perjantai 30. huhtikuuta 2010

Iloista kevään juhlaa

olkoon sää mikä tahansa!



Eipä räntäsade kuitenkaan



kykene



lannistamaan kevään voimaa ja kiihkoa.


torstai 29. huhtikuuta 2010

Kaikki kylässä kävijät

ottakaapa kotiin viemisiksi Neferin tekemä



tunnustus

jolla kiitän myös kaikkia teitä blogissani vierailevia!

Sekametelisoppaa

Eikä ole mikään pop eilen ja tänään vaan sää ...

Ei ole kevätpäivät veljeksiä keskenään vaan kevät keikkuen etenee.
Eilen oli kaunis, aurinkoinen ja yllättävän lämmin päivä.

Lieneekö lähestyvän Vapun syytä eteläsuomeen ropsahtanut räntäsade vai se,kun ostin eilen neljä kesähurtuukia.
(keksittiin pikku-ukon kanssa sovituskoppileikki XD ...mummu voimisteli kesäretongin ylleen ja aukaisi kopin oven hihkaisten kuti'kuti kukkuu ja pikku-ukko nauraa kikatti. Kohdalle sattuneet asiakkaat kyllä hitusen verran katsoivat pitkin nenänvartta, mutta tuolla konstilla pikku-ukko jaksoi sovitussession eikä saanut itku-potku-hepulia tylsistyneestä olosta)

Kassillisen edestä kesäretonkeja räntää totisesti tulikin = (



noh, hiihtokausi ei sentään jatku; huh ja huokaus.



taannoisesta Strömsöstä jäi takaraivoon kukkatuet
niinpä tein nimettömälle kiipeilytelineen



huushollista löytyikin vain alumiinilankaa


 ja sitähän pyörittelee hyppysissä ...
 
sehän tietysti menee myös iloisen helposti länään, mutta on myös helppo muotoilla uudestaan kuosiin

Pikku-ukon kukkatuesta


tuli auto.
Laitoin mukaan alumiinilankaa, jotta pikku-äiti sitten jämäköittää sitä tarpeenvaatiessa.

Harmauteen valopilkuiksi sunnuntain ulkoiluretkellä näpsäistyjä



leskenlehti



tulevana suvena katajakin pääsee kypsyttelemään satoa.

Onhan tuossa jo muuan kypsä marja
mausteeksi herkulliseen ruokaan.


Päivän sekameteli taitaa nyt olla paketissa

Ja toivotan kaikille rauhoittavasti ropsahtelevia sadepisaroita!

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Päivätanssit mummulassa

Pikku-ukon kanssa pidimme kunnon jatsit ja jalalla vipsattiin korreesti.
Travolta jäi mennen tullen ja palatessa meidän hienoille askelsarjoille XD

Postiljooni Petshkin



katsoo onko mummulla jo pörriäinen luettuna.

Tarikka teki pikku-ukolle näin ihastuttavan isojen poikien kupin lahjaksi.


Traktori  Tr-Tr Mitja

ja suloisia



eläimiäkin



Sitten eno, pikku-äiti ja Mikki-setä läksivät hakemaan turvaistuinta autoon
ja me pikku-ukon kanssa jäimme laittamaan ulkovaatteita ylle.

Pyysin pikku-ukkoa tuomaan kengät, kun minulla oli muut vaatteet kainalossa.
Pikku-ukko toi toisen kengän

ja kippas' kappas


täytyy toisessakin jalassa olla kenkä


mutta missä se on ... enon kengät kyllä löytyy ...

Tuota touhua oli hauska seurata arvaatte vaan ; )

Toivottelen kaikille namu unia!

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Räksän aamiainen noutopöydästä

Töihin mennessä oli mieletön määrä onkilieroja kadulla kohmeisina köllöttelemässä.
Sai ihan jalkumensa paikkaa katsella, ettei liekku möhnää ole kamalasti kengänpohjissa.
Eipä tarvinnut räksien muuta kuin poimia herkut nokkaansa. 

Kuka puussa luuraa
kotimatkani seuralainen.
Tämän kurren kanssa ei särkeä paistettu vaan pörröhäntä seurasi minun matkan tekoa rapse vaan kuului vierellä. 
Samalla tavalla kuin pikku muksut leikkivät salapoliisia ja vakoilevat ; )

Tukevan harmaista pilvistä on tänään roiminut räntää ja ropsinut rakeita. Lämpötila on hät'näppää kivunnut viiden asteen paremmalle puolelle.

Do dii nyt olisi tunnistus juttu



mikä tämä kasvi on?

Ei ole tarjota kymmenen pisteen saatika viiden pisteen vihjettä



Maatiaisen täti sanoi, jotta olisi huonepinaatti.
Lehdet eivät näytä pinaatilta sitten mitenkään päin.

Kliivia



ei ottanut nokkiinsa mullanvaihdosta



eikä sillä oikeastaan olisikaan nokan koputtamista, kun itse hyppäsi komposti astiaan ; )

o-ou



tämä on kyllä oma mokani.
Iisopeihin iski lorvikatarri tahi ovat ajan hengen mukaisesti lakossa.
Katsotaan kuinkas käy, kun saivat vettä juodaksensa.

Jahas pitäisiköhän aloittaa köökinpöydän siistaaminen ...
siis langannöttösten virkkaaminen torkkupeiton paloiksi

Viihtyisää viikonlopun aattoa kaikille kylässäkävijöille!



keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Het' sassiin ja suorintein töistä kotiin Tarina mummu

Työmatkani hepolaukalla mennen kestää semmoiset seitsemän tahi kahdeksan minuuttia ja höntyilemättä kutakuinkin vartin.

Olkoon tuo prologi  XD

Eilen menin pitkään iltaan


töihin.

Töistä palatessa oli


kuu valaisemassa kotimatkaa.

Aamuvuoroon mennessä


pesä uudelleen aamunkajossa.

Mene ja tiedä onkos pesästä tullut hitusen pyöreämpi?

Venytetystä aamuvuorosta (9h) palatessa



Olimma oravan kanssa silmäkkäin.

Kun ei enää jaksa vanhoilla niskoilla taivaita tähytä niin voipi suunnata katseensa



maahan ja nähdä nupuillaan olevan sinivuokon

tahi

orastavan uuden elämän


kuoleman vieressä

Aaamu vuoro sujui suurinpiirtein kymmeneen, kuin valssi suvi-iltana villahousut jalassa ja sitten alkoi hulabaloo ja sirkus. Lennä sinne ja paas tullen takaisin viivana, ota intervalliasukas vastaan samoin kotilomalta palaava, kärky uricultin oton h-hetkeä, soita lääkärille, soita labraan, varmista näytteiden kuljetus ....

Nyt murjaisisin sen vitsin...
montako insinööriä tarvitaan hehkulampun vaihtoon, jos sen muistaisin

XD mutta montako hoitajaa tarvitaan tekemään katetrointi?

Katetrointi alkoi työnjaolla & suunnittelulla, kuin olisimme lähdössä tekemään jotain suurtakin operaatiota. 
Kuka katetroi, kuka on assistentti, raajojakin ihmisillä on aika monta ...
Ei se nyt ihan huutoäänestys ollut tämä minun pieti. Tarinalle jutustelu & selitys ja vasen käsi. Eipä siinä juur'kaan ollut vastaan pullikoimista ja mitäpä sitä asiaa vitkuttamaan, jokainen hoitakoon leiviskänsä.

Ai, haluatte tietää kuinka monta meitä oli ? Reservissä oli viisi hoitajaa ja yksi opiskelija seuraamassa. Kolmea tarvittiin ; ) sain puhuttua & selitettyä niin, jottei kahta hoitajaa tarvittu eikä opiskelija pyörtyä pöksähtänyt tahi saanut traumaa toimenpiteestä ; ) jatkaa hoitsun homman opiskelua.
Muistisairaan henkilon itsepuolustusmekanismi saattaa lähennellä hyvinkin primitiivisiä reaktioita.
Sitten menin näytteiden antajan kanssa katsomaan kuinka upealla moottoripyörällä näytteet lähtevät pikaisesti labraa .( rouva on ollut intohimoinen moottoripyöräilijä) ja sehän oli laastaria sielulle.

Nauttikaa rauhaisasta illasta tahi, 
jos haluatte äksöniä pistäkää ranttaliksi Eemelin tapaan
Hulttakorven kentällä!





maanantai 19. huhtikuuta 2010

Mainio maanantai

ja Pilvi on sankarittaremme ja lentoliikenteen jumittaja.

Ilta aamun keikauksen laulu oli Konsta Jylhää eli vaiennut viulu ... iloja ihmisten, suruja sydänten...

Nukuin viime yönä sellaiset hippasen päälle neljä tuntia ja aivoilla on ollut ihan omaa kivaa koko päivän.

Onneksi olin saunamaijavuorossa.
Asennoituminen äkkäilijöihin oli; juupa juu, sano jätkät päissään ja muuta he eivät sitten sanoneetkaa.
Pappa oli äärimmäisen hyvillä jousilla varustettu. 
Hänet, kun sai istumaan kylppärissä jo nousi ylös ennen kuin selkäni ennätin kääntämään.
Pesuhetki oli hilipatihippanin ja aerobicin sekoitus, mutta puhdasta tuli papasta ja katostakin. 
Pukuhuoneessa hän toisteli useaan otteeseen ei ole rahaa. Minä siihen, jotta eipä me rahaa täällä tarvita.
Nautitaan siitä mitä päivä eteen tuo.
Hissiä odotellessamme hän sitten halata russautti ja sanoi, kiitos saunasta. 
Kylmiä ovat kolikot tuohon kiitokseen verrattuna.

Iltapäivällä eläkeläiset tulivat esiintymään ruokasaliin ja sinnehän me tietenkin lähdimme jortsuihin.Vain pari asukasta ei halunnut lähteä mukaan.
Ohjelmassa oli hanurinsoittoa, tanhua & tanssia ja runonlausuntaa.
Toisen osaston asukas kannusti erinomaisesti esiintyjäryhmää ja laukoi melkoisia (lue hupaisia) välikommentteja.
Sitten, kun kajahti Tulipunaruusujen alkutahdit niin hän hihkaisi nyt pitäisi taputtaa (hänellä on amputoitu vasenkäsi olkapäästä lähtien) mutten minä voi ... ja siinä samassa tanssijat ovat juuri hänen kohdallaan rytmikkäästi taputtaen .. niin hän jatkaa tanssijaa katsoen, sinä voit. Kohdalle sattunut tanssija oli hitusen hölmistyneen näköinen, onneksi ei seonnut askelissaan. Silloin minulta karkasi hepuli nauru ja nauru valui pitkin poskia. Työkaveri ei ollut kuullut tätä loppukaneettia ja katsoi kotvan minua ja niinhän se hepuli sitten tarttui häneenkin. Jahka minä sain naurun poikki niin kykenin selittelemään tämän loppujutun hänelle sillä lopputulemalla, että  hänellä hepuli alkoi uudelleen. Työkaveri kykeni vastaamaan vain pään nyökyttelyllä kysymykseeni vieläkö minulla on silmät piirrettynä päähän vai onko nekin karanneet poskille.

Nyt on jatsattu jortsuissa jalat kipeiksi.

Puolilta päivin tuli aivan valtava raekuuro. Rakeet olivat ihan perinteisesti valkoisia ; ) ei tullut tuhkapilvi viettämään nimipäiviä alas korkeuksista.

Kevät pullistelee


ruusun 



ja sireenin silmuissa jo valtaisaa voimaa.
Tulkoonkin taivaalta rakeita tahi räntää ja remutkoon pakkaspoika talvea haikaillen. 
Tuulikin osallistui kuvanottoon saaden kuvat epätarkoiksi.

Kaupassa pisti silmään tämä



ja sehän halusi sieltä lähteä mummulaan.

Tämä retromekko



liimasi katseen oikein kunnolla lehteä lahvatessa.

En ole ommellut aikoihin yhtikäs mitään, mutta katsotaan meneekö ompeluinspis ohi vai niin pitkälle, jotta löydän itseni kangaskaupasta.

Nyt pik'pikaa Paholaisen tyttären touhuja vahtimaan töllöstä.

Viihtyisää ehtoota ja makoisia unia!


lauantai 17. huhtikuuta 2010

Pilviä tuhkalla tahi ilman

Aamulla seitsemältä oli kaksi rapsakkaa astetta pakkasta ja ihana aurinkoinen paistoi täydellä teholla.

Kun aamuaskareet olivat ohi, niin lähdin ulkoilemaan.
Tuuli oli sitä plaatua, joka puhalsi feesestä läpi. Mutta en pyörtänyt takaisin vaihtamaan kamppeita.
Västäräkkiparin lemmenleikki pyrähdyksiä seurailin, mutta olin kadun väärällä puolen niin kameraa en kaivanut esiin.
Kuvissa olisi kumminkin ollut autoja eikä lintuja.

Näin tässä viikolla unta, jossa kuvasin pilviä.

Ja tänään sitten näpsin kuvia pilvistä tuhkalla tahi ilman


nämä näyttävät jopa hattaroilta


aurinkokin yrittää kynnelle kyetä


tämä on jo sitten synkempi

Naapuri sanoi viime yönä sateen aikana ilman haisseen hassulle.
Tänään ei ole vielä satanut niin en ole itse päässyt nuuskimaan hassuja hajuja.

Jotta ei olisi ihan harmajaa niin



toivottelen enkelinsilmällä viihtyisää lauantaita!





perjantai 16. huhtikuuta 2010

Tarina mummu läks'

töihin kuin hauki makkuulta aamulla portailta ales pihalle sateenvarjo kainalossa
ei, ei .. en mennyt kuperkeikalla kuistin portaita ales...
Sitten seisahdun tunnustelemaan sataako vahi ei ... hmmm... eipä tunnu pisaroita
katson ylöspäin ja ha äkkijarrutuksella seisahtaen jäin vielä ison piha petäjän alle ... 
eli olin ikäänkuin sateenvarjon alla ja eihän siellä satanut parin askeleen päästä satoi.

Meitä oli poikkeuksellisesti kolme aamuvuorossa.
; ) ei meillä päät kolisseet yhteen osastolla vaan aamutoimien jälkeen käytimme tilaisuutemme hyväksemme.
Extra virikeryhmä ja lykättyjä hommia pois päivä järjestyksestä sekä paikkojen kohennusta kaikkien silmän iloksi.

Ennätimme pitää top-opiskelijani kanssa palaverin kerrankin niin, jottei siitä tarvinnut kesken kaiken lentää voiksi riidan väliin ja puhelinkaan ei päässyt häiritsemään. Sain antaa hänelle ihka eka kerran oikeasti laatuaikaa vanhan kansan meiningillä mestarilta kisällille. 
Minulle tuli hyvä mieli, kun kerrankin oli rauhaisaa aikaa keskittyä opiskelijaan ja kerroinkin sen hänelle, jotta näin sen pitäisi mennä.
Tutkintotilaisuuden arvioitsijakin oli palaverissa mukana, mutta hän oli se, joka singahteli tarpeen vaatiessa.

Laitoshuoltajakin oli pyytänyt palaveria kertoakseen mitä tilataan keskusvarastolta ja Hus:ilta ja siihenkin sai keskittyä rauhassa. Ei mieltä hiertänyt, jotta toinen on yksin osastolla asukkaiden kanssa. 

Työpäivä oli kuin taivaan mannaa kaikille tässä nipistetään ja juustohöylän aikakautena.

Kuvasin serkkulikan tekemää ylläripylläriä pikku-ukolle ja siirryinpä sitten kuin Fedja-sedän lempeä luontoinen  metsästyskoira Musti kameralla tähtäämään kalavauvaa



millin (miljoonakala) poikanen

koon vertaamiseksi toinen pieni kokoinen



neontetra näyttää valaalta

Värinokkoset 



pitäisi istuttaa purkkeihin

ajatelkaapas värejä



villasukissa tahi villapaidassa

Luonnolla on hyvä värisilmä vai kui?

Viihtyisää viikonlopun aattoiltaa kaikille kylässäkävijöille!





torstai 15. huhtikuuta 2010

Huomenta!

Tänään on se kuuluisa toivoa täynnä oleva torstai.
Traditio aamukahvisessio on takanapäin ja tässä vetreyttelen sormiani.
Sormet eivät ihan vielä toimita tehtäviä halutulla tavalla ; )

Tiistaina olin kävelyllä ja hihitytti mielessä ja varmaan kasvoillakin oli sellainen idioottimainen virnistys.
Juu-u olin äärimmäisen iloinen nähdessäni kirkkopuistossa räksiä. 
Harvemmin sitä kyllä räksän nähdessään ilahtuu. Noh, ehkäpä on syytä ilahtua kerran vuodessa.

Punarinta pariskuntakin on palannut reviirilleen (kotopihamme kuuluu siihen) ja jopa ne livertelevät ihanasti kosiolauluja.
Melkoinen metakka jo tästä pihapiirin sekakuorosta lähtee, kun laulavat yht'aikaisesti.
Varikset, harakat, tali- ja sinitiaiset, punarinnat,peipot, mustarastaat... räksät osallistuvat ain silloin tällöin verailevina tähtinä.
Kuoron jäsenistä uupuvat vielä västäräkit, kirjosiepot ja pääskyset.

Klo 6.30 oli -2 pakkasta ja sehän ei vanhan kansan suwiyöt meiningissä ole hyvä asia. Nääs kylmät yöt jatkuvat monta viikkoa eteenpäin.
Aurinko kuitenkin paistaa liki pilvettömältä taivaalta joten eipä murehita.

Iltavuoro on edessä, joten ulkoilemaan juurikaan ei ennätä.
Viisaampaa on olla höntyilemättä itteensä hikeen mutkan kautta kävelyllä, kun työpäivä alkaa koulutuksella. Tälläerää istun kuulijoiden penkissä.

Joskohan nämä sormet jo toimittaisivat ...
X D

saanen esitellä



tässä on kesäpuseroni.

Taidanpa kokeilla joko koukku pysyy kädessä.

Linnunlauluista torstaita kaikille!



maanantai 12. huhtikuuta 2010

Loma loppui & arki alkoi

Heräsin ennen kuin herätyskello olisi ilmoitellut, ka' nyt ylös sängystä. 
Aurinkokin keikkui jo melko korkealla.

Hitusen verran hämmestelin, kun kuopuskin oli hereillä kuuden aikaan. 
Olipa käynyt jälleen yöllä sairaalanmäellä ja nyt oli tamponoitu toinen sierain. Kuopus totesi hölmistyneeseen ilmeeseeni, jotta ei viitsinyt mennä maate viiden aikoihin, kun menee kurkku-,nenä ja korvalääkäriin takaisin sairaalanmäelle yhdeksäksi.

Lääkäri laittoi antibioottikuurin ja verta hyydyttäviä troppeja, joskohan homma nyt niillä tokenisi.

Olin saunamaija vuorossa ja mikäs sen mukavampaa aloittaa arkiaskareet. 
Saunottaessa saa keskittyä rauhassa yhteen asukkaaseen ja rupatella sekä tuhtailla hänen kanssaan ihan rauhassa.

Hupsista olin vaan täysin & totaalisesti unohtanut, jotta minulla oli myös luennoitsemiskeikka iltapäivällä.
Tosin töihin mennessä takaraivossa säteili, että on joku kokous.
Oikeastaan mitään hätää tai paniikin poikastakaan ei asiasta tullut. 
Luentomateriaali oli valmiina, mutta se vaan piti tulostaa kuulijoille.
Puheliaana tekstiä suustani tulee muutoinkin ja kuinkas sitten, kun kyse on lempilapsestani asukkaiden viriketoiminnasta.
Tekstiä tulee kuin sarjatulta XD. Ehkäpä ihan toisten kauhuksi asti.

Muutosvastarintahan on meihin kaikkiin sisäänkirjoitettuna, tuttu ja turvallinen järkkyy ja joutuu skarppaamaan jne. uuden edessä. Osasta kuulioista sen näki hyvin vahvasti kehonkielen liikkeissä & asennoissa.

Tuumasin heille, jotta hitaasti hyvää tulee eikä haukata liian suurta palaa kerralla ja viriketoiminta sopeutetaan osaston asukkaiden hoitoisuuden mukaan.
Elefanttikin syödään pala palalta. 
Ajankohdat suunnitellaan niin, jotta se ei kuormita eikä käy työlääksi, vaan siitä tulisi kaikille hyvä mieli.

Voi voi sentään ... nyt on viisasta hypätä seuraavaan aiheeseen, jottei mene vallan saarnaksi.

Eilen kökin pers'pystyssä nenä liki maata viiltäen seurasin muurahaisen kulkua. 
Taisi murkulla olla kintut kohmeessa, kun meno ei ollut sellaista sulavaa kipi'kapia.
Naapurikin siihen sitten tulla tupsahti tervehtien.... arvata saatatte, jotta ilolla hihkasin moi, täällä on jo muurahainen. 
Juu -u just' sellaisella Tarina 5 v innokkuudella ; )

Tänään näin kevään ensimmäisen nokkosperhosen neitsytlennon. Jo oli elädyttävää katseltavaa!

Uusia krokuksia nousee


ja lumikellokaan


ei enää kamalasti ujostele.

Ihastuttavaa alkanutta keväistä viikkoa kaikille kylässäkävijöille!

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Senkka nenästä ja kevät seurantaa

Aurinkoinen aamutuima meni haaskiin, kun oli hieman yllättävää yöelämää.

Kuopukselta poistettiin polyyppeja nenästä tiistaina ja verenvuoto alkoi eilen illalla kyläreissulla Hesassa.
Vävy lähti Haartmanniin kuopuksen kanssa ja siellä tamponoitiin oikea sierain.
Kummipoika ajeli yönselässä hakemaan kuopuksen kotiin. 
Lämpöiset kiitokset hänelle!
Nuorella kollilla olisi voinut olla muutakin tekemistä kuin suhata saföörinä.
Kuopus herätti minut joskus het' kohta kahden jälkeen, kun vuoto alkoi uudelleen reippaana eikä pelkkänä tihkutuksena.
Lihakölli pakkasesta pyyhkeenmutkassa niskaan, mutta eipä kotikonsteilla ollut toivottua tulosta.
Mitäpä siinä muuta kuin soita pirssi ja sillä kohti sairaalanmäkeä.
Taksirahakin oli varsin surkuhupaisa juttu.
Näin korttien aikakautena käteistäkään ei löytynyt kuin vajaa kymppi.
Noh, suuntiin sillä pääsee, muttei takaisin.
Kuopus soitti isälleen ja onneksi hänellä oli myös jonkin verran käteistä,jotta kotiinkin pääsee pirssillä ettei tarvitse liftata.
Soitin taksin ja varroimme sitä semmoiset 20 minuuttia kartanolla.
Ajattelin, jottei baarikiitäjät ja -perhoset vielä ruuhkauta takseja kellon viisareiden näyttäessä aamu kolmea.
Eli uusi pirautus taksikeskuksen tädille. Tälläerää pirssi kurvasi pihaan hetinmiten.

Heräsin aamulla siis kellon tikutellessa kohti 10.00.

Aamukahvin & -lehden jälkeen sain postaa sieraimessa olevan tamppoonin. 
Hitusen työltä kalskahtavaltahan se kuulosti lomalaisen korvaan.

Poistossahan ei mitään ihmeellistä ole, mutta tihkutus vuotoa edelleen ja sitten alkoi jälleen vallan tiputtelemaan verta.
Mitäs siinä muuta, kuin suunnitella uutta retkeä sairaalanmäelle isän lähtiessä kyytimieheksi.

Onneksi nyt vuoto on tyrehtynyt. Jotta sellainen senkka nenästä.

Pihallamme on maanuumenista putkahtanut esiin


krookuksia


nurtsilta seinän vierulle karanneita skilloja



ja rohkelikko piskuinen lumikello.
Maanuumenissa muut vielä piilottelevat.

Lelukoppa valmiina


syvyyden näkee tastä 


ja sitten vielä näin kuppeelta kuvattuna.

Lystiä lauantaita ja kärpäsien pörinää!

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Jännitystä elämään

saa, kun tekee jotakin huovutettavasta langasta ja humpsauttaa sen pyykkikoneen karuselliin.

Valmiiksi virkattu lelukoppa on kuin pottaattisäkki


ja lähdössä pyykkikoneeseen


usko tahi älä



 ehkäpä tästä kuitenkin jotain tulee


 voip' sanoa, jotta kiskominen tuntuu hyppysissä
sekä näyttää jo lelukopalta pikku-ukon leikkikaluille.

 Päivä on ollut hassun harmaja, ei sellaninen huopatossun harmaa vaan pilvikerroksien välistä on päässyt jokunen auringonsädekin läpi.
Voisi sanoa, jotta hitusen häikäisevä keli, vaik aurinkoa ei ole näkynytkään.
Ihan hyvät lumensulatus asteet ;)  + 7 vai kui?

Tässä ennättää vielä virkkailla jokusen palapeittokukkasen ennen saunavuoroa.


noh, ei ihan kuitenkaan tälläisiä silmäniloja.

Peipon liverrystä päivään!