Nämä suttuisen harmajat päivät soljuvat sormien lävitse.
Noh, ihan hyvä vaan, kun marraskuun pilvipäivät kuluvat joutuisaan.
En laita hanttiin lainkaan.
Liisa päätti
sittenkin
pitää kutinsa ja liukastella.
Pakkaspoika otti ja karkasi temmeltämään jonnekkin muualle
ja nyt on jälleen plussakelit.
pöh, eikä minkäänlaisella etukortilla noita plussia saa plakkariin.
Pikku-ukon ja rinsenssan kanssa on tullut puuhattua liki joka päivä.
Mummu ja pikkuäiti halusivat tietokoneelle
niin piti keksiä jotain ...
jotta voimme sanoa; nyt on mummun ja äidin vuoro XD
Rata-auto
totes pikku-ukko
Päästimme sisäisen insinöörimme valloilleen ;o)
Ikeassa kävimme kolmen sukupolven tyttösissä ... taas.
Sohvaa olen ollut hankkimassa jo vuoden,
mutta eipä ole vielä tullut vastaan sellaista, jolle olisin het' lähtenyt tilaamaan kotiinkuljetusta.
En myöskään ostanut sitä rottinkiarkkua langoille mitä läksimme hakemaan.
Haisu vahvistui ja minä kiristin tahtia Mimmun sanoja käyttäen, ettei ähky iske.
(haju voi laukaista allergisenreaktion ja siihenpä sitten lysti loppuu)
Tytär taas pyytää himmaamaan vauhtia hihkumalla; jos sinä niitä kynttilöitä ...
Katselin kynttilän alusia ja vaasia. En muuten ostanut niitäkään.
Tytär sanoi; autotallissa on häistä vaikka kuinka paljon.
En ostanut listasta tuli oikeastaan aika pitkä.
A-haa ostoksena ostin matot olohuoneeseen ja langoille hauskat UunoTurhapuroPaita pyykkisäkit, jokunen kynttilä sekä valkonuppuisen marraskuunkaktuksen.
Pikku-ukko nautti lankojen järjestelystä lankasäkkeihin.
Lauantaina pikkuperhe toi kynttilän alustat ja vaasin just' ennenkuin mummun piti lähteä töihin.
Murulla pääsi poru, kun emme menneetkään sisälle leikkimään.
Oli siinä mummunkin sydän surun sykkyröillä.
Sovimme sunnuntain aamuvuoron jälkeen tulet mummulaan leikkimään.
Sunnuntain herkuksi keitin pikaisesti sipuliteemakkarasta sopan.
Pikku-ukko antoi palautetta XD
ei ole nälkä, ei ole hyvää ja lautasellinen soppaa hujati alle aikayksikön makoisaan suuhun.
Juttumme soljui jotenkin Joulupukkiin.
Ha-haa kirjoitetaanpa kirje Joulupukille.
Mitäpä pikku-ukko toivoo Joulupukilta?
Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; autot elokuva-paketin.
Siinä yritimme udella mitä muuta pukki voisi tuoda ja vastaus oli aina autot elokuva-paketin.
Pikku -ukko sitten tuskautui meihin jankkaaviin aikuisiin todeten; soittaa pukille.
Aikuiset sitten katselemaan toisiaan mitäs nyt tehdään.
Tuumasin soitetaan ukille (iso-iso-ukille) kyllä hän tämänkin viran klaaraa eihän siinä nimessä ole kuin yhden kirjaimen lisäys eteen.
Menin keittiöön soittamaan ja ihan hitusen isää valaisin mihin virkaan pääsee.
Eipä pikku-ukko edelleenkään halunnut muuta kuin sen autot elokuva-paketin.
Sitten pikku-ukko yks'kaks' yllättäen esitti toisenkin toiveen
siskolle auringonkukka.
Tuo auringonkukka toive tietää, jotta täytyy käydä torilla PerunaPertillä kyselemässä auringonkukansiemeniä.
Juu-u ja löytää jostakin tilpehöörikaupasta aito tekoauringonkukka.
Kevätauringon kutkutellessa nenänpäitä, sitten esikasvatetaan siskon joululahja.
Tytär pyysi tekemään huopaheijastimen pikku-ukon maiharitakkiin
ja mummuhan tekaisi Salama Mcqueenin.
Hippasen ompelu kiristi takahampaita, kun heijastinosat olivat niin pieniä,
ettei "nuppineuloina" voinut käyttää teippiä.
Ystävättärelle sitten soitin ja jupisin kiristyken poijes leukaperistä.
Sellaisin sanoin ;o) teräväsarvinen jolla on häntä
ja sehän on tietysti on lehmä XD.
Tänään kävimme kirjastossa
ensin pikku-ukolle kirjat
sitten
mummulle.
Mummuu missä olet?
Mummu tönötti ja seilasi noin metrin sisällä.
Pikku-ukko kiersi hyllyriviä ympäri vaunujen kanssa ja varmisti mummun koordinaatit.
Kysymyksen johdosta ei näkynyt yhtään kärttynaamaa.
Samaa hyllykköä tutkaileva varttuneempi kolmijalkainen rouva kuten ystävättärenikin
hymyellen seurasi meitä ja dialogiamme.
Jarrut kiesiin löytyivät salamana, ettei yhtäkään jalkaa töytäisty,
kun poika porhalsi paikalle kierrokseltaan.
Sukuunsa tullut, ei voi muuta sanoa.
Kuopus 6 v kerran kuulututti EKA- marketin infossa;
äipä on eksynyt kauppaan, kuopus odottaa infopisteessä.
Voitte arvata millainen infon tädin ilme oli, kun eksynyt äiti saapui paikalle.
Postiljooni pudotti luukusta
joulukalenterin ensimmäisen luukun.
Marraskuun pilville, sumulle, harmaudelle, suttuisuudelle emme voi mitään,
mutta tunnelmointiin marraskuu antaa 110% mahdollisuuden.
Tunnelmoikaa,
nauttikaa takkatulen loimusta, kynttilän liekeistä kaikki kylässä kävijät!