Kolomen päivän retki valakijaa kaupunkii

Kävimme tässä pikaisella kesäretkellä helssaamassa isoukkia pikkuperheen kanssa.

Menomatkalla nappasin puhelimella kuvan suorasta tiesä

ja kippas kappas suoran päässä olikin loivaakin loivempi mutka.

Minä totesin, jotta onkos tieinsinöörin viivain lipsahtanut paikaltaan,

johon tytär takapenkiltä totesi: 

ehei siinä on vaan peukalo tullut piirretyksi tieviivaan mukaan.

Mummuni eli mukuloiden isoisomummun keissarinkruunujen

kukinta oli parraimmassa loistossaan.

Jo vain on väriä ja koreutta kruunussa.

Iltapäiväretki leikkikentälle

oli tietysti

mukuloiden mieleen.

Juu-u ja aikuistenkin mielestä, 

kun mukuloiden akuissa ei ollut enää ehtoolla niin mahottomasti virtaa.

Vävy halusi nähdä toripolliisin,

niin mehän ookasimme onnikalla sitä katsomaan.

Juu-u pitihän se perinteinen 

perhepotrettikin ottaa polliisin kanssa.

Rotuaarilla on sitten hieno 

käsienpesupaikka.

Iha oikeasti Plaanaoja, mutta oululainenhan oikasee sen

tuttavallisesti laanaojaksi.

Onnikkaa ootellessa pisti silmään Pokkitörmällä

maalaismaisema likimain keskellä kaupunkia, 

kun hitusen sohottaa pitemmällä putkella.

Onnikkapysäkiltä ukkilaan matkanvarrella

oli toinen rajattu maalaismaisema illuusio.

Kiskot vievät

etelään.

Pikkuperhe jatkoi matkaa Vaasaan.

Hellekkin saapui uudelleen eikä sateelle ole oikein sijaa sääennustelijoiden povauksissa.

Nautitaan kesästä

ja sen väreistä!