torstai 31. joulukuuta 2009

Rapsakkaa pakkaskeliä ja itkupiirakkaa


Vuoden viimeinen päivä on ollut ihanan talvisen kaunis pakkasaurinko päivä.

Maisemat olivat aivan ihania kävelyllä



ja pakkanen narskui kengän alla. Nautin niin ihanasta valosta, jotta kotiin päin tullessa kädet tahi sormet olivat kohmeessa. (Noh, kuvia näpsiessähän olin avokäsin, tunnustan.) Tuntui ihan siltä, jotta jos kovin käsiä ravistaa sormet tipahtavat raps' & rops'.


Lumi peittää jo ruohonkorret ; )

Itkupiirakkaa eli sipulijuustopiirasta tein iltaseksi ja nyt uunissa muhii karjalanpaisti. ; ) köökissä tarkenee siis aivan mainiosti eikä ole muistoakaan kylmästä kärsivístä sormista. Pakkanen vaan rouskaisi niin, jotta käsirasvaa saa sutata alvariinsa.

Rakettien pauke alkoi hitusen verran etuottona ja sen jälkeen onkin kuulostanut liki tykistökeskitykseltä. Ikkunasta akkunaan kiertämällä näkee kauniita ilotulituksia.
Otin päivätuupluurit, mutta tuskinpa lähden katsomaan puolen yön aikaan raketteja. Nekin voi katsella kiertämällä ikkunasta akkunaan.

Tällä heijastimella toivotan kaikille loistavaa Uutta Vuotta 2010!


hih kuinkahan kauan kestää, että luonnikkaasti kirjoittaa uuden vuosiluvun.
Posted by Picasa

tiistai 29. joulukuuta 2009

Ostoksilla






Kaupasta löytyi uusiä päiviä ja vähän muutakin tarpeellista ; )




Pyörahdin askartelukaupassa kotimatkalla kunhan vaan katselen ajatuksella, mutta eipä sieltä yleensä tyhjin käsin pois lähde. Koskaan ei voi tietää mihin tarvitsee nappeja. Langasta ajattelin kutaista itselleni uuden sik'sak' eskimopipon.



Posted by Picasa

maanantai 28. joulukuuta 2009

Oppia ikä kaikki osa yks'

Laitoin lintu sinisen köökin kynttiläkruunuun muiden sinisten joukkoon.
Herttileiri sentään ... köökini näyttää ihan hilukilukaupalta ; ) entisvanhasen piikalikan kamarin puolelta.



Vaihdoin ... siis... otin pois joululiinan ja löysin pikku-ukon pahan päivän varalle pipari jemman ( voisin olettaa kyseessä olevan muumipeikko piparin ilman tassuja ja päätä). Esikoisen kanssa hujautimme köökinpöydän oikealle paikalleen Tapanina ja pikku-ukon paikka meni ikkunalautaa liki. Eikä meistä kumpikaan kurkistanut liinan alle. Oppia tämäkin ; )


Kuopuksen tyttöystävä toi kauniisti kukkivaa jouluiloa.



Kävin tänään kirjastossa ja löysin tällaisia kirjoja. Virn ja hih kuopuksen farskut leiskahtivat silmissä kuin salamavalo ; ). Juu-u en aio kuitenkaan hänen karderobille mennä vaan mahdollisesti pöyhäisen tilkkutöihin jemmattuja farskuja. En ole tarkemmin vielä kirjoja katsonut, joten kirjastossa plaraamisen perusteella en voi ihan taatusti sanoa poikiiko kirjat jonkin sortin käs'veskan vai kuinka käy. Voihan noista kuitenkin niksejä painaa takaraivoon jos ei muuta.




Viattomien lasten päivän keli on ollut usvainen ja mittarissa se elohopean tilalla oleva tökötti on kiikun'kaakun plussan puolella. Oli tahmea keli tarpoa kirjastoon ja sieltä kotiin. Jalkakäytävät olivat ihan lumipöperöllä.

Töissä kuuntelin ruokasalissa lounaalla miestenpöydän keskustelua puolella korvalla. Papat suunnittelivat kiljun tekoa. Harmitus, että pappa kaartista suurin osa meni ruokalevolle enkä voinut kysäistä reseptiä. ; ) mielessä hihitytti, jotta pojat ovat poikia, vaikka ikää olisi mittarissa liki 90 v.

Jahas olisikohan tässä tämä tarinointi ja lukekaahan kylässäkävijät myös tuo alempi tarina ... jatkuu ... po-lom-pompom
Posted by Picasa

Jahas oppia jälleen


Näämmä ei voi kovin montaa kuvaa pläjäyttää kerrallansa Picasalla. Päivän oppi.
Toivottavasti loput eivät menneet harakoille. Noh, eipä tuo suurta voimainponnistusta ja energiapläjäystä vaadi, jos ne lataa uudelleen.

Jokatapauksessa lupasin kuvia tyttärelle tekemästäni huppuhuivista ja tuunattavista sukista. Siis niistä nauhakujalla varustetuista polvisukista.
Lankana huppuhuivissa kaksinkertainen 7-veikka ja sukat ihan yksinkertaisella langalla.



Tässä näkyy sitten huivin pituus.




ja sitten sukat makkaralla .... ja lentää se päivänkakkaralla ....



Postiljooni polki joulunalusviikolla tällaisen lintu sinisen, joka on kummivanhempieni tyttären iha ite tekemä.



.... ; ) jatkuu seuraavassa numerossa ... noh tämä tarinahan tulee tietysti alimmaiseksi
Posted by Picasa

lauantai 26. joulukuuta 2009

Tahvana

Tahvanana pitäisi het' aamusella syytää sikojen silmille lunta, etteivät ne kesällä osaisi pahan tekoon.
Lunta olisi kyllä mitä syytää, mutta missähän niitä sikoja olisi? Kinkkukin on jo syöty ; )

Luomisen tuskaa siis piisaa kiiteistönhuoltajilla ja talonmiehillä sekä aura-autonkuljettajilla ja jopa tuulella! Tuuli siirtelee nietoksia ensin yhtäälle ja kotvan päästä samainen nietos on siirtynyt kuin hiekkadyyni toisaalle. Tahvananpäivän tuulenpuhuri on aivan selvästi nainen ; ) . Jaa-a miksikö näin päättelen? Ajatelkaapas kuinka naisella rymsteeraus sujuu ... ensin kannetaan tahi kannetutetaan sohvaryhmä toiselle seinustalle ja sitä kotvan katseltua tuleekin toisiin ajatuksiin ja kas niin taas sohva siirtyi seuraavaan paikkaan ja kaikkein kaameimmassa tapauksessa se on loppujenlopuksi samassa paikassa mistä sitä lähdettiin retuuttamaan.

Meidän pikkusohvan jouluateriana oli digiboxin kaukosäädin. Tulipahan ravisteltua & keikuteltua sohvan uumenista muuan kynä ja lippalakki.

Näin kun sujuvasti tarina hyppii asiasta kukkapurkkiin niin jatkan jouluaamun ruokajutulla.
Jouluaamuna jok'ikinen kokoaa mieluisan suunmukaisen aamiaisen vaikka kinkkua ja lootia, jos ne maistuvat herkulle.
Vävyn ja minä olimme pikku-tontun kanssa aamukahvilla ja jotta saisimme juoda kupposet rauhassa niin teimme pikku-tontulle banaanimössöä lautaselle, jota voi sitten harjoitella lusikoimaan suuhun sillä aikaa, kun me juomme kahvia. Vävy laittoi kermaa kahviin ja yhdessä tuumin tarkkailimme onko kerma ennättänyt hapantua. Silloin pikku-ukko huomasi hetkensä koittaneen ja käytti tilaisuuden hyväksi mentaaliteetillä; vain nopeat elävät. Kippo oli ylös'alaisin pöydällä ja sitten se jo lensikin kuin joulupukin reki kohti keittiön nurkkaa lusikan vilahtaessa perässä. Siinäpä mummu ja isi katseli silmät renkaina tulevan tilataiteen luomista. Kotvan kuluttua tuli taideteokseen vielä ääniefekti plöts, kun kasa banaania putosi pikku-ukon sylistä.


Tässä pikku-ukko nauttimassa bananaplöts'iä. Bananasplit on ihan vanhanaikainen juttu ; )




Mummu veresti muistoja joulupukkina olemisesta. Pikku-ukon ilme olisi pitänyt saada kuvattua, kun mummupukkille avattiin ulko-ovi. Pliisulta kuulostaa, kun sanon, että toinen kulmakarva hitusen kohosi ja katse kertoi, jotta tommosen kostyymin vetäsit ylle.
Muutenkin mummupukki ja paketit, jopa lahjanarut ja käärepaperit hävisivät akvaariokaloille kirkkaasti 6 - 0 !
Pikku-ukko huomasi, jotta mummupukin huopatossunvarrensuusta saa hyvän otteen ja siitä voi näpsäkästi oikaista akvaarion luo.
Olikos mummupukki jymy menestys vai mitä ? Pelottava tai ujosteltava se ei ainakaan ollut.

Tahvanan tanssit tuli pyörittyä töissä aamuvuorossa. Väsymys painaa jo silmää vai liekö vain piukka maanvetovoima yläluomien kohdalla.

Taidanpa lähteä sohvan kuningattareksi vahtimaan Avaraa luontoa.

Viskokaa lunta, jos löydätte jostain possuja. Mukavaa Tahvanan ehtoota kaikille!
Posted by Picasa

perjantai 25. joulukuuta 2009

Joulurauhaa



Posted by Picasa

Jouluntaikaa



Loistaa kuu ja illan tähti,
tontut ne hämyssä
liikkeelle lähti.

Minne vain kulkee
tonttujen retki,
siellä on ilon ja
riemun hetki.
Posted by Picasa

maanantai 21. joulukuuta 2009

Tiu tau tilhi


harjoittelu jatkuu hyvin nukutun yön ja hammaslääkäri reissun jälkeen.
Nyt saan naputeltua tarinaa kuvan yläpuolellekin. Ehkäpä vain olin väsyneenä turhan kärsimätön.

Uudet rillit teki ulkona liikkumisen hauskaksi. Ylämäessä oli pikkuinen kuoppa ja alamäessä näytti heti jalkojen edessä olevan pieni mäenkumpare. Noh, aivot tottuvat pian oikomaan moiset kuopat ja mäennyppylät ; ) , mutta portaiden alas meno on ollut aina silmilleni haasteellista ja oletan näin olevan edelleenkin. Harjoittelen siis myös katsomaan uusin silmin maailmaa.

Lauantaina kävelyltä ja kaupasta kotiin tullessa näin hienon tilhiparven, jota en kyllä kuvannut. Kassin nyssäköissä oli ihan riittävästi retuuttamista.

Nämä tilhet kuvasin joulukuun alussa. Virn ja hih harjoitellessani uudella kameralla zoomausta.


Kuten tietää elämässä tapahtumat voivat muuttua yks' kaks' . Niin kävi tilhiparven jäsenilläkin lepäillessään oksilla. Varis tulla lehahti ja halusi myös lepäämään samaisen kuusen larvaan. Minä harjoittelijana en ihan tietenkään kerennyt zoomini kanssa perässä ja tuloksena on reipas tusina tilhiä lentoon pyrähtäneenä epätarkassa kuvassa.


Töihin lähtö touhut pitäisi aloittaa ja lounastakin olisi hyvä syödä, kun ei voi tietää milloin töissä ennättää ruokailemaan.

Hyvä Tuomas joulun tuopi ....

Rauhaisaa Tuomaan päivää kaikille!
Posted by Picasa

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Harjoittelu tekee mestarin


Täytyy kuvata rillit uudelleen ihan tavallisella päivänpaisteella niin retliini näyttää retliinimmältä.


Burberryä sitten sivulta


Mitähän näillä tekisi...

 

joskohan hieman maistelisi muottia, kun toiset maistelevat taikinaa.

Posted by Picasa

Harjoittelu tekee mestarin

mutta nyt tuntuu siltä, että se vain nostaa verenpainetta = /

Vävy asensi picasan (ehkäpä se kirjoitettiin noin) ja nyt sitten kuvien siirtäminen tänne on hitusen hakusessa.

Esikoinen toi uudet rillit ja niitä olen harjoitellut pitämään. Vain kerran meinasi rappukäytävässä seinä hyökätä kimppuun.

Kuvia rilleistä koetan saada tänne liitettyä, mutta kauaa en enää jaksa värkätä tälle illalle.



Piparitalkoissa tuli lämmin ja väsy sekä tietysti valtaisa määrä pipareita. Vain yhden pellillisen muumipeikon tassut hieman kärvähtivät eikä nekään pahasti. Virnuilin sitten esikoiselle, jotta tulihan pellillinen perinteiseltä maistuvia pipareita ; ).

Pikku-ukko mieltyi possumuottiin ja siinä unhoittui kaulimet ja taikina.


Puuterilunta on tuprutellut koko päivän kuin joulukortissa. Maisema on puhtoisen kaunis ja pakkasta on - 10 astetta. Tuuli kuitenkin lisää pakkasen purevuutta.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Tulipahan pyörittyä kaupassa

Milloinkahan sitä ihan oikeasti oppii ja ottaa käytäntöön pienen paperinpalan nimeltä kauppalappu???
Pyörin ja puikin kaupassa reippaat pari tuntia. No, tapasin siellä jokusen tutun ja siinä kuulumisia vaihdellessa tietysti nytkähti kellonviisarit noposaan eteenpäin ettei koko aika sentään mennyt pähkäämiseen mitä piti ostaa ja hyllyjenväli ralliin.

Jokseenkin tunsin olevani kuormakameli kotiin tullessa.
Ihan näin köykäiset kassini eivät olleet. Olisipa ollut tuollainen varjo tavarankantaja.




Martta Wendelin

Eilen illalla näpsin kuvia ja sain sormeni tahi oikeastaan käteni ihan kontta jäähän.
Kuva on epätarkka, mutta tulinpahan vahingossa kuvanneksi otavan ;) , mutta tähdet ovat kohdillansa, jos ne kuvasta hahmottaa.




Piparitaikina on kylmässä odottamassa huomista piparinleipomistalkoita. Pikku-ukko nukkuu mummun kamarissa ja herättelee talkooväen aamusella ajoissa.

Huomenissa täytynee harjoitella toisen kameran kuvia liittää tänne, joten saatte jonkun sortin kuvakavalkadin
; )

Pakkaspoika ei enää jaksa uhkua ja puhkua kuin -10 asteen voimalla. Pilviä on kerääntynyt länsitaivaalle ja nähtäväksi jää saammeko vielä sen verran lunta, jotta ruohonkorret peittyvät.

Huomenna on jänskätys päivä, kun esikoinen tuo minun uudet rillit. Kuinkahan niihin totun? Tarkoitan ihan pokia, linssejen suhteen tuskin tulee tottumisongelmia, kun nämä nykyisetkin ovat monitehot.

Jouluisia unia kaikille!

tiistai 15. joulukuuta 2009

Rati riti ralla tuli talvi halla eteläsuomeenkin

Ja ihan oikeat toppahousupakkaset. ; ) . En vaan toppapöksyjä löytänyt, kun ovat toissatalven jemmassa. Jossain ylähyllyllä takareunassa muun moisen tarpeettoman tavaran takanahan ne ovat, mutta sitä ylähyllyä en ole vielä löytänyt. juu-u ja tällaisessa vanhassa talossa katto on korkialla samoten ne ylimmäiset ylähyllyt ... huokaus... voipi sanoa, että lyhyelännälle töppöjalalle mahdoton tehtävä. Enkä  ole vielä keksinyt miten saisin 190 m huitelevan kuopuksen etsimään äipän toppapöksyjä. Kuopus toteaisi; ihan itse olet laittanut ota myös itse pois ei ne niin korkealla ole. Näin, kun tässä tuumailee niin ei toppahousuja voi heittää ;) hyllylle, ehkäpä yletyn niihin tosiaankin ihan itse.

Pakkasherra on paukutellut ja iloitellut - 18 asteen pakkasella jaa mikä ihaninta AURINKO on paistanut. Koivut näyttivät valkoisilta ja honkien kupeet punaisilta kuinka niiden kuuluukin.





Pakkasherran puhurikin sai kaunista katseltavaa, vaikka matalalla pistanut aurinko ei ihan näihin pensaanoksiin ylettynytkään.




Pirttihommina pakkaspojan paukutellessa syntyi joulukortiksi tuikkivaa joulua ja loistavaa uutta vuotta




Kävelyltä tullessani katsoin, kuten aina talvella tehtaanpiipun sauhusta sääennusteen. Sauhu kaatui heti piipulta koilliseen, joten pakkanen lauhtuu ja matalapaine hiipii tykö. Roskia viedessä pilvenlonkareita oli jo purjehtimassa länsilounaasta. Kunhan ei lauhtuisi vesisateisiin asti. Toiveena, että säilyisi tuo vähäinen lumikerros, joka ei edes kaikkia ruohonkorsia peitä.

Oi ja voi nyt jänskättää, kun esikoinen tuo minun uudet rillit sunnuntaina piparitalkoisiin tullessansa. Kuinkahan minä niihin muovipokiin totun ja siihen lilaan ; )

Tyttären kanssa porisimme puhelimessa ja sain valtaisan hyvän vatsalihasjumpan niin, jotta vatsalihakset vallan kramppasivat naurusta. Vävyn työkaveri kertoi, jotta ...
Lapset 4 v ja 1 1/2 v olivat tavanneet kaupassa joulupukin. 4 v lapsukainen on ujo& kaino ja harkitseva näin alustuksena.
Joulupukki oli kysynyt mitä haluatte joululahjaksi ja tämä pikkusisarus 1 1/2 v oli oppinut uuden sanan tonnikalaa ja hokenut tonnikalaa, tonnikalaa, tonnikalaa eikä tämä ujompi ollut rohjennut kertoa mitä haluaa. Kotimatkalla sitten vanhemmat olivat huomanneet, että 4 v askarruttaa tahi harmittaa jokin ja kysyneet mikä on mielen päällä. Vastausta ei hetin'miten tullut, mutta loppujen lopuksi vastauksena tuli olisin halunnut joulupukilta toivoa auton ja kuormurin ... , mutta nyt saadaan tonnikalaa.

Voip' olla, että seuraavan kerran tonnikalaa ostaessa karkaa reipas nauru.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Lutun yö Annan aatto: kukko kolmesti orrelta putoaa

juu-u Anna on se muinaisella paikallaan oleva 14.12.

Eivät harmaat päivät ole ihan lipuneet sormien välistä ; ) kaikenlaista on tullut touhuttua.

Männä viikon torstainakävin näöntarkastuksessa esikoisella. Huh, saivatpa silmäpolot melkoisen jumpan tarkastuksen aikana. Tytär ja pikku-ukko olivat uusien pokien hankinnassa makutuomarina ja tietysti myös esikoinen. Kyllä se olikin vaikea homma, kun silmälasipoka paljoudesta yhdetkään eivät huutaneet tahi paremmin pistäneet silmään. ; ) ja optikko esikoinen rankkasi pois vielä monitehoille liian matalat lasit.
Noh, löytyi sieltä sitten eräät lilat muovisankaiset. Toivottavasti totun niihin tai siis lilaan väriin ja materiaaliin. Pikku-ukko ei moittinut niitä laseja lainkaan edes kulmia kurtistamalla. Ehkäpä ne ovat juuri Tarina-mummun lasit, vaikka itsellä oli ajatus täti-laseista.

Pikku-ukko piti lystiä ja hauskuutti muita asiakkaita leikkimällä peilikuvajaisensa kanssa. ;) kerrankin oli pärrrryytys kaveri, joka jaksoi pärryyttää yhtä kauan. Pitihän pikku-ukon suukottaa myös tämä kuvajaiskaveri kunnon kuolapusuin.

Me taas tyttären kanssa kuolasimme Mereijan näyteikkunassa Mannerheimintiellä. Liike on torstaisin kiinni ja muuta emme voineet kuin huokailla ja kuolailla ruudun takana.Täytyy seuraava retki tärköttää jollekkin muulle päivälle niin pääsee hiplaamaankin ihanuuksia.

Pyörähdimme vielä joulutorilla, mutta vilu & nälkä kiusasivat ja kierroksesta tuli aika pikainen.

Kyllin hauskuuksissa karkasi hitusenverran mopo käsistä ; ) , mutta tulipa tehtyä loistavia tuliaisia.

tyttärelle




esikoiselle




ja molemmat




pikku-ukon tulisispupuihin pikku-ukko totesi; höö ja mummuhan tulkitsi sen ei ihan paha ;)




tällä toisella toivotan jollekulle liukasta laskiaista kunhan sinne asti ensin päivät kuluvat.





Perjantaina silmäni olivat vielä uupuneet näöntarkastuksesta ja töissä tuumasinkin silmieni olevan jumpasta ylikunnossa, mutta pistin puikoille tällaisen puseron tulemaan pikku-ukolle.





Tänään on pakkasta ollut pari astetta aamusta asti ja nyt hiljaksensa leijailee hiutaleita kohti maata. Sään ennustelija uhkaili kiristyvällä pakkasella niin täytyy pyntätä ilmeisesti sukkahousut tahi jotkut muut kinttujen lämmittimet jalkaan, että tarkenee tulla pitkästä illasta kotiin.

Joskohan nyt sormet olisivat norjat ja pistäisin joulukorttien kirjoittamisen alulle.

Kauniita lumihiutaleita kaikille katseltaviksi!

tiistai 8. joulukuuta 2009

Kyllikki

Ystävättereni muisto päivä. Viimeksi, kun hänen kanssaan keskustelin Kyllikki lohduttti minua kuolinvuoteellaan ja minä lupaasin Kyllinä toteuttaa hänen toiveensa ja se oli; tee jotain mistä nautit. Kyllin muistoksi tehdään jotain mukavaa.

Touhusin kökissä ja kuopus tuli ystävänsä kanssa katsomaan siihen mitä teen. Totesin, että on Kyllikin päivä. Kaikillahan on keittiössä vähintään neljä kitaraa?

Nuoret miehet nappasivat kitarat ja soittaen lauloivat lohdutuksen ... Olen kaivannut sinua Kyllikki, kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa....

http://www.youtube.com/watch?v=Fr5yaFWwDn8&feature=related

Kyllin kivat ovat tällaiset




 

 

 
Toivon kaikille ihania ystävä hetkiä!

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Juhlavaa itsenäisyyspäivää

kaikille!

Tämän itseenäisyyspäivän vietän töissä asukkaiden kanssa.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Joulukuu ja näyttää ihan talvelta

Parin pakkaskuura päivän jälkeen tänään aamulla satoi hiljakseen lunta ja toinen tupsaus tuli iltapäivällä. Ei parane katsoa nurmikkoalueita niin talven illuusio säilyy ; ) . Pakkanen on lauhtunut aamun -3 asteesta -1 pakkasasteeseen, joten tämäkin ohut lumivaippa voi olla lyhytaikainen ilo. Täytyy ihastella ja nauttia näkymää nyt eikä surra etukäteen lumen sulamista.

Tänään oli höpsö työpäivä, kun oli 13.00-16.00 kehittämisiltapäivä ja sitä piti notkua ootellen aamu ja kaupassa käyti nipisti illasta ja sitten sitä oottelikin saunavuoron alkamista.

Kertakaikkisesti olihan siellä löylyn lämmössä ihana istuskella ja fundeerata kaikenlaisia putkahtelevia ajatuksia.

Hih tässä, kun elää kaksoiselämää noiden kameroiden kanssa niin vanhassa oli töissä painamia liinan/leivinliinan kuvia. Sitten tietysti kuvasin hät'hätää Kliiviankin. Metkaa, että nyt nousee kukkavanakin vaikka osa kukkasista on jo kuihtunut.

Villasukkaenkeliliina




enkeleitä pari




leivinliina, joka olisi pitänyt painaa ensin ja sitten vasta kirjoittaa resepti. Noh, onpahan itsetehdyn näköinen ; )




ja toinen



ja sitten Kliiviaa









 




Taidanpa aloittaa lämppäreiden teon, jotta pääsee nukkumaankin ihmisten aikoihin. Sitten huomenna pirtsakkana aamuvuoroon.

Viihtyisää iltaa kylässä kävijöille!