maanantai 23. syyskuuta 2013

Peukalopotti, suomensotti, vallesmanni, kultaralli ja pikkurilli X 2

PostiKusti polki



kirjeet perille mummun murusille

sekä ystävättärelle



syntymäpäiväkortin ;o)


Onhan näitä sormia ihmisellä kymmenen kappaletta.
Voip' niitä olla luonnonoikusta enempikin ja
 sirkkelien tahi muiden työkoneiden ansiosta vähempikin.
Keskimäärin niitä kuitenkin on se kymmenen käyttökelpoista sormea.
Viis per yläraaja.

Minulla on nyt jonninjoutavana ja toimestaan vapautettu
tuo vasemmankäden pikkurilli.

Ohjasin asukkaan käsienpesua.
Kas' hänhän nappasi pikkurillistä kiinni
ja vempauttaen väänsi kuin paraskin joystickin'in käyttäjä jännässä pelintiimellyksessä.
Hiusmurtuma ja nivelenlimakapseli on sitä mieltä,
 jottei sitä parane äkkiseltään hieraisten levitellä kuin voita leivälle.

Ei käsitöitä ajankuluksi, ei.
Ei edes palapelin peluuta, kun ei ole paikkaa mihin pelin levittäisi.

1+1 = 2 eli ikkunaremppa hemmot hävisivät kuin pieru saharaan
eikä voi tietää milloin sattuvat löytää



takaisin tänne.

Toivottavasti ennen talventuloa!
Huh, muistissa on vielä se huushollin hyytävä kylmyys minkä
aikaan sai kiertovesipumpun vaihto.

Noh, ajankuluksi olen kuleksinut ulkosalla.

Olen siis langennut koreiden pilvenpullukoiden



houkutuksiin.

Todetakseni, jotta



jotta hyvin on ailahtelevainen tämä syyssää.
Jep', kun olet riittävän kaukana kotoa
kastuaksesi raikkaassa syyssateessa.

Tietä kuljen



sanovat runoilijat ...

Sitten pläjäys



matkoilla




nähtyä.

Viipyilyä



kesässä.

Revanssi 



kukintaa



lämpimien



syyspäivien



ansiosta.

Vieraslajit



villeinä.

Villeinä taitavat olla



haukkapalaa nauttineetkin.

Villin näköonen on



ego id nesciokin XD.

Toivottelenpa syksyysi väriä



ja



kauneutta!










maanantai 16. syyskuuta 2013

Suolaa, suolaa, vähemmän suolaa

Jep'jep' olen saanut tuotua pyöränkorissa munia eheinä kotiin saakka XD.

Tekaisin itselleni sunnuntailounaaksi munakkaan, 
johon ropsahti rahtusen liikaa suolaa.
Noh, tunnustan, jotta vähättelen tuota suolan määrää.
Oi, ei riittänyt, 
jotta suola kirvelee kieltä 
vaan tuntuipa suolan tenhovoima kitalaessakin.
Pistelin sen munakkaan pitkin hampain poskeeni 
koettaen olla sen isommin makustelematta.
Jak' ... 
jak',jak', jak'!

Senhän tietää, jotta eineen jälkeen 
jano oli kuin kuivuneelta keitaalta toiselle vaeltavalla kamelilla.

Ai miksikö en tekaissut uutta munakasta?

Kas, kun kävi aika vähiin ennen töihin lähtöä,
kun siivosin oloskinpöydältä valmiiksi



mummun murusille kesäisen syksyn käsineet.
Kaikista peukaloista tuli rumat.
Eiköhän ne peukalot kuitenkin asetu kämmekkäissä 
muutaman touhukkaan leikin jälkeen kohilleen.

Täytyy laittaa molemmalle muruselle oma kirje
PostiKustin poljettavaksi.

Tulipa kerrankin juotua riittävästi työvuoron aikana.

Iltavuorosta aamuvuoroon keikautuksessa se höyhensaarella olo
 ei muutoinkaan pituudellaan päätä huimaa. 
Niin kuinkas pitkä lienee voimaannuttavan unen määrä 
hyvin janonsa sammuttaneella kamelilla?
Yhtenäinen uni on mitattavissa poron kusemina ;o) juu-u.
Munakkaan kosto.

Jokainen on taatusti kokeillut superpallon pomppimisen iloa pamauttaen sellaisen pallon 
kovalle alustalle eikös vain?
Superpallon lailla tämä postaus nyt vaan pomppii asiasta toiseen ja kolomanteen
neljän tunnin katkonaisella unella.

Onneksi tämä syksy viipyilee vielä kesässä.
On nähkääs koittanut sen heinäkuisen ikkunaremontin aika.

Hitusen on epäselvä tämä remontin huushollien järjestys.
Asennustiedotteessa, kun seisoo ...
ensin tehdään mallihuoneisto kuntoon.
Asennus jatkuu heti muista asunnoista asuntojen numeroiden nousevassa järjestyksessä.

Malliasunto on tyttären & vävyn A4. 
Onko seuraava A5?
Vai lähteekö akkunain vaihto alusta
eli A1?

XD isä taannoin tuumasi, jotta lapsilla on 5 v kyselykausi,
mutta Tarinan kyselykausi ei ole loppunut vielä 50 v ;o) .

Eipä tässä oikeastaan taivastelut auta



vaan pitäisi rullata hihat
( ;o) mutta meillä etelän vetelillä on viel' ihan hihattomien paitojen keli)
ja aloittaa kaiken tilpehöörin



siirtäminen remontin tieltä jonnekin.

Kuopuksella on iltavuoroviikko,
mutta kummipoika lupasi avittaa ikkunalautojen yms. kanssa,
jossa touhu voi käydä sellaiseksi, 
jotta on kuin vilu ja näläkä tappelis
iha ite touhutessa.

Kotvan saapi hauskemmat askareet



odottaa.

Josko tuosta nimettömästä kukattomasta kukkasesta aloittaisin
ikkunalaudan raivaamisen.
Tosin nimetön kurvailee rullaverhon välitse ja sen molemmin puolin
pitkin köökin seinää
kiemurrellen kaikessa seinälle ripustellussa silmänilossa.


Kiinanruusu tietysti on nuppusia täynnä ...

Värikkäitä



päiviä




sekä antoisia askareita!





















lauantai 7. syyskuuta 2013

Aja hiljaa Tarina

Takerrutaanpa ensinnä tuohon otsakkeessa olevaan hiljaa sanaan.

Hiljast' on pihapiirissä.
Vaiennut on lintujen laulelo ...
vareksen sulosointuisia säveliä lukuunottamatta.
Paskahottisetkin (räkättirastaat) ovat keränneet perhekuntansa ja lähteneet ties mihin.
Jonnekin räksät ovat kerääntyneet odottelemaan lennonjohdolta käskyä nousta siivilleen
 nokat kohden leppoisampia tuulia.

Pihassa on päivänä muutamana pyrähdellyt pari talitiaista,
mutta viel' ei ole niiden aika käydä "taloksi"
näille nurkille.

Pihan valtiaina rellestää pari pikkuoravaa.
Kurittomia ovat oravanpojatkin juu-u.

Petäjän alla olevista pelakuista rapsin kuihtuneita kukkia pois
niin sepä ei sopinut
terroristioravien pirtaan, ei.

Honka humisi leppeässä tuulenvireessä, mutta yks'kaks' käpyjä alkoi roimasti ropisemaan alas.
Viittasin kinttaalla moiselle ja jatkoin rauhassa askarettani.
Piittaamattomuuteni sai aikaan konfliktin meille kahden sorttimentin nisäkkäälle.
Kah, etpä arvaa millaisen käpyattentaatin sain aikaiseksi välinpitämättömyydelläni.
Vihreää käpyä tuli sarjatulena alas ja muutamien männynoksienkärkien höystämänä.
Sitkeänä sissinä attentaatista huolimatta rapsin viimeisetkin kompostiin joutavat kukkaset,
mutta reippaampaan kuin silleesti sunnuntai tahtiin.

Onneksi naapurit ovat tottuneet touhuihini XD .
Jupatin nähkääs näille talven yli elämättömille pösilöille,
jotta mahtaa se V***aa enemmän kuin sen jäätyneen kävyn kanssa,
kun kevättalven eineet tuli viskottua het' alkusyksystä alas ihan vaan yltiöpäisyyttään.
Voip' olla oravalla apea mieli ja nöyrä muoto
naapuritalon lintulaudalla pakkasen paukkuessa ja tuiskutuulessa einettä etsiessä.

Hiljaksiin voidaan varmaankin siirtyä seuraavaan hiljaisesti asiaan.

Sumussa on viisasta lähestyä risteyksiä hiljaksiin,



kun fillarinlamppu ei ole mikään sumuvalo.

Kun työmatka on lyhyt sehän on mitä mainiointa
Vai kuinka?
Noh, jos se on liian lyhyt niin siihen pitää saada hitusen verran matkaa lisää,
jotta se tuntuu työmatkalta = on sitä liikuntoa.
700 metriä on 700 metriä.
Toisille pitkä, toisille lyhyt matka.

Minä hippasen pidennän työmatkaa molempiin suuntiin ja kurvailen kortteleita ympäri.
Paitsi kaatosateella tahi sään ollessa muuten nurjamielinen.

Kävipä tässä niin,
jotta kotimatkalla ens töikseni kävin hankkimassa sen 15 munan ropposen.
Ajelin mutkitellen somasti asfalttiteitä ees takas ja koukaten sinne ja tänne.
Reppuni ollessa somasti fillarinkorissa.
Sieltä sinne & tänne alamäkeen rymmyytellen lasketellessani
 juontui mieleeni
ostokseni.
Turha on kaatunutta maitoa itkeä.
Samoin on rikkoutuneiden kananmunien kanssa.
Saaplarinmoisen sotku lopputulemana.

Ei niistä munista ollut edes munakasaineiksi,
kun pieniä pieniä kuoren sirkamia oli takahampaita kiristyttämiseksi asti.

Olipa hiustenhoitoainetta rivilliseen Peppi Pitkätossuja,
mutta haaskiin meni 15 hiustenhoitotuotetta.

Koreita ovat olleet nämä syksyn ensimmäiset päivät.
Juu-u hyvin kesäisiä etten sanoisi.

Syksy kuiten antaa pieniä viitteitä tulostaan.

Pieniä hämähäkin kutomia pitsiliinoja kastehelmin kirjailtuna



löytyy sieltä täältä silmäniloksi.

Seuraavaa kuvaa ottaessa eräs huivipäinen mummo kysäisi onkos sinulla
mikroskooppi.

Vastasin hänelle;  ei, tämä on kamera. Kärpässienet punnertavat maasta läpi.
 Hetken rouva tarkkasi kökkimistäni. 
Kiristipä sitten huiviaan leuanalta lähti jatkamaan matkaansa toivotellen hyvät päivänjatkot.

Kärpässienen maansiirto



toimia.

Minäkin taidan toivotella sinulle blogiystävä



aurinkoista päivänjatkoa

ja nauti innolla päivien



kesäisestä koreudesta!

Minä lähden hankkimaan kananmunia
ja 
totisesti en aio 
ajaa rymmyytellä mettäpolkuja
vaan ajelen asfalttiteitä rouviksi.