lauantai 29. tammikuuta 2011

Tammiaurinko

näyttäytyi parina päivänä ja eihän sitä voinut muuta kuin huokaillen ihailla.



ja taivas niin sininen



ja kaunis.

Viherpeippoja



omenapuunlarvassa



pyrähtelemässä.
Ihan vielä ei peippoja laulata.

Kannon lumilakki näyttää



ihan kilpikonnalta.


Männynkäpy



 on hieman outo ja tavanomaisuudesta poikkeava.
Kutaleesta tuli



kauluri, kun tupsukypärämyssy mahtuu vielä pikku-ukolle.

Lapaset



puolivalmisteena, josta näkee kuinka ne on tehty.
Ensin tasona ja sitten kavennuksilta vasta sukkapuikoille.
Lopuksi sivu ommellaan kiinni.

Nyt aamutoimiin ja hankkimaan töihinlähtöä iltavuoroon.

Leppoisaa lauantaita!

maanantai 24. tammikuuta 2011

Maanantai ja uusi viikko alulla

Heräsin vähän jälkeen kuus, mutta pienen kunniakierroksen jälkeen tassuttelin takaisin sänkyyn.
Iltavuoro edessä niin johan sitä saattoi jälkinokoset ottaa.
Noin tunteroisen köllötyksen jälkeen sitä sopi aloittaa kahvinkeiton ja porkkanoiden kuorimisen.

Eilen kävin pikkuperheen luona ulkoilun jälkeen.

Vävylle nimmarilahjaksi



lapaset.

Mummun leikkikaveri



oli sukkela XD
Pari haiventa tuli ikuistettua.
Klikkaa kuva isommaksi.

Punatulkku istua nökötti 



hyvin pörröisenä



aidalla.

Toppatakin talventörröttäjäkuosi



ja tv:n katselua puikolla.

Kökkö, kone haluaa teille armaat kylässäkävijät taukojumppaa, mutta älkää niksauttako niskojanne.

Tuosta tv:n töllötyksestä en osaa vielä sanoa tuleeko siitä kauluri vai kypärämyssy.

Uusi viikko & päivä valkeni - 5 asteen pakkasessa ja taivaalta satelee lumitikkuja.
Sellainen perus tammikuinen keli.
Muutaman kierroksen ennättää kitkutella kauluri-myssykkää eteenpäin ennen kuin täytyy aloittaa töihinlähtö touhut.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

torstai 20. tammikuuta 2011

Päivät ovat vilahtaneet siivillä

eikä ole ennättänyt kättäpäivää sanoa saati sitä kissaa.
Talven selkä paukahti poikki ja loppunalkua ja vallan sitä ensimmäistä päivää elämme.
Noh, jopas tuli maalimanlopun meinikiä tuohon edelliseen lauseeseen.
Tällä päivämäärällähän jokunen vuos' taakkepäinhän se Lalli kumahutti Henrikkiä,
mutta Ruotsin kanssahan sitä Heikkiä piti samaan aikaan juhlia ja
Lallin astalonheilutuspäivä sai jäädä kakkoseksi.

Ha-aa mikä parasta olemme päivää lähempänä lumikelloja, krookuksia ja leskenlehtiä sekä hiirenkorvia!

Työputki on ollut aika sähäkkä ja energiaa vievä ja toisaalta hauska.

Työputken loppumisen aattona totesin työparille, jotta sanonta muuttui ainakin meidän osastolla ;o)

Pappa oli vaivihkaa käynyt kansliassa avaamassa puutarhanoven sähkölukon, vaikka se oli teipattu kiinni asentoon
ja
paineli umpihangessa rakennustyömaalla eli entisellä sisäpihalla, puutarhassa.
Työpari kahlasi perään läppäskengissään ...
minä kirmasen läpi ruokasalin ja ärtyneen näköiselle keittiönemännälle totean; 
viis kengistäni ja missä olen työkenkä/urheilusadaaleillani tallustanut;
nyt pitää pappa saada satimeen ja motitettua.
Mennä paukkasin köökinovesta ulos pappaa vastaan rakennustyömaalle seisomaan kaivannon reunalle
kuin Justiina ...
noh, sitä kaulinta en sieltä köökistä ennättänyt mukaani ottaa.
Pappa tarpoi ja suoriutui yhdestä kaivannosta,
mutta sitten alkoi papalla ruuti loppua tahi nuoskalumesta kostua ja
pääsimme diplomaattineuvottelujen alkuun.
Jonkin aikaa siinä keskustelu meni ollakko vaiko eikö olla, lähteäkö kylille vai kotia osastolle.
Noh, jopa viimein pappa päätti lähteä takaisinpäin.
Kuis ollakkaan paluu matkalla pappa löysi lumesta metallisen lapion ja sitä sitten heiluttelemaan.
Minä kauhulla katselen ja toivon, jottei työpari saa kiukunpurkauksena lapiosta.
Onneksi pappa ei jaksanut sitä lapiota raahata saati heilutella pidempään vaan jätti sen nätisti seinänvierustalle.
Sitten Tarina lähti kuin hauki makkuulta samaa reittiä takaisin osastolle jelppaamaan pappaa viimemetrien ponnistuksessa ja estämään muiden talven lumiriemuihin pääsemisen.

Sanonnat ovat meillä nyt ...
menee kuin pappa hangessa tahi uppos kuin pappa lumeen.

Hoh'hoi ilta-aamukeikaus, niin jopa on älynvire kohdillaan ja muutenkin vireystilatapissa.

Aamukierrolla kurkistin mummun huoneeseen ja siellähän ol' 
varsinainen kiharapää enkeli pumpul'pilven seassa.
Jokainen taatusti muistaa sen kiiltokuvan enkeli käs'poskella pilvenhattaralla.

Sitten pien' mielikuvaharjoitus XD
Mummu hippasen yön kuohkeissa kiharoissa, ilman tekareita istuu vaippasilppupilvenhattaralla
ja silpun seasta pilkistää jalat ja vain toisessa on sukka ...
iloisena sekä tyytyväisenä sanoen; minä silppusin hyvin!

Minä seisoin ovenraossa äimänkäkenä ja sitten tämän lausahduksen jälkeen karkasi nauru.
Ei voi moittia, kun ilolla päivän rupeama lähtee käyntiin.

Kävin viikolla kirjastossa ja siellähän oli 



taidepläjäys



yksinkertaisen kaunista,

vekkulia



merihenkisyyttä.
Taideteosten



taiteilija.

Kirjastoaukiolla



iänikuisia omppupuita Vr:n keskuspuutarhan ajoilta.

Kun sitä kylillä on tullut kuleksittua 



niin tulipa näpsittyä kuvia



kotokylän kirkostakin.

Lunta 



lunta



lunta

jaksaa vaan sataa



lunta




luistinpaanalla on tilaa




kas'



jo herkesi pyrytys.

 Tasa-arvon aikana

pappa on tehnyt Tuhkimot!

Oikein viihtyisää ehtoota ja olkaa vakaita aikomuksissanne ;o) !

Haaste

Osallistun luovuuteen kannustavaan (käsityö)haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin 5 ensimmäiselle kommentoijalle. Sitten teidän täytyy luvata kopioida tämä omaan päivitykseenne ja luvata samoin. Siis tavara/lahja/jotain muuta hauskaa ja mielenkiintoista tehdään itse ja toimitetaan vuoden 2011 aikana. Lähdetkö mukaan ?

Tämän nappasin mukaani http://sirkansivut.blogspot.com/ 
kyläilyreissulla.

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Pari kuvaa pik'pikaa

Aamulla töihin lähtiessä pisti silmään mummun vanha kinneri



näillä puikoilla ei kudota kitkuteta silimän silimää.

Seijastiina http://blogger-seijastiina.blogspot.com/
kyseli mitä askartelin



noh, ATC-kortteja.

Huopatossunen http://huopatossunen.vuodatus.net/
oli tehnyt salamalle korun, älä hukkaa konnaa.



Minun versio, jottei joudu leikkimään rosvua ja polliisia.

Tuon pikkumyylootan tilalla on konna. 
En raaskinut herättää kumpaakaan konnaa mannekiiniksi.

Foordi-lasin reunasta lähti piskuinen pala 
ja eihän se kierrätyslasista tehty lasi vielä ihan kierrätyskunnossa ole.

Tekohengitystä



tästä se lähtee ja




hieman roskien hienosäätöä ekotekona.

Sinne uppos putket 



kuin mummut hankeen.

Ei ihan ole



vielä silmä kirkkaana

ja sitten valkeus tuli



hyvää huomenta!

Nyt luontoillan & ATC: askartelun pariin.

Nauttikaa ehtoosta!

p.s. koetan laittaa linkit jahka ennätän  ... juu-u jahka osaan ...

tiistai 11. tammikuuta 2011

Reikäleipiin pääsimme

ja arkiseen aherrukseen.

Pääsiäiseen saapi muutaman kerran vuorokausi pyörähtää
ennen kuin pääsemme mämmiropposien ääreen.

Loppiaisena alkoi jo sää lauhtumaan ja kosteus leikitteli

kuuraa



silmäniloksi



vaahteran oksille.

Männynkupeet
loivat kauniin kontrastin kuuralle.

Jahka männyt vielä kasvavat



vaihtavat puolta kuin takinkääntäjä poliitikot



tosin siihen taitaa mennä jokunen vuosikymmen.

Varekset eivät syöneet läpileipää loppiaisena




maistui ranskalaiset ilman ketchuppia.


Talvisodan henkeä ei näkynyt pätkääkään



tässä ruokailussa.
Kaverille ei jätetä.

Ulkoilun jälkeen sitä



hyvällä omallatunnolla sai kaivaa askartelu vermeitä esiin.

Sain joulupukilta hauskat sakset



ja nyt teköälylläkin leikkaa terävästi.

Ensimmäinen loskakeli saapui sateineen ja teki elostamme ehkäpä turhankin liukkaasti etenevän.

Turvallista päivää



älkäähän liukastelko muualla kuin luistinradalla tahi pyllymäessä.
Suksen pohjaan sopivasti pitoa, jotta pysytte vertikaalisessa asennossa!

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Puiseva tarina ;o)

Heräsin jo ennen viittä, siis ennen kuin herätin ennätti aloittaa kilkatuksensa...
nyt kuoma ylös ja uurastukseen.

Uni jäi tavanomaisesti lyhkäiseksi ilta-aamukeikauksessa.
Töihin marssiessa pää toimi myös tavanomaiseen tapaan ja
arpoi askelten tahdittajaksi 
tule kanssani kylpyyn, tule samaan ammeeseen.

Ralli katkesi kuin olis fiskarssit sipaisseet knips'knaps.

Keskiviikkona ennen klo10.00 täytyy olla pyykkitilaus tehtynä.
Meidän molemmat yököt ovat sairauslomalla ja he sen yleensä tekevät soppelissa kohden vuoroaan.
Muistin kuin muistinkin tehdä sen ja hoksasin vielä ennakoida puhtaaksipetaus viikon tilauksessa.

Olin kiinteistönhoitajan assistenttina oven säädössä ...
Nostamassa ovea, laittamassa prikkaa saranatapsin & naaraspuolen väliin.
Pari mies asukasta siinä tarkkasivat kuinka suoriudun tästä hanslankarin osasta.
Kiinteistönhoitajaahan moinen alkoi naurattamaan ja minä, ilon pilaaja tuumasin hänelle 
suu tukkoon ja rätti heilumaan sano pikkumyy.
Noh, kommentillani oli kiinteistönhoitajaan vallan väärä vaikutus ...
nauru raikui ja minä seistä möllötin ovi sylissä.
Mitäpä siinä olis voinu muuta sanoa kuin; käteni ei ole honganoksat, 
jotta viittisitkö ottaa tuolta ylempää kiinni tämä alkaa pikkuhiljaa painamaan
ja saadaan tämä ovi eli homma roikkumasta.
Saimme kuin saimmekin oven saranoilleen ja sehän korotettuna kulki rataansa kuin unelma.
Pappojen kommentteja kuunnellessa ilo pyki uudelleen rintaan ...
toinen totes; osas tuo meidän ylihoitaja tuonkin ja
toinen höysti; kyllä osasi ja komensi vielä.
Minun kommenti oli kiinteistönhoitajalle ilmaistuna muutamalla kirjaimella; hus hus.
Nauruterapia-annos on nyt nautittu ;o) töihis siitä.

Taisin saada poninhäntääni suuren sulan ja kunnioituksen kannukset ;o) papoilta.
Tunnemuisti kantoi vielä, kun toinen näistä herroista purjehti hitusen äkeänä kansliaan
ja hoitelin eilisen lääkärikierron asioita puhelimella apteekkiin.
Ei plähjähtänyt papan ahteri penkkiin vaativasti, vaan kauniisti siirtyi pois kansliasta, 
kun sanoin; odota hetki olen puhelimessa, tulen kohta.

Erään pikku mummon heräämistä kärkyin pitkin aamupäivää.
N. klo 10.30 menin jälleen hänen huoneeseensa ja olihan rouva herännyt vihdoin ja viimein.
Mummo istui lattialla risti-istunnossa ja hikaisi; sinä luova hummeri tule.
(hummeriksi hän on minua aiemminkin kutsunut)
Minä kysymään; mitä sinä teet ja vastaus oli yks'selitteinen pesen pyykkiä.
Toden totta oli hänellä kädessään kuuriharja ... pala vessapaperia.
Luova hummeri sitten avitti pyykissä ja auttoi rouvan ylös tantereelta kahville.

Ruokasalisalista lounaalta saattelin asukkaita takaisin osastolle.
Kolmas pappa se avaisi sanallisen arkkunsa ja pohtivana tuumasi minulle...
minkähänlaista on etanan elämä?
Lupasin hänelle pohtia tätä filosofista kysymystä ja kertoa hänelle mielipiteeni kunhan olen päässyt jonkinmoiseen lopputulokseen.

Työparille hihkaisin lähtiessäni kuuntelemaan uusia ohjeita fyysisestä ja psyykkisestä rajoittamisesta, jotta lähden pohtimaan etanan elämää.
Olipa miielenkiintoinen luento enkä ennättänyt lainkaan paneutua etanoihin saati niiden elämään.

Mennen & tullen tuli jokunen komia puu kohille.

Joku on iloitellut 



kirmaamalla hangessa.

Vanha



koristekirsikka.

Kirsikat ovat kuitenkin jääneet syömäti



koristeeksi.

Tuulen



pesiä.

Mitä lie sattunut



kaks'larvaiselle männylle?

Kuuraiset 



koivut.

Moottorisaha on
laulanut.

Satukirjan



kuva ... antakaa mielikuvituksen lentää.

Utuiseksi kävi maisemä



ja sehän tietää lisää silmiä hivelevää kuuraa.

Kiitokset, jotta jaksoit tämän puisevan osuuden

ja toivotan väriä elämään



sinulle kylässäkävijä ja höristelkää korvianne, tintit jo virittelevät tit'tyytään!