tiistai 31. joulukuuta 2013

maanantai 30. joulukuuta 2013

Taavetti

on vuoden toiseksi viimeinen päivä.
Yksi niistä vanhan kansan ennusmerkkipäivistä
vanhan vaihtuessa uuteen.

Iltavuoron jälkeisen aamuvuoron herätyskahvi
oli laihempaa kuin anorektikon kaitainen silhuetti
ja lorautettuna tavallisella suunmukaisella maitomäärällä 
kylmää.
Juu-u vettä säiliössä oli sopivasti ja
 pööniä suodatinpussisuppilossa parahultaisesti.
E'ei ei mennyt suodatin pussi tuhannen myttyrälle ei.
Ei mennyt ves' porojen ohi kuin soliseva lapin kirkasvetinen puro.
Unneutui vain pannusta kaataa se vesi pois …
hoh'hoijaa huokaus.
Blondi pääsi ulkoilemaan ennen kukon laulua.
Makunautintohan tietysti oli ylen surkia,
mutta oli se kuitenkin märkää & juomaa.

Siis tulevalle vuodelle vastoinkäymisiä, 
joista ottaa opikseen.
Kumpikas kapenee muotoni vai lompuukini?


Työvuoron jälkeen oli aikomus mennä kuntosalille.
Juu-u kyllä me sinne menimmekin työkaverin kanssa.
Mutta puol'tuntia myöhässä uupelo väsyksissä.
(olimme molemmat illassa eilen)
Innostus vemputtaa masinoilla oli asteikolla 1 - 10
ihan täys ovaalin muotoinen 0.
Kuntosalin ovi ei ollutkaan lukossa.
No ka'. 
Kyllähän me sisutellen sisuiltiin 
ne vemputtimet. 
Jok'ikinen pariin kertaan sarjoineen läpi.
Ei kilkannut rauta iloisesti kuin neulepuikot
vaan
kolkkahtelivat kuin orjan ikeet.

Siis tulevalle vuodelle avoimia ovia mahdollisuuksiin
sekä
sisua ja päättäväisyyttä vastaantuleviin haasteisiin.

Kotimatkalla kävin pikkuSiwassa ostamassa jääkaapista puuttuneet tarpeelliset.
Hmmm…
ostoksistani löytyi myös Blistex huulirasva.
Ties millä ostoksella olen huiskaissut vahingossa sen liukuhihnalle.

Siis tulevalle yllättävää rahanmenoa.

Luontoäidin sormella osoitettuja merkkejä ;o)

Tilanteesta varteenottavaa



elinvoimaa 
(kuva 29.12.13)

sekä 


(kuva 30.12.23)

yllätyksellistä


(kuva 29.12.13)

iloa & kauneutta.

Valoa, ihmetystä sekä kauneutta toivon 
ma 
sinulle!















torstai 26. joulukuuta 2013

Vihreä Joulu

Aattoaamuna töihin mennessä oli mustaa pimeää ja hiljaista.
Sain työmatkani taivalltaa ihan itsekseni.
Ei edes rusakkoa tullut vastaan.

Matkan varrella tupsahti mieleeni kuopukseni toteamus
joulupaketti talkoissa.
(Minä olin paketoivat lihakset ja hän aivot)
Kaiken askartelun ja räpöstämisen lomassa tietysti porisimme
sitä sun tätä.
Kuopus totesi erään jutunjuuren loppukaneetiksi,
minähän ratkon työkseni ongelmia.

Juu-u pikkukaupunkimme asukkaat olivat myös ratkaisseet tämän
lumettoman joulun ongelman laittamalla



toinen toistaan kauniimpia valoja tuomaan jouluntunnelmaa.

Töistä kotiin palatessa sataaroplotti kunnolla.
Ikkunapellit soittivat sadepisaroiden tanssintahtia
kuin lapsuudessa mummulan katolle.
Juu-u silloin vain oli kesä ja ropina oli sadepäivän
taustamusiikkia
Aku ankkojen lukuhetkelle vintillä.

Mummulassa oli se lasten vuoden jännittävin päivä
Joulupaivänä.

Kuusi kultainen sai koristeet.

Rinsenssan



ja




pikku-ukon toimesta.

Lapsukaisten koristelemat kuuset ovat niin hellyyttäviä.

Kauneimmat koristeet ovat



n. metrin korkeudella,
kaikki.

Täytyyhän sitä jouluateriakin syödä.

Pikku-ukko ja rinsenssa viis veisaavat meidän aikuisten herkuista.

NakkiSputnik insinööri



teki



avaruusevästä siskollekin.

Vanhenee vuos'vuodelta Joulupukkikin
ja hömelömmäksi käy.

Oli jättänyt askarteluhuoneen akkunan auki.
XD ja hippasen muutakin



saatesanoin.

Rinsenssa



sai mieluisen



lahjan



paapin.

Legot ovat



unelma



 isommille sekä pienemmille



legoinsinööreille.

Hieman touhulapeliä



voimisteluksi

niin jo jaksaapi taas syödä ;o)

Isot syövät isosti ja pienet pienesti.
Siinä isoja odotellessa.
Rinsenssa jäRRjesti mangneetit somasti
ja pikku-ukko teki kokeilevaa tutkimusta



todeten; tämä on metallia.

Minä sain lahjaksi




Tapanin aamukahveni olivat … hmmm
tulipa äitivainaan sanonta mieleen
"on niin kirkasta ja klaaria, jottei kahviks' uskoiskaan".
Ongelmathan olivat ratkaisemista varten niinhän se meni ;o) 
ja toisethan tekkee sitä työksensä.
Ropsautus pääsiäislampaalta jäänyttä instant' kahvia 
niin jopa maistui kahvi muullekin kuin vedelle.
Tytär heräsi seuraavaksi ja
oi'oi tulipa säpäkkää kahvia, ei voinut laihaksi moittia, ei.
Lisätään vettä kupposeen.
Pikku-ukko ja rinsenssa totesivat yksissä tuumin,
jotta tätin on aika nousta pelaamaan touhulaa.
Jälleen pääsin puuhaamaan lahjani kanssa.
Hippasen siinäkin aamukahvissa oli titraamista,
mutta eip' ollut Esson kahvia kotavan pääatä vävyn noustessa.
Kukapa ei haluaisi antaumuksella kokeilla uutta lahjaansa XD 
Jonkusen kupposen jälkeen sitä oppii keittämään 
suun mukaista juorulientä.

Tapanina on päivä kukon askeleen mitan pidempi
juu-u ja kukon askeleet mitataan ajassa kuulema.
Siis kolome minnuuttia
 juoksi, porhelsi tahi asteli kukko arvokkaasti
se ja sama.

Kiitokset vävylle rulla- sekä ikkunaverhotangon laittamisesta
askarteluhuoneeseen.
Muksut nukkuivat makoisasti aamuun asti,
kun mielikuvitusta lennättävät varjot pysyivät kartiinien takana.

Kiitokset kuopukselle ja kummipojalle
painavan hyllyn kantamisesta vinttiin.
Ei tönötä se hylly enää tekemässä temppurata puikkimisia
olohuoneessa.

Kauneutta




ja viehätystä 

välipäiviin!









lauantai 21. joulukuuta 2013

Talvipäivänseisaus

Juu-u onhan se talvi seisahtunut
voisi sanoa, 
jotta on jymähtänyt lähtötelineisiin



On niin kauniin vihreää, ettei käy moittiminen.

+ 3 astetta ja aurinko pilkahtelee hetkittäin pilvien raoista.

Joululoorat on tuoksutettu koko rappukäytävän väelle ;o).
Joulusiivoustakin olen tehnyt =
leikannut matonkuteita.
Muutama vyyhti pitäisi keriä.

Pukinparran kihartamisen päätin jättää sellaiseen hetkeen 
jolloin jostakusta ostosparatiisista olen löytänyt "superlonpaplareita"
tarrapaplareita löytyy joka putiikista.
Ostin siis ihan upouuden parran.

On se mukava, kun tämä talvi on seisahtunut ja pystyy ihan pyörällä polkaisemaan kaupasta etelänhedelmät ja muut rosollitarpeet.
Kylläpä oli mukava tuoda ostokset (n. 10 kg) kotiin pyöränkorissa.
Ei sinkunut kädet kahden metrin pituisiksi eikä tarvinnut epäillä napsahtaakos kädet irti olkanivelistä.
Hiekotussepeli vaan reippahasti rapsahteli renkaiden pyöriessä soikiana.

Jäätä löytyy rahtunen



kallioleikkauksista.

Joulutunnelmoitiin tarvitaan 



toisenlaisia höysteitä



ja illuusioita.

Kuusi on vielä kellarissa.
Sen kasauksen aika koittaa aattona työvuoron jälkeen.
Pikku-ukko ja rinsenssa saavat sen koristella joulupäivänä.

Toivottelen sinulle



hauskaa talvipäivänseisausta!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Jouluhaaste

Sain Huopatossuselta jouluhaasteen. Kiitokset!

Säännöt:
Vastaa 24 kysymykseen. Haasta blogikollegat vastaamaan samoihin kysymyksiin.
Kerro kuka sinut on haastanut ja kenet haastat.

Parasta joulussa?
Lapsenmilisyys ja tarujentaika.

Joulumusiikkisi?
Tonttu, Ave Maria ja Kolmen kuninkaan marssi sekä Tiernapojat.

Tykkäätkö katsoa jouluelokuvia?
Lumiukon katson, jos en ole tonttuilemassa työmaalla.
Olen aika huono elokuvien / tv:n katsoja.
Jos joku katsoo jotain elokuvaa voin istahtaa katsomaan sitä, ehkä ;o).

Mitä ehdottomasti täytyy olla jouluaterialla?
Rosollia ja kalaa suolattuna, savustettuna, marinadissa ...

Koska joulukoristeet pääsee kotiasi koristamaan?
1. adventtina tähdet akkunoihin.
Itsenäisyyspäivänä joku valkoinen kukka(ei hyasintti)
 siitä se starttaa.

Joulu kotona vai jossain muualla?
Kotona. Tuota jossain muualla on kokeiltu eikä sieltä sitä jouluntaikaa oikein löydy.
Joulu tulee hyvin usein vietettyä työmaalla.

Itsetehdyt lahjat, kaupasta ostetut vai molempia?
Molemmat ovat käypäsiä vaihtoehtoja.

Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan?
Juu-u taloyhtiön pihalle lyhtyihin kynttilät.
Sää sanelee pidämmekö joulunalla jäälyhtytalkoot naapureiden kanssa.

Joulu oman perheen kanssa vai isommassa porukassa?
Oman perheen kanssa kotosalla, jos on vapaata.
Isossa sakissa, jos olen joulun töissä.

Onko sinulla lahjatoivetta?
Maailmanrauhaa ja porakone.

Paras saamasi joululahja?
Hmm... tähän täytyy vastata kuin tuohon ensimmäiseenkin.
Eli jouluntunnelma.

Kamalin saamasi joululahja.
Onhan niitä lahjoja tullut saaduksi kaikenmoisia, mutta olen ajatellut asian, jotta
lahja hevosen suuhun ei ole katsominen.

Ei voi kamalaksi sanoa sitä lahjaa, mutta hyvin yllätykselliseksi XD.
Esikoinen oli pari vuotias ja luistinpaanalle kova hinku luistelemaan.
Minä auoin pukinpakettia ja kurkistin sinne.
Silmät renkaina ja hyvin hölmistyneenä totesin mitkä nämä ovat?
Esikoinen siihen iloisena; luistimet.
Oli jo oman luistinpaketin avannut.
Juu-u hoksasin hyvinkin, jotta luistimet, kaunoluistimet.Jep'jep.
Joulupukilla oli ilmeisesti reippaasti vaikkua korvissa,
 kun tämä millaiset luistimet olivat kyseessä äipälle siinä joulutoivelistassa.
Meinaan olin viimeksi joskus pikkukakarana luistellut kaunokeilla.
Hokkareilla minä olen luistellut.
Niillä voi luistella luistinpaanalla sekä merenjäällä.
Noh, nämä kaunokit ovat edelleen urheilukaapissa ja kyllä niillä on luisteltukin ;o).

Kuvaile unelmiesi joulu?
Sellainen, jotta on sopivasti sitä joulujännitystä ja hyvämieli kaikilla.

Mikä on ärsyttävin joululaulu?
Kaikki joululaulut loka-marraskuun vaihteessa.

Oletko tehnyt jouluvalmisteluja tälle vuodelle? Mitä?
Perinteiset piparitalkoot pidimme Itsenäisyyspäivänä
ja napsinut askarteluhuoneen listoja paikoilleen.

Paras joulujuoma?
Tumma jouluolut maistuisi suussa makoisalle, mutta saan siitä allergiaoireita
limakalvoilla sekä iho-oireet.
Joten oikea vastaus on vesi / keltainen jaffa.

Oikea joulukuusi, tekokuusi vai ei kuusta ollenkaan?
Kuuset ovat mettässä ihania, muttei niitä parane tupaan kantaa,
jos tahtoopi joulun menevän ilman allergiaoireita.
Tekokuusi.

Käykö teillä Joulupukki?
Kyllä käy aina, joka joulu.
Pukin koko & muoto vaihtelevat.
;o) joulupukin viran hoitaa joulupuurosta mantelin saanut syömämies tahi -nainen.
Pikku-ukon ja rinsenssan uskoessa pukkiin manteliarpajaisia ei tietenkään pidetä.

Paras joulumuistosi lapsuudesta?
Pienellä tytöllä oli huoli miten joulupukki pääsee tulemaan, jos ei ole lunta?
Mummuni kertoi pukin tulevan silloin Singerillä.
Ai, jotta olipa taas maalima mallillaan pikkulikalla.

Laittaudutko aattona hienoksi vai hölläiletkö koko päivän pyjamassa?
Aaton lounas-päivällisellä juhlaruoalla puetaan niitä parraimpia ylle.
Juu-u siinä vaiheessa, kun housunliitinki alkaa ahdistamaan niin on hölläily
housujen vuoro.

Peruna-, porkkana-, lanttu- vai bataattilaatikko?
XD no lanttulaatikko tietenkin.
Silläkin uhalla, että muoto on pilkullinen herkuttelun jälkeen.

Paras suklaa?
Geisha ja minttusuklaa.
En osannut päättää kumpi olisi herkullisempi.

Joulutortut vai piparit?
Varmaankin joulutortut.
Tänäkin itsenäisyyspäivänä heitin peltilootallisen viime joululta syömättömiä pipareita
biobensan raaka-aineeksi.

Lähetän haasteen eteenpäin kolmelle viimeksi lukijoihini liittyneelle




sekä kaikille jouluihmisille!



olen mummuni sylissä.





perjantai 13. joulukuuta 2013

Älyllistä ja älytöntä

Juu-u kyllä silloin ennenvanhaan kaik' oli kuin ennenvanhaan.
1900 luvulla puhelinkin oli puhelin eikä tarvinnut miettiä sellaista, jotta
pitääkös sitä olla älliä kuin Mensan jäsenellä.

Kuopus kävi päivittämässä äipän tälle vuosituhannelle.
ISO kiitos kuopukselle!

Verta, hikeä ja naurunkyyneliä voisin sanoa viestien kirjoittamisesta.
Näppäimistöllä sormet laitetaan kymmensormi "kirjoituskone" järjestelmään
 ja kas, sormet tietävät missä mikin kirjain on,
mutta eihän sille puhelimen näppäimistölle käy kuin Barbien sormet.
Ystävät ja kylänmiehet saattavat saada salakielellä kirjoitettuja viestejä ;o).
Joulunpyhinä viestinsaajilla on sitten aikaa Serlokin tavoin avata tekstareiden salainenkoodi.

Esikoiselle tuumailin, jotta täytynee laittaa köökin akkunan ulkopuolelle lappunen tontuille.
Näistä akkunoista ei kannata kurkkia sisälle.
Mummu noituu älyttömyyttään älypuhelimen kanssa.
Säästyy tontuilta kiipeämisen vaiva.
Vahakantiseen kirjaan voi ne pukit piirrustaa maantasallakin.

Älyttömyyteensä turhautuneena läksin sitten
joulupukin



juoksumummuksi.

Hyvät puhuri keuhkot 



Seijalla juu-u.

Seuraava näkymä 
kirvoitti älyttömän hilpeän 
naurun ja turhautunut
takahampaidenkiristys herkesi.

XD meidän kylän



jouluvalot.

Legojen perässä sai liikehtiä liikkeestä toiseen
jos kolmanteenkin.
Ai, kui?
Noh, olihan sitä metritolkulla legoa sekä dubloa kaupan,
 mutta ei niitä peruspalikoita.
Nykyaikana on vain älypuhelimia sekä täsmälegoja
eikä sen ainoatakaan varapalikkaa.

Koin vielä legojen metsästyksessä



elämyksenä suomalaisen Lucian.

Voi ilo ja onni, kun Prismakaupassa oli tarjolla
perusboxit dubloja sekä legoja.
Kyllä joulupukki on nyt iloinen.

Sen verran minulla kuitenkin on älliä,
jotta päätin etten lähde vastatuuleen taivaltamaan
viiden kassin kanssa.
5 X kassi = aivan liikaa pinta-alaa ja pitelemistä Seijanpuhurissa.
Kun puhuri tarttuu kasseihin niin olen Poppaskan tyylillä Tallinnassa.

Tilasin taksin. 
Tälläkertaa oli semmoinen taksintäti puikoissa,jotta.
Pälätti puhelimessa ja meinasi ajaa ohi ja viedä ihan väärän torpan pihaan.
Sain maistaa sitä kolmannentoistapäivän taikaa.

Nauttikaa kolmannentoista päivän ehtoon jännityksestä



ja namu unia, kun yöpuulle menette!













keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pyttipannua

Lomalaisella oli lempeä lasku työntekoon loman jälkeen.

Kolme työpäivää ja sitten kaksi vapaata XD.
Noh, totuus onkin sitten edessä arjen suhteen näiden vapaiden jälkeen.

Töissä virkkailin koristeita 
pyttipannureseptillä 
mitä kaapista löytyy.

Punatulkku, jolla



on hyvin herkästi nokka poskella.

Sydänhelmi nokkana ;o) ei ole niitä tukevampia
nokka-aineksia.

Laiskanpulskean



enkelin
hyvin tukevasta pumpulilangasta.

Enkeli polskutteli 
ensin
1,5 dl vettä ja 2 rkl sokuria liemessä, 
mutta eipä tuolla suhteella tullut 
tinasotamiehen lailla tanakasti seisovaa enkeliä.

Niinhän sitä sanotaan, jotta 
kun on tarpeeksi monessa liemessä keitetty niin on valmis,
 vaikka Kuuban sottaan.

;o) enkeli pulahti & sukelsi 
tänään työpäivän päätteheksi vielä liimaliemeen.

Töräys erikeeperiä ja loraus vettä.
Tarkoitus oli sirotella hyppysellinen hopeahilettä ylle.
Mutta, mutta, mutta ...
korkkasin sen purkin ... 
täpötäyden.

Kuten tiedätte ei kannata hilepurkin kanssa alkaa mittelölle
kakkoseksi siinä hyppysellisen kanssa jää, 
vaikka purkki olisi jo osan kimmeltävästä sisällöstään koreudeksi luovuttanut
johonkin ihanuuteen.
Tupsauskin on mitätön ilmaisu purkista karanneelle kimalteelle.
Humpsauksen humpsaus!
;o)  tuli se pikku-ukon taannoinen neuvo mieleen
ole mummu varovainen.

Jos, enkeli on pulskan romuluinen niin 
bling'bling'iä on ainakakin riittävästi.
XD

Sinne se enkeli jäi siivoojattaren tyhjän 
pesuainepullon päälle kuivumaan.

Toivottavasti sen helmat irtoavat pullosta
ja kropan/siipien välistä saapi poistettua 
ryhtiä pitävän suulastan.

Juu-u lupasin 



kuvata



 sen 



elämänpuun.

Asukkaat saavat virikeryhmissä värittää 
joulupalloja, kynttilöitä yms. puun oksille.
Loppiaisen jälkeen keksimme oksille jotain muuta vuodenaikaan viittaavaa 
iha ite tehtyä.

Ka, onpas kellon viisareilla ollut hoppu kiiruhtaa
kellotaulua ympäri.
Täytynee valmistautua luontoillan kuunteluun.

Siinäpä samalla kuunnellessa tuhtailen ensin joulupukin askareita ja
sen jälkeen voi silputa terapeuttisesti matonkuteita.

Toivotan 

iloa, väriä ja



joulun taikaa sinulle!






torstai 5. joulukuuta 2013

Tarpeellista ja tarpeetonta

Askarteluhuoneen remonantti on erittäin hyvällä mallilla.

Yks' tenttiinluvun lintsari kävi rempasemassa



maalaustapetit seinään.
Äipän renttahelekku vaatetuksessa XD 

Kiitän ja niiata niksautan kallisarvoisesta avusta!
Iha ite olisin ollut pulassa hermo piukeena.

Minä olin apulikkana, alimmaisena rullanpitäjänä.
Ojentelin työvälineitä kuin instrumentteja kirurgille.
;o) muutaman kerran meillä molemmilla "ote" herpaantui
ja siitä on syyttäminen ainoastaan Kalle Blomkvistiä.

Minä työvaiheen seuraamisen kanssa = tytär joutui pyytämään tarvitsemaansa.
Tai toisin päin = minä kysyn tapettiveitsi vai 
punainen (se muovinen lärpäke, millä lääpitään ilmakuplat pois),
kun käsi ojentui ottamaan.

Tuo maalaustapetti oli kankeaa ja siitä irtosi
paperikuitua, savea, tikkuja.
Mistä lie maalaustapetit tehty?
Joka tapauksessa käs'varret ovat 
pistelevät sekä punapilkulliset tällä hanslankarillla.

Kun se viimeinenkin suikale maalaustapettia oli seinällä
oli seuraavan kuntotestin vuoro.

Kengänkärjet kohden



kotokylän ostosparatiisia.

Hankkimaan tyttärelle naamiaisasu vermeitä.

Yleisen viihtyvyyden vuoksi menimme ensin



syömään, 
kun se ruokatunti jäi pitämäti päivänvalon aikana.

Olen maalannut seinät kolmeen kertaan ja 
maalaustapetit ovat edelleen seinällä.
Nupinaulat ovat tarpeettomia.
;o)

Itsenäisyyspäivä on klaanimme perinteinen 
piparitalkoopäivä.

Juu-u ja tarpeellinen oli uuden tätikärryn hankinta.
Edellinen tätikärry koki jokunen pääsiäinen sitten
 ostosten ikeessä niin pahan kengasrikon,
jottei siitä enää kalua tullut.

Tämänpäiväisen maalaussession jälkeen läksin hankkimaan
kipi'kapi piparitaikina tarpeita.
Nappasin tätikärryn mukaani. 
Onneksi!
Olin kuin kuormakameli kotiinpäin taivaltaessani, uh.
Tarpeetonta oli bikarbonaatti.
XD ostan, joka piparitaikinalle uuden soodapurkin näämmä.

Mikäs' se oli sen sooda & etikka viemärikuohuttimen resepti?

Postiljooni toi vihdoin ja viimein



joulukirjan.

Pikaisen selamisen jälkeen olin hitusen pettynyt tähän
painotuotteeseen.
Annetaan viel' kirjalle armoa siihen asti, 
kunnes sen ennätän sen oikein paneutumalla lukea.

Piparivelli lienee jäähtynyt, joten käyn sen pariin.

Ylvästä 



ja juhlavaa itsenäisyyspäivää!

P.S maalin haju & piparitaikanan tuoksu
on yhdistelmänä aikas mielenkiintoinen
parfyym' ;-O











sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Rahan pesua ja kädet ylös

Omakohtaisesti ja poikkitieteellisesti tutkittuna asia on niin,
jotta ihiminen ei ole apina.
Ei ole ihmisellä luontaista lahjakkuutta apinamaisuuteen, ei.
Ei siis ole mitenkään mieluisa asento se,
että tönöttää teekoilla painovoimaa uhmaten
kädet ylhäällä tiima tolkulla tökkien lastalla tapetteja
isompina ja pienempinä palasina pois.

Kateellisena siis sanon, jotta
apinaa nyt mieluusti apinoisin,
 jos kykenisin.



Enkä voi myöskään sanoa, jotta matala on majani.
Katto, kun on likipitäen ylettymättömissä,
vaikka teekoilla seisookin.

Tässä kohden on hyvä kiittää 
kädet ylhäällä kanssatoveri
kummipoikaa.
ISO KIITOS!

Kerroksista se on elämäkin rakentuu eikös vain?

Tämä kuosi oli kaikkein mielenkiintoisin



löytyneistä tapettikerrostumista.

Juu-u ja entisvanhaan on ollut monensorttista liisteriä.
Toiset pitää ja toiset ei.
XD omaa luokkaansa on ollut myös sellainen liisteri, 
josta tulee kenties kuvio maaliin sen maalaustapetin läpi.

Hinkasin, hankasin sekä tökin,
 mutta turhautuneena luovutin
nostaen voimattomuuden osoitukseksi liimaliisteriä kohtaan
kädet ylös.

Aamupäivällä 
(tänään)
oli ihan pakko käydä kävelyllä heiluttelemassa käsiä.

Erinomaisen lujatahtoinen olisi pitänyt olla, jotta



ei olisi auringon houkutukseen langennut.

Nyt Oskari myrsky ujeltaa hormissa ja tuo kummituskoivu pyrkii 
upo uudesta köökin akkunasta sisälle.
Kummitusjuttumainen tunnelma juu-u.

Ennen iltapesua on vielä edessä



hitusen rahanpesua ;o).

Saas nähdä mitä näistä kolikoista
tulevaisuudessa tulee.

Marraskuu on taakse jäänyttä elämää.

Inge Löök



on napannut joulukuun ilosta kiinni.

Valoisaa 



adventinaikaa sinulle!