Kuusi viikkoa Mikosta Marttiin (11.11), kuusi Martista Jouluun (25.12).
Jos sitä olis fiksu nyt olisi hyvä hetki aloittaa joulun teko ...
ainakin niiden pehmeiden pakettien.
Loma loppui ja paluu arkeen ...
noh, sinne työmaalle.
Työmaalle pääsy ja sieltä poijes onkin ollut sitten jok'ikinen suunta ihan erilainen.
Maanantaina metsätaipaleelta ns. ihimisten ilmoille putkahdettuani pyörineni
nassahti roksit höyryävään asfalttiin kiinni.
ai, oliks' pakko siitä puskea kadulle?
No oli, kun en ajatellut lähteä poluttomaan mettään puskemaan näreikön läpi,
jos jostain kohden sitten pääsisi poijes luonnonpuistosta.
Pukukopeilla virnuilin asfalttia manaavalle töihintulijalle, jotta pinnataanhan niitä autonrenkaitakin ...
kato mun roksinpohjat ovat kuin englantilaista lakritsia XD
Ihan mukava oli palata lomalta töihin.
Ainut asia mitä lykkäsin viimeiseen asti oli sähköpostin avaus.
Nytkin pääsi pitkä raskas huokaus, kun tuota työtehtävää ajattelin.
Jopa oli tiimille aktiviteettiä jos jonkinlaista.
;o) ovat keksineet uuden termin ...
tiiminvetäjät jalkauttavat tiimilleen ...
Totesin likoille, jotta katsokaa uudet asiat lokerikko ja tutustukaa.
Jalkautan ne sitten ens' maanantaina, kun näämmä pidämme ainakin osastotunnin A4's määrästä johtuen,
jos ei osastokokoukseen ole aikaa.
Valitkaa nipusta, joku koulutus tai vetäkää pitkää tikkua.
Minulle nassahtava nakki taitanee olla se poistumisharjoituskoulutus pelastuslaitoksella, kun plakkarissani on se sanahirviö sosiaali-ja terveydenhuollon turvakortti ja olen väestönsuojien vastuuhenkilö.
Arvakkaapa voinko luistella tuollaisesta poistumiskoulutuksesta saati ihan niin hyvin osaisin leukojani louskutella sanoja perä'perää laittaen?
Sitten sarja kuvia, muttei sarjakuvia.
kyseessä ei ole piilokamera
vaan kameralta piilossa oleva lounastaja viime lauantaina.
Kuvien lataamisen jälkeen voip' päästä valtaisa hihitys & röhönauru.
Vares polkas lentoon
mut onneks' minä en ihan vielä pyöräni satulaan niin ei tullut asfaltti-ihottumaa.
Useat puhuvat, jotta elo on harmajaa
mustamarja-aronialla ja hanhikilla on ainakin värikästä elämää.
Ajan henki on tehdä kaiken maailman barometrejä siitä sun tästä
tämä näyttää ainakin, jotta kääpä on lähtenyt huimaan nousuun.
Vaahteranlehti
valossa.
Sain naapurilta apostolinkukan taimen
vast' viis apostolia paikalla.
Sitten, kun 12 apostolia eli lehteä on paikalla niin kukka on valmis kukkimaan,
jos olosuhteet sen suo.
Pikku-ukko &
muumituokio sunnuntaina ja monikäyttöinen suojakäsineloota lepolassina.
Vaahtera
hallaöiden jälkeen.
Pysytään vaahteroiden ilossa
pikku-ukkokin osaa pelmuuttaa pudonneita lehtiä kuin mummu.
Kuva eiliseltä visiitiltä.
Kitara on ihan oiva soitin,
mutta myös hyvä liinan prässääjä.
Tässä puol'valmis
demonstroituna.
Kuopuksen hilukilu ropponen
on kuin miss Marplen hattu ;o)
Mikkelinpäivän
nallekarkki.
Nauttikaa syyskuun viimosista ja nukkukaa hyvin!
ps. kylläpä lehemänhermua kokkeiltiin kuvien liittämisessä...
siihen meni aikaa pari tuntia ja ennätin jo vävyäkin konsultoida...
Chi ja Zen ovat nyt epätasapainossa ....
muuan hengitysharjoitus niin olo on auvoisempi
Vaahtera on tosi kaunis, ja pahvilootat on mukavia leikkimajoja ;-) Niin se vaan loppuu pitkäkin loma ja päivä lyhenee. Meillä on ollut tällä viikolla tosi komeat auringonpaisteet eikä harmaudesta tietoakaan. Pakkasta on ollut kovimmillaan -5 astetta!
VastaaPoistaIhana postaus taas, kuten sinulla ruukaa aina ollakin :) Kiitos taas! Harmillista asfalttia:/ itse sotkin ihna uudet roxit kesällä, kun kaupungissa oli kadunpötkä, ja piti vaan siitä mennä yli kadun...kadutti!
VastaaPoistaMukavaa illan jatkoo sinne
tuksu
Kääpäkuva on tosi hauska! Ja Ms. Marplen hattuhan siinä ilmiselvästi säilöö sälää ja rompetta harmaahapsien sijaan.
VastaaPoistaPienille lapsille tyhjä pahvilaatikko on ehtymätön inspiraation lähde, eikä maksa mitään...ellei ole ostanus sen sisältöä.
Käytän muuten umpinaisia rokseja mökillä talvella. Kun laittaa villasukan vielä jalkaan, ei jalkoja palele. Sinulla vielä pinnoitetut sellaiset, mistähän vielä nastat sais niihin :D.
Muutama pahvilaatikko on minunkin tullut kannettua kotiin poikien riemuksi. Ja ovatpa koiranpennutkin saaneet käyttää hampaitaan ja toimintatarmoaan pahvilaatikoihin :D.
VastaaPoistaTuosta liinasta tuli tosi hieno :).
Tosi kivoja kuvia, joten kannatti lehemänhermu.
VastaaPoistaEi teillä sentään vielä ole "ketterä" mantra jalkautettu :D.
Liinasta tuli hieno,onnistuiskohan tuollainen myös nuista kiiltäväpintaisista lehdistä niissä kun olisi kauniita kuvia.
VastaaPoistaSinullahan tuli kroksien pohjaan lisää kulutuspintaa,vieläkun olisit hoksannut jostain hiekkakasan niin eipä luistaisi lumellakaan.
Pahvilaatikot on muuten eniten kulutettuja leikki rakentamisessa.
Kiitos kommenteistanne saga, tuksu, Markka, Huopatossunen, Neferi ja Tarikka!
VastaaPoistaPahvilaatikoiden taika puree joka sukupolveen XD.
Ihania kuvia,kääpä kuva on hauska!!)Mukavaa ja aurinkoista torstaita!))
VastaaPoistaKiitos kommentista vesimiesneuloo!
VastaaPoistaTarikka liisteröidyn kiiltäväpintaisen paperin kuivuminen saattaa kestää kauemmin ei kait siinä sen kummenpaa ole. Lakkakerros sit päälle niin voi muutaman kerran pyyhkästä nihkeellä.
Onpas taas ihania kuvia! Ja kyllä minunkin koneeni on takkuillut kuvien laitossa, joten liekö jossain muussa vika kuin itsessä tai koneessa! Mutta leppoisaa illan jatkoa sinulle!
VastaaPoistaLoistavia syyskuvia. Pikku-ukko on aina yhtä touhukas. Mikkelinpäivän nallekarkki taitaa olla pikku-ukkoa isompi:D
VastaaPoistaElämä ei saa olla harmaata, väriä pitää olla ja iloiset syyskuvasi tekee hyvän mielen :)
VastaaPoistaMinä jouluihminen ostin jo pari pakettia, ja tällä hetkellä jouluun on aikaa: 84 p ja 6 tuntia, loppuja ei lasketa ;D
Jaksamisia töissä ja leppoisaa tulevaa viikonloppua, aurinkoa päiviisi ja lämpöä iltaasi ♥
Kiitos kommenteistanne Helena, Famu falsetissa ja seijastiina!
VastaaPoistaJuu-u nallekarkki on isompi kuin mummu.
Jossain kohden tulee karkkiin kasvot kuvattuna, jotka otti pitkänhuiskea tytär.
Nii-i ottamani kuvat kasvoista näyttivät ihan Miss Piggyltä XD.
Ihanaa, jotta on taatusti tiedossa kuink'monta yötä täytynee nukkua ennen joulua.
Minun tekee mieli rosollia ja lantulooraa.