuletyöt tahtoo niitä jumittaa.
    Niin ja kädet nörjimpimä selvittelemään hiuksia tukkaharjasta.

    VastaaPoista
  15. What's up everybody, here every one is sharing these kinds of knowledge, so it's nice to read this blog, and I used to pay a visit this
    blog everyday.

    Feel free to surf to my website; carpet cleaners burton

    VastaaPoista