Auvon päivä

on tietysti täynnä pelkkää onnea.

Aamuvuoroon saa jo astella päivänvalolla lintujen kosiokonsertin saattelemana.

Tuulenhenkikin lupailee kevään koittamista, joten mikäs tässä on elellä ja olella näin Auvon päivänä.

Ei sitä ole koskaan niin vanha, jottei lauantainamuja hankittaisi ;o)

Ekäpä namuset vaan hitusen muuttuvat.

Valmistauduin siis askartelukaupan kautta varsinaiseen lauantainamuun,

josta pääsee ihan radion välityksellä nauttimaan askarteluboxissa kerran kolmessa viikossa.

Juu-u se on ENSKA eli entisten nuorten sävellahja.

Rosmariini 

sai oman namunsa

kuten timjamikin Enskaa kuunnellessa.

Tunnistaako kukaan kylässäkävijä tätä

rikkaruohoa rosmariinin juurella?

Siirsin sen jatkamaan kasvua turvepottiin XD.

Ei se ole pujo eikä koivu. ;o)

Kokemuksella tiedän, kun molempia olen kasvattanut isommaksi turvepotissa todetakseni

mikä on karun totuuden nimi.

Sunnuntaina harrastin sitten kiipeilyä pitkin köökinseiniä.

Kädet puutuivat ja tuskanhiki alkoi helmeillä otsalla niin ...

jopa nimetön tuli köökinseinällä olevista vispaimista ja muusta sälästä alas reippaalla rempasulla hujauksessa.

Onneksi alas tuli vain kukka enkä saanut nuppiini koriste-esine riviä.

Melkoinen sotkuhan tuosta rennosta ranneliikkeestä seurasi,

mutta ei kenenkään hermo olisi pitänyt kieputtaa kasvia irti. 

Sen verran tiiviillä kieputuskiharalla oli nimetön edennyt ylhäisyyteen ja ylemmäs vielä pyrki.

Nappasin siitä yhden pätkän kuitenkin juurtumaan ... huokaus ...

olenkohan ihan viisas ? ? ?

Noh, tänään oli auvoisaa postia lootassa

ENSKA ei lauleskellut

... kirjoita postikortti ...

vaan kävi tuumasta toimeen ja lähetti vallan kirjeen.

Annetaan sen kirjesalaisuuslain olla tälläerää XD

Kuoresta löytyi tällainen 70-luvun retronruskea T-paita.

O'ou enpä muista onko minulla ollu elläisää ruskeaa vaatetta sitten alle kouluiän, jos silloinkaan.

Luontoilta kutsuupi toosan ääreen kera palapeiton.

Toivotan kaikille kylässäkävijöille

iloisia kevätpuroja!