tullut kesä on
kukkaset on kadonneet
tiedätkö syyn
kukkaset on kadonneet
tyttöset ne poimineet ...
Jep' eipä tämä kukkasien katoaminen mene kuin Kukonpoikien laulussa, ehei.
Ensinnäkin kyseessä on ihan väärä vuodenaika.
Nythän on syksy.
Eikä kukkasia poimivia tyttösiäkään ole meidä taloyhtiössä.
Kadonneiden kehäkukkasien
arvoituksen ratkaisi salapoliisitar Tarina
tänä aamuna hitusen auringonnousun jälkeen.
Sen verran oli hoppu töihin sorvin ääreen,
jotten ennättänyt seisahtua ottamaan kuvaa
todistuskappaleeksi.
Kuva on tallennettu takaraivooni ikuisiksi ajoiksi.
Piti vain sukkelaan roikaista Monarkkini satulaan
kiirehtien matkantekoon.
Tunnustan yhden äkkipakko jarrutuksen,
kun aurinko niin somasti näytti, jotta
on se Lauri kussu lehteen.
Auringonnousunvärjäämät koivun keltaiset lehdethän olivat punaisia, o'ou.
Vanhan kansan sanonta
"Lauri
kusee lehteen"
eli lehdet alkavat kellastua.
Kerroin töissä asukkaille tästä,
etteivät kehäkukkaset ole ennättäneet salaattilautasillemme vaan
pitkäkorva on ne pistellyt poskeensa hyvällä halulla.
Muuan mummo totesi siihen: syökää te se pitkäkorva.
Se kehäkukkarosvo on pien' rusakko.
Voihan se olla pien' rusakotar niin laulunsanatkin osuvat kohdilleen
rusakontyttöset ne pomineet ...
makoisiin suihinsa.
Hmmm... tässä postauksessa tuntuu nyt olevan metsästysteema
niin jatketaanpas sitten sillä meiningillä.
Olen ollut eräänkin kerran päiväperhosjahdissa,
mutta ainoa perhosiin liittyvä kameranlinssiin tarttunut
on lehmuskiitäjäntoukka.
Konsa allakassa lukee syksy niin askareena on
esikoiselle torkkupeitto.
Esikoinen on iha ite virkannut nuo kiinteilläsilmukoilla virkatut neliöt.
minä en edes ole yrittänyt virkata samanlaisia neliöitä
vaan
olen virkkaillut ihan omiani.
Toivottelen sinulle ihastuttavia putapilviä
sekä mainioita syyspäiviä!