sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Taivas märisee

Laulun sanoin taivas itkee sadoin pisaroin, 
mutta nyt kuvaavampi sana on syntymämurteeni sana märiseminen.
Itku on aivan liian laimea ilmaisu eikä vollotuskaan ole riittävän vesipitoinen sana.
Silloin, kun märistään kyyneliä tulee todellakin tunteella,
siis kyynelkanavat suhkulähteinä ja vettä säästelemäti.

Vettä sataa aivan älyttömästi ja tuuli pyörittää isoja kylmiä pisaroita sinne sun tänne.
Kertakaikkisesti ei voi sanoa mistä suunnasta sitä vettä tulee.
Ylhäältä vai alhaalta.
Ulkona kastuu.

Töistä polkaisin vävyn synttäreille kaatosateessa.
Rilleissä olisi saanut olla tuulilasinpyyhkimet 
ja näkyvyyttä heikensi vielä litimärkä silmille valuva
pottusäkin kokoinen myssy.
 
Tuumailin, 



jotta olisikin ollut eilinen keli.

Mikä lie ufoaurinkokin kuvasta löytyiyy.
Lieneekö kuun kuvajainen vai mikä.

Oi, varjoja 



onkin ollut jo kova ikävä.

Sateenvarjoja ei!

Juu-u Kaisan kaljamat tuli hämäläisittäin päivän viiveellä.
Aikanaan lapsuudenkodissa sisäpiirin vitsiksi vääntynyt sanonta.
Nopiampaa matka joutuu pyörää taluttaessa.

Aura-autoja ei silloin ollut nykypäivän mittapuun mukaan aukaisemassa väyliä
ja tehtaalle aamutuuriin menevät taluttivat pyöränsä umpihangessa ennen kuin syntyi kinttupolku.
Matti myöhäiset saivat jo ränniä pitkin ajella.

Illalla ei ollut lumi haittona vaan se musta silkoinen jää asfaltin pinnassa,
mutta pääsin miettimään sitä kummin joutuisammin ajaen vahi kävellen ja nojaten.

Kuvasin muutaman
2011 joulukirjan



sivun
ja 



aukeaman.


Tytär suunnitteli noiden huopa sydänten tekoa.

Suut makeaksi 



ja 




nauttikaa sateen ropinasta sisätiloissa XD!

tiistai 22. marraskuuta 2011

Puhuu Pukille

Nämä suttuisen harmajat päivät soljuvat sormien lävitse.
Noh, ihan hyvä vaan, kun marraskuun pilvipäivät kuluvat joutuisaan.
En laita hanttiin lainkaan.

Liisa päätti
sittenkin 



pitää kutinsa ja liukastella.

Pakkaspoika otti ja karkasi temmeltämään jonnekkin muualle
ja nyt on jälleen plussakelit.
pöh, eikä minkäänlaisella etukortilla noita plussia saa plakkariin.
Pikku-ukon ja rinsenssan kanssa on tullut puuhattua liki joka päivä.

Mummu ja pikkuäiti halusivat tietokoneelle
niin piti keksiä jotain ...
jotta voimme sanoa; nyt on mummun ja äidin vuoro XD

Rata-auto



totes pikku-ukko 
Päästimme sisäisen insinöörimme valloilleen ;o)

Ikeassa kävimme kolmen sukupolven tyttösissä ... taas.

Sohvaa olen ollut hankkimassa jo vuoden, 
mutta eipä ole vielä tullut vastaan sellaista, jolle olisin het' lähtenyt tilaamaan kotiinkuljetusta.

En myöskään ostanut sitä rottinkiarkkua langoille mitä läksimme hakemaan.
Haisu vahvistui ja minä kiristin tahtia Mimmun sanoja käyttäen, ettei ähky iske.
(haju voi laukaista allergisenreaktion ja siihenpä sitten lysti loppuu)
Tytär taas pyytää himmaamaan vauhtia hihkumalla; jos sinä niitä kynttilöitä ...
Katselin kynttilän alusia ja vaasia. En muuten ostanut niitäkään.
Tytär sanoi; autotallissa on häistä vaikka kuinka paljon.

En ostanut listasta tuli oikeastaan aika pitkä.
A-haa ostoksena ostin matot olohuoneeseen ja langoille hauskat UunoTurhapuroPaita pyykkisäkit, jokunen kynttilä sekä valkonuppuisen marraskuunkaktuksen.

Pikku-ukko nautti lankojen järjestelystä lankasäkkeihin.

Lauantaina pikkuperhe toi kynttilän alustat ja vaasin just' ennenkuin mummun piti lähteä töihin.
Murulla pääsi poru, kun emme menneetkään sisälle leikkimään.
Oli siinä mummunkin sydän surun sykkyröillä.
Sovimme sunnuntain aamuvuoron jälkeen tulet mummulaan leikkimään.

Sunnuntain herkuksi keitin pikaisesti sipuliteemakkarasta sopan.
Pikku-ukko antoi palautetta XD
ei ole nälkä, ei ole hyvää ja lautasellinen soppaa hujati alle aikayksikön makoisaan suuhun.

Juttumme soljui jotenkin Joulupukkiin.
Ha-haa kirjoitetaanpa kirje Joulupukille.

Mitäpä pikku-ukko toivoo Joulupukilta?
Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; autot elokuva-paketin.

Siinä yritimme udella mitä muuta pukki voisi tuoda ja vastaus oli aina autot elokuva-paketin.

Pikku -ukko sitten tuskautui meihin jankkaaviin aikuisiin todeten; soittaa pukille.
Aikuiset sitten katselemaan toisiaan mitäs nyt tehdään.
Tuumasin soitetaan ukille (iso-iso-ukille) kyllä hän tämänkin viran klaaraa eihän siinä nimessä ole kuin yhden kirjaimen lisäys eteen.
Menin keittiöön soittamaan ja ihan hitusen isää valaisin mihin virkaan pääsee.
Eipä pikku-ukko edelleenkään halunnut muuta kuin sen autot elokuva-paketin.
Sitten pikku-ukko yks'kaks' yllättäen esitti toisenkin toiveen
siskolle auringonkukka.

Tuo auringonkukka toive tietää, jotta täytyy käydä torilla PerunaPertillä kyselemässä auringonkukansiemeniä.
Juu-u ja löytää jostakin tilpehöörikaupasta aito tekoauringonkukka.
Kevätauringon kutkutellessa nenänpäitä, sitten esikasvatetaan siskon joululahja.

Tytär pyysi tekemään huopaheijastimen pikku-ukon maiharitakkiin



ja mummuhan tekaisi Salama Mcqueenin.

Hippasen ompelu kiristi takahampaita, kun heijastinosat olivat niin pieniä,
ettei "nuppineuloina" voinut käyttää teippiä.

Ystävättärelle sitten soitin ja jupisin kiristyken poijes leukaperistä.
Sellaisin sanoin ;o) teräväsarvinen jolla on häntä 
ja sehän on tietysti on lehmä XD.

Tänään kävimme kirjastossa
ensin pikku-ukolle kirjat 

sitten



mummulle.

Mummuu missä olet?
Mummu tönötti ja seilasi noin metrin sisällä.




Pikku-ukko kiersi hyllyriviä ympäri vaunujen kanssa ja varmisti mummun koordinaatit.

Kysymyksen johdosta ei näkynyt yhtään kärttynaamaa.
Samaa hyllykköä tutkaileva varttuneempi kolmijalkainen rouva kuten ystävättärenikin
hymyellen seurasi meitä ja dialogiamme.
Jarrut kiesiin löytyivät salamana, ettei yhtäkään jalkaa töytäisty,
kun poika porhalsi paikalle kierrokseltaan.

Sukuunsa tullut, ei voi muuta sanoa.
Kuopus 6 v kerran kuulututti EKA- marketin infossa;
äipä on eksynyt kauppaan, kuopus odottaa infopisteessä.

Voitte arvata millainen infon tädin ilme oli, kun eksynyt äiti saapui paikalle.

Postiljooni pudotti luukusta



joulukalenterin ensimmäisen luukun.

Marraskuun pilville, sumulle, harmaudelle, suttuisuudelle emme voi mitään,



mutta tunnelmointiin marraskuu antaa 110% mahdollisuuden.
Tunnelmoikaa,
nauttikaa takkatulen loimusta, kynttilän liekeistä kaikki kylässä kävijät!


sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isänpäivän kukkasia

Kävin poleksimassa ja kuleksimassa kunnon isänpäivä ulkoilun.
Isänpäivä kukkakimppu jokaiselle isälle!

Kameran



etsin



löysi



melkoisen



määrän



kesäisiä



kukkasia,



jotka
eivät 



oikein



ole



laskuissa



selvillä



mitä vuodenaikaa eletään.

Pisaroista



ei



ollut tänäänkään pulaa.

Löytyi 



sentään



muutama



syksyinen sienisetti  ;o)

Mukavan viihtyisää Isänpäivän iltaa!



lauantai 12. marraskuuta 2011

Harmajaa, häikäisevää,harmajaa, harmajaa ...

Tiistain vapaata harmauspäivää 
kävimme viettämässä Ikean ihmemaassa katsastamassa talon tarjontaa.

Oloskiin löytyi palapeli



tämmöisistä Ikean koottavista ei voi olla pitämättä.

Kotiinkuljetus ja kasaus XD 
Näpsäkästi kävi lapsen lullaus samalla.
Tytär onneksi tykkää mööpeleiden kasaamisesta.

Keskiviikko



oli ainutlaatuinen ja



ihmeellinen häikäisypäivä.

Illasta



kuu oli tosin jo usvaverhon takana.

Villasukanharmajaa perjantaiehtoota



läks' kuopus ja kummipoika viettämään baariin.

Kollien kohdalla ei pitänyt kutiaan 
sanonta
illalla hilpeänä kaljaa
ja
aamulla kalpeana hiljaa.

Puolilta päivin lähtivät hyödyntämään tavaratalojen isänpäivä tarjoukset.
Kuopuksella oli kotiin tuomisina pari kauluspaitaa ja kravatti.

Marraskuun harmautta uhmaavat kukkapurkkichilit
värillä sekä maulla.

Intian ihime



kypsytteli chilin



joka ei ole suuren suuri.
Chilin oikeasta lajikenimestä ei ole hajuakaan.

Ihimeen


kukkanen.

Harmaan lauantain jauhelihasoosin mausteet



intianihime, suippopaprika ja Hungarian hotwax.

Suippopaprikat ovat olleet kooltaan aika pieniä,
kun vertaa siiihen mitä olivat toissakesäiset herkut.

Soosista tuli ihan herkullista, ei lainkaan liian tulista.
Sen verran täpäkkää kuitenkin, 
jotta harmaudesta havahtui hereille.
Noh, voihan olla, jotta flatuksen jälkeen lyö lieska ;o)

Ropostelin paprikasta ja chileistä siemenet talteen, 
kun ei voi tietää kuinka kasveille käy talven aikana.
 Keskulämmitys kera hituisen valonmäärän voi olla liian ankaraa etelän kasveille
ja saa keväällä kylvää uudet kasvit.
HotVaxin oksan laitoin ves'lasiin, josko tekaisisi juuret.
XD on jotain hauskaa seurattavaa tälle suttuisen hämyiselle vuodenajalle.

Pirteyttä ja väriä päivääsi toivotan sinulle kylässä kävijä!

maanantai 7. marraskuuta 2011

Kannattaa nähdä se, mitä katsoo

Loma loppui ja arkeen paluu alkoi het' pyhällä.

Pyhäinpäivänä olin välivuorossa,
joten ehtoolla auringon laskettua
sitä ehti vielä päästä tunnelmaan ;o)

Karkki vai kepponen



ehei vaan herkullinen piparitikkari.

Nunnurievun takaa on hyvä kurkistella,



jos meno on liian jännää.
Kuutamokin




lennättää mielikuvitusta.

Hautausmaalle kävimme viemässä



kynttilät pikku-ukon ja -äidin kanssa.

Sunnuntaina töistä lähtiessä polkaisin lähikauppaan
pikku Siwaan hakemaan puolukoita.
Eipä ollut tarjolla,
vaikka kuinka katsastin pakasteallasta kulmasta ja toisesta.
Hieman vielä pöyhäsin, kun en uskonut silmiäni.
Olisin tehnyt puolukkahuuppaa possulle & pottumuusille kaveriksi.
Tuumasin, jotta on tyytyminen puolukkahilloon.

Ryntäsin ensin s niin kuin säilykehyllylle, mutta piti pyöräyttää ympäri ja mennä
h niin kuin hillohyllylle.

Jahas, tuossapa puolukkahillopurnukkarivi,
ei muuta kuin yksi purnukka kärryyn muiden ostosten sekaan.

Puolukkahillo on



punaista.

Sain purkinkin auki iha ite 



eikä sitä tarvinnut edes pää sinisenä väätää auki. 

(tein pari hatturossia)

Hmmm ... olipas hassu  tuoksu hillossa ...
ei sitten niin millään ollut käs'kädessä puolukkahillon tuoksun kanssa.

Oli ihan pakko katsoa uudelleen etikettiä ...



ja lautasella höyrysi jo 
annos pottumuusia ja possupaistia ...

Juu-u arvasit aivan oiken!
En laittanut särpimeksi mansikkahillua en!

Kuopukselle ja kummipojalle hikaisin syömään,
mutta älkää laittako hilloa se on mansikkaa.

Kaks' nuortamiestä virnuili partoihinsa, 
jotta äipä/kummitäti trendikkäästi lanseeraa uusia makuelämyksiä XD.

Kannattaa ihan oikeasti nähdä se mitä katsoo niin säästyy ylläripylläreiltä.

Marraskuun sää on jatkanut siitä mihin lokakuu jäi säiden kanssa.
Suttuisen kosteaa ja lämmintä.
Päivälämpötilat hipovat liki 10 asteen tuntumaa.

On joku muukin toiveikas



talven tulon suhteen kuin minä.

Aamupäivällä oli noussut kaukalo läheiselle urheilukentälle.

Nauttikaa hämärän hyssytä



ja väriterapiasta




ystäväiseni!