Kaunokirjoitusta ja hitusen muutakin tahi toistepäin

Kävimme työbrothersin kanssa isolla kirkolla leffassa

katsomassa Le Week-End'in

sekä syömässä

ihan haarukalla ja veitsellä.

Pyörimme

hitusen kulmilla

ennen kuin pukkasimme ittemme junaan kotimatkalle.

Ihmisvilinän vastapainoksi piti

polkaista mettäretkelle.

Naavaa

kuusenoksalla.

Minä jäin letistäni kiinni oksankarahkaan kuinkas muuten

eli oli kampauksen vaihdon aika poninhäntään.

Eihän sitä samalla kampauksella mennä koko päivää.

Saati sinne puolille päivin.

Sammakkolutakkossa

ei vielä leisku lempi, ei.

XD en ihan plutannut, kun menin jäätä tarkkaamaan lähempää.

Kyllä siellä jään alla jotkut öttiäiset mennä vilistivät vinhasti.

Aurinkoisissa paikoissa vihersi

silmiä hivelevästi.

Sinivuokot kainostellen availivat

terälehtiään.

Kusiaista ei sitten ujostuttanut pätkän vertaa

vaan kehonkieli on enempi vihamielisyyttä viestittävä.

Nyt voisi olla sellaisen aimo loikan paikka pirttiaskareisiin.

Kaunokirjoitus p oli pyyhkiytynyt nupistani poijes 

tuottaen nyt päänvaivaa

ja rutkasti netissä surffailua.

Löytyipä ne kaunokirjaimet ,

kun aikansa surffaili.

Jos kaunokirjotus oli ekalla vai oliko tokalla lyijykynällä hidasta

niin vielä hitaampaa on kaunoa ommella.

Uh sanon minä, mutta kuitenkin paukutan henkseleitä

sainpas kirjoitettua kampelankin.

Kirjoitusten ja kirjaimien ollessa allekkain niin johan k ja h on … ;o)

päin honkia, mäntyjä, petäjiä.

Varvakkaapa puranko???

Noh, en taatusti XD

Puumuna on edelleen tiellä tietymättömillä.

Lankakoria peuhoessani löysin 

joulupukin.

Tämä on "pöytäpukki".

Luulen, että tämä pukki on ollut rinsenssan ruokapaikan osoittaja.

Taitaapi olla suraavan loikkauksen aika, kun

kellonviisarit tikuttavat kohden pitkäperjantaita.

Joten on aika toivottaa sinulle