torstai 30. lokakuuta 2014

TäH, MiTäÄÄ ,hÄh ?

Aloitetaanpa niistä niin
innokkaasti aloitetuista käs'töistä, jotka kuitenkin helteillä
jäivät sinne mappiin keskeneräiset.

Rinsenssan rasat



ja uudet kissakumisaappaat.

Melkein prinsessa mummu saa lelliä rinsenssa riina de rimpsu de rämpsyä.
Rinsenssa tarvitsi uudet kumpparit ja pikkuäiti hitusen huokaili noiden saappaiden hintaa.
;o) minä käytin mummun lellimisoikeutta kuiviin varpaisiin ja iloon.

Ne lapaset lähempätä



ka' yks helmi puutuu o'ou.

Pikku-ukon vanttuut



taisivat olla



hyvin mieluisat.

Sain nähkääs



postia.

Ovat he niin ihania murusia !

Totta on vanahan kansan sanonta
Laps' on laps'
ja lapsen laps' on lapsukainen.

Kosotäti kyseli miten edellisessä postauksessa oleva
lampunvarjosti on tehty.

Kas näin ;o)

Tarvittiin ensin hyvin suttuinen ja kylmä Walpurinpäivä


niin vävy ja tytär lämpimikseen nikkaroivat kanaverkkoa
 vanhan lampunvarjostimen kehikkoon.

Vävy maalasi ja me muut Walpurin viettäjät aloitimme helmien pujottelun
metallilankaan.
Me muut olimme tytär, kummipoika, kuopus ja minä.
Vävykin ennätti muutaman helmi"pötkyn" pujotella maalausurakan jälkeen.

Tarvitaan



lasihelmiä miu mau eli siu mau mukkaa.

Metallilankaa, sivuleikkurit



ja nokkapihit.
Mitä pienemmät klyyvarit pihdeissä sitä parempi.

Hyvin paljon kärsivällisyyttä, jopa sisutteluun saakka.
Juu'u ja erinomaisen hyvää käs'voidetta.
Extra virgin olive oil on mainiota.
Juu-u just sitä mitä pannulle & salaattiin lorautetaan.

Kävimme tänä aamuna brotherssin kanssa vesijuoksussa.
Sen jälkeen onkin ollut tÄh MiTä hÄh olo.
Meni mähkääs vettä korvaan.
Jep ja koko rahan eestä molempiin.
Jukra, jotta päässä lotisee ikävästi.

Hei'hei' hei,
 en minä sitä altaan pohjaa myöten juossu, en.
Piti vaan puikata sen ratamerkkijutskan ali pariin otteeseen ja sehän piisasi.
Juoksun jälkeen pois lähtiessä hitusen iäkkäämpi rouva oli hädissäään tahi huolissaan kuinkas nyt menetellään. 
Minä tuumasin , jotta rillit tänne ja alta mennään.
Laitoin hänen ja omat rillit altaan reunalle.
Hui' hän oli vielä huolestuneemman näköinen.
Kannustin, keuhkot täyteen, alas ja niiaus & askel 
ja minä tuun perässä kaik'hyvin, ei hätää. 
Ehkäpä seuraavalla ves'juoksu kerralla 
on kukkauimalakillani neitsytretki uimalaan
niin ei ves' lotise päässä.

Vaaleanpunaisten joogasukkien anto/ kuvaus brotherssille



herättivät reippaan keskustelun uimalan pukuhuoneessa.

Luulenpa, jotta eräs äiti Joulupukki kuuli toiveen harmaista 
helmikimalluspaljetti joogasukista.

Nauttikaa 



syksystä

ja tehkää ilolla ja antaumuksella



askareenne!


keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ei kahta ilman kolmatta

Ai mitäkö?
Noh, postauspäivä on jälleen 22 ja edelliseen se jämpti kuukausi.

Rouva Fortuna oli suosiollinen ja voitin
Huopatossusen arpajaisissa



Pikku Myyn nutunhelmaan.

Kiitän ja niiata niksautan tästä loistavuudesta!


Kun ei helle hiota ja tee lötkyksi
niin elo on ollut aikamoista laakalentoa.
Välleen tuntuu, ettei kerkiä hopulta sitä kissaa sanomaan.

Ei huolta, 
vielä stressiä pukkaa puuhakkuus.
Harrastuskimpsutkaan eivät ole menneet sekaisin harrastuskampsuihin.
Siis en ole hauskuuttanut harrastuslähimmäisiäni
olemalla paikalla väärän sortin kostyymissä.
Vesijumpassa en ole keekoillut kahvakuulan kanssa.
Hmm... uimapukuni on sellainen Peppi Pitkätossun voimamiehen asun tapainen
joten se menisi kahvakuulatreeneissä 
kuin väärä raha.
Pitäis vaan huiskia niin maan julumetusti, jotta pysyis muoto lämpimänä
ja vielä rivakampaan hien pintaan saadakseen.

Syyslomalaisen harrastamista ei työnteko haittaa ;o).

Kävin IsollaKirkolla esikoisella näöntarkastuksessa.
Tälläerää on hankinnassa ihan lähilasit
siis ennenvanahaset lukulasit.

Valinnanvaraa oli yltäkyllän.



Nuo pinkit rillit kädessäni ovat nenänipäälläni keikkuvat ja noista sinisistä tulee
sitten ne lukulasini.

Vein esikoiselle tuliaiseksi



nappikukkaheijastimen.

Kiitän tässä kohden  ja välissä esikoista ulkomaan & kotomaan tuliaisista!

Aikamme, kun olimme pyörineet kauppakeskuksen antia inventoimassa
niin läksimme
tyttären kanssa kohden Töölöä.

Ookasimme onnikalla hakemaan muksut tarhasta.

Kotimatkaa höysti piskuinen seikkailu



puistossa.

Päälysvaatteet riisuttuamme
rinsenssa hyväksyvästi nyökytellen tuumasi, jotta
mummu on melkein prinsessa ja näyttäen yhtä peukkua.
Luulenpa "melkein prinsessan" tittelin johtuvan
fuksian/pinkin värisestä puserosta ja rilleistä.

Kahden peukun peukutuksen sain "jos sun lysti on" laululeikistä.
Pikku-ukon kanssa oli filosofista keskustelua & pohdintaa
änkyrimadosta juu-u ja paljon muistakin elollisista olioista.

Olipa hauska sekä antoisa IsonKirkon retki kaikkinensa.

Tytär lähti mukanani helmitalkoisiin kotokylälle.

Ah' autuus ja onni



ensimmäinen valaisin on valmis ja katossa.
Toteampa vaan, jotta on sitä tullut oltua kotva,
 jos toinenkin 
Tylypahkassa Harry Potterin seurassa helmiä pujotellessani.

Toinen lampunkuuppa on hyvällä alulla. Jihuu!
Kiitän talkoissa ollutta tytärtä sekä
 toivon hänen sormenpäiden eheytyvän pikaisesti entiselleen.

Kyläsukkien kutominen on nyt pop juttu.
Piti minunkin kokeilla sellaisten tekoa.

Tyttären viluvarpaat ovat hyvät



koevarpaat testaamiseen.

Jonkin verran on tullut tuota kameraakin ulkoilutettua.

Syksyn



värejä



sekä



pakkaspojan tekosia.

Pihlajanmarjakoinverkko



on sään kestävää näämmä



siinä missä naavakin.

Lehtikullan säänsieto ei ole 



parasta A1-luokkaa.
Klikkaa linkkiä niin näet mitä kivessä lukee.

Kulumisesta juontui mieleeni yksi niistä monista 
oman mummuni sanonnoista.

Hiuti on, kun



kuu kumottaa



ja päivä paistaa läpi.


Toivotan sinulle, tänne asti jaksaneelle

kuulakkaita syyspäiviä ja pilkettä silmäkulmaan sekä uuninpesään!