perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kalajuttu

Niinpä niin arki on koittanut
ja tukka hulumuten



sitä on saanut mennä touhottaa
askareesta toiseen kotosalla ja siellä työmaalla
 sorvin ääressä ;o)

Olen rullannut hihat aamu-, ilta-



yötuurissa.

Olin tässä nukkumaijana asukkaiden kesäretken jälkeen.
Pappa soitteli kelloa ilmeisesti hyvin elävästä unielokuvasta havahduttuaan hereille.
Menin hänen huoneeseensa kyselemään mikäs' se on hätänä?
Pappa oli sitä mieltä, jotta kuolee justiisa nyt, soita heti tyttärelle.
Minä sitten kyselen ottaako se hengenpäältä vai sydämestä?
Pappa sanoo minulle, ettei kuule mitä minä puhun.
Minä kohotan äänenvoimakkuutta ja toistan repliikkini.
Pappakin toistaa sanomansa lisäten siihen ettei tämä koje taida toimia.
Minä vaihdan kuulokojeeseen patterin varmistaen "letkun" paikoillaan olon.
Nostan äänenvoimakkuuteni jo kailotukseksi ja pappa toteaa vieläkin, jottei kuule.
Noh, mitäs siinä sitten?
Minä pyörähdän ympäri ja lähden työnutunhelmat paukkuen lääkehuoneeseen
papan katsellessa lähtöäni silmät renkaina.
Purjehdin kipi'kapi' takaisin astmalääkkeen ja nitrosuihkeen kanssa.
Kun pappa ei kuule niin silloinhan sitä pitää hänenkin puhua ÄÄNEEN.
EN MINÄ SITÄ SYDÄNLÄÄKETTÄ VAAN SITÄ HENGITYSLÄÄKETTÄ.
Pappa vielä reiluna reilulla äänenvoimakkuudella toteaa minulle...
mene sinäkin jo nukkumaan.
Eli loppu hyvin kaik' hyvin ja lääkitys kohallaan.
paitsi minä en vielä sinne höyhensaarenpurteen viel' ennättännyt.

Seuraavasta kukkaruukusta se onkimato löytyy.
Pien' prologi ...
Istuttelin pihalla pelakuita kukkaruukkuihin nuupahtaneiden
(aikansa kukkineiden) orvokkien tilalle.
Löysinpä toisesta ruukusta liekun (kastemato)
Näytinpä sitä matosta (n 4 cm venyneenä) sitten paljussa plutaaville mummun muruille.
Rinsenssa sitten hippasen kauhistuneen jänskätyksen innostuneena hihkui;
mummulla on käääRRRme, mummulla on KÄÄRRRRme.

Mummupa joutui ihan omin sanoin kertomaan mitkäs ne ovat kastemadon tehtävät
mullan möyhentäjänä sekä kalasaaliin onnistumisen takaamisessa.

Tekipä mieleni tässä päivänä eräänä savusiikaa, mutta eipä sitä ollut kaupan missään.
Tuli siinä mieleen tuo edellämainittu onkimato käärme ...
olisi pitänyt kaivaa koparansilimällinen liekkuja mukaan ja polkaista torille KalaAuviselle.
Mitäpähän olisi kalaAuvinen vastannut minulle kysymykseen mitä näillä saa? ;o)
Tori oli jo kiinni niin täytyi tyytyä kalapuikkoihin XD.

Seuraava kukkaruukkukin on vetinen juttu.

Pikku-ukko oli aamiaisen jälkeen isin kanssa katsellut netissä valaan kuvia ja kappas'
löytyipä myös tällainen valas.

Mummun muruset tulivat isin sekä äidin kanssa vastaan, kun olin menossa iltavuoroon.
Ihka ensimmäisenä pikku-ukko kysäisi; joko sinä mummu ompelit minulle sellaisen valaan?
Totuus on totuus ja vastata täytyi; no en vielä.
Pikku-ukon ihmetyksen ilme oli sellainen,
 jotta onhan siitä aikaa kulunut ties kuinka kauan aamusta yli puolen päivän.

Seuraavana päivänä oli vp eikä sen viettämiseksi tarvinnut päätään rapsutella.

Kävin Masan Palassa hakemassa valaan sisälmyksiä ja kaks' silmäparia.

Valas



tahi



kaskelotti.
Ihan kuinka vaan XD

Pikku-ukko oli tuumannut hetinmiten, jotta hänen valas on kaskelotti.
Kuinkas mummu sen arvasikaan.

Yhtä simppelisti toivotan sinulle 



auringon kultaamia kesäpäiviä!










perjantai 12. heinäkuuta 2013

Sukkakriisi

Heinäkuun ensimmäinen päivä satoi tahi paistoi on aina kaakun arvoinen päivä.

Rinsenssa halusi



häkkiläis kakun.

Häkkiläinen = hämähäkki.

Rinsenssa



Riina de Ripsu de Rämpsy



täytti



2 vuotta.

Tanssissa ei ollut nyt kipakkaa polokantahtia 



vaan enempi keveää perhosmaista liitelyä
niin tuli kokolailla tarkkoja kuvia neitosesta
 ;o)

En keksinyt mitään lahjaksi niin ompelinpa sitten kukkamekon pakettiin.
Stil'in kaavoilla vuodelta nakki & makkara ...
XD 28 tahi 27 v sitten.
Kukkakankaan nimi on heinäkuu.

Kukkahattu tädiksi Rinsenssalla on vielä muutama kaakku nautittava XD.

En ole enää sukaton



vaan minulla sukat on.

Passaa pakkasella vetää venytetyt Olgat jalkaan 
ja 
polkaista polkalle.

Kannattaa helteillä kutoa villasukat,
vaikka se hieman perspiroivia kanssa matkustajia junassa hymyilyttikin.

XD ei lähde helteellä sukat käsistä, vaik' käsissä ovat tavallisesti
lapaset, rasat tahi vanttuut.

Pysytäänpäs viel' kotva sukissa.

Männä maanantaina työvuorolistassa ei ollut enää H



vaan 13.00 -21.00.

Loppui



kesannolla olosta nautiskelu.

Mukava oli töihin palata,
MUTTA kun pitää laittaa sukat jalkaan.
Siinäpä pienelle ihmiselle kriisin paikka.
Ei ollut varpailla mukavan viihtyisän kesäistä, ei,
ei ollenkaan.

Noh, ihminen on hyvin sopeutuvainen elävä,
joten kyllä minäkin sukkiin sopeudun ... kohta,
joskus päivänä vilpoisampana.

Mansikan haku retkellä voi yllättyä niin, jotta nauru karkaa.

Pitihän sitä alkuruoaksi syödä joulukinkkua 



ja jälkiruoaksi sitten niitä



Pelle Hermannin mansikan molluskoita.

Tänään on se Hermannista heinään päivä.

Hermannista heinään ja Jaakosta viikate seinään
sano vanha kansa.

Puolet kesästä on vielä edessäpäin.
Odottakaamme uteliaina mitä tämä kesä vielä putkauttaa



iloksemme!

 Vapaita sukattomia kesävarpaita kaikille!











lauantai 6. heinäkuuta 2013

Ei se mene aina niin kuin Strömsössä ...

Konsa ei mene niin ei mene.
Silloinpa sitä vetästään hihasta vaihtoehto B
tahi vaikkapa vallan ässä.

Olin siis lähdössä perinteiselle kesäretkelle IsolleKirkolle,

mutta



tais olla heinäkuun huima hiutale kiskoilla tahi vaihteessa
ja luutahenkilöt lomalla.

En ollut ainoa, joka kassiensa / taskujensa uumenista
kauhoi telefooniansa esille.

Kun linja aukesi niin kykenin kysäisemään ystävättäreltä



onko jo Linjoilla tulossa?

Jos toinen toimii suunnitelma A:n mukaan ja toinen vetäsee hihasta ässän
niin siinäpä oli partituuriin uudet nuotit het' alkuun.

Jep' se kolmas mieskin oli hetkisen meiltä hukassa.
Hän kuulema tiesi vallan hyvin missä oli,
mutta siinä kävikin niin, jotta me olimme hukassa.

Aseman kello havitteli jo lyövänsä



kuusi kertaa,
kun pikaisimmat kuulumiset oli vaihdettu.

Turha siinä oli enää LankaDeliin kiirehtiä.

Ihmettelimme sitten maaliman mennoo sekä sitä,



jotta Isolla Kirkolla on kaik' niin suurta.

Harmi,
jotten älynnyt heittää tuonne vehmaaseen vehreyteen minkään sorttista tavaraa mittatikuksi.

Uupumus hiipi muotoon ja näköäkin nälkä haittasi ;o) .
Tokko tavanomaisen kokoisiin ratamoihin olisin edes huomiota kiinnittänyt.

Marttailu siis siirtyi seuraavalle päivälle.

Strömsö - virus vaivasi vielä



tälläkin retkellä XD.

Mikä kiire valmiissa maailmassa?
Lomalaisellehan kiirus on synti.

Pääasiahan oli, 
jotta saimme lankaa sekä tykötarpeita.

Lankajarru oli estynyt toimeensa, kun oli työvuorossa.
Ei meillä kuitenkaan mopo karannut tulevista lapasista ;o)
vaikka halavalla sai Polkkaa Kukkakedolla.

Tunnustaa täytyy, jotta kapsäkkini oli aika pulska muodoltansa.
Noh, vetoketju meni kuitenkin kiinni pakaasin päällä istumati XD . 

Pitihän torin kuhinaa



käydä katsomassa



ja hankkia päivän eines.

Potut kattilaan, sienet soossiin njams'.

Kiitokset köksälle herkullisista pöydänantimista!

Paransimme maailmaa niin, 
jotta onpa maailmassa parempi elää sekä olla.

Muutama kysymys kuitenkin jäljelle jäi.

Iltayön hämyssä ruokailemassa ollut lepakko tahi siippa jäi tunnistamati.

Ei käynyt meille poseeraamassa hymyellen, jotta olisi kuvan saanut näpsäistyä.
Ei edes kotvan täytettyään vatsaansa.

Sitten tämä vielä ego id nescio sukuun kuuluva kukkanen.



Osaakos joku tämän nimetä?

Eilen palasin takaisin



tänne pieneen maalaiskaupunkiimme.

Loma lähenee loppuaan,



muttei kesä.

Hehkutelkaas heleätä heinäkuuta ystävät!