Tiikeri ja harakka

Herätin aloitti rallatuksensa viideltä, jotta minä en ole aamuvuoron alkaessa tiikeri.

Ankea oli tunnelma kömpiessäni sängynlaidalle istuksimaan

ilta-aamukeikauksen jälkeisenä n. 4½ tunnin unosten jälkeen.

Tiikerin äkeys hiipi iholle, kun sanomalehti ei ollut eteisen lattialla pitkänänsä.

Ei maistunut aamukahvikaan oikialta ...

ei ollut mokassa aromia ei ...

iliman painomusteen hajua.

Meni kahavi ihan harakoille.

Ei siinä auttanut muu kuin kärvistellen tehdä aamutoimet ja joutua työmaalle.

Roikasin pyöränsatulaan ja nippa'nappa sain pyöräni uljaaseen kulkuun ...

niin harakkaemo syöksyi päin kuin tiikeri.

Se tuli päälle kuin yleinen syyttäjä ja mielessä pyörähti jo maalimansodan aikuset japanilaiset kamikazelentäjät.

Harakanpoika kyhjötti kevyenliikenteenväylän reunassa.

Pers'pitkänä ja pohkeet piukeena kihnutin kettikkiä karusellivauhtiin.

Pakko oli tietysti risteyksessä himmata kulkua ja harakka tulee jälleen kohden laakana ...

 Kutrit ovat vanellus vanellus look, muttakävipä kylmä rinki persiin ympärillä ...

nyt tais iskiä pahemman kerran pälvikaljuus elle tuo ihan silmille tule.

Huh, sai harakka sentään nostetta siipiensä alle ja minä sain pitää kutrini sekä silmät rilleineen.

Siinä kirposi huuliltani painokelvottomia & siveettömiä sanoja pitkä ritirampsu 

ennen kuin helepotuksen huokaus irtaantu keuhkojen pohojasta asti.

Otetaas rusakko kevennys tiikeririluontoisen harakka jutun  jälkeen.

Pikkuvelivainaa oli semmonen muutaman vuoden ikäinen nöösi, 

jolle ei ollut vielä jalostunut mieleen

tämä vivahteikas suomenkielemme.

Menipä parin sanan merkitys sekaisin vellin ja puuron tapaan tiikeri ja neekeri.

Telkkarissa pyöri jännittävä Esson mainos ...

pistä tiikeri tankkiin  ...

juu-u ja pikkuveli sitkeän uppiniskaisesti pisti neekerin tankkiin, vaikka me vanhemmat ja viisaammat sisarukset koetimme häntä viisata ja opastaa kuka on kuka ja mikä on mikä.

Työvuoro oli yhtä hurlum'heitä.

Papat känäsivät kuin kakarat aina, kun kohille sattuivat..

Työpari on iältään alle neljännesvuosisadan eivätkä papat ottaneet kuuleviin korviinsakkaan hänen puhetta.

Puurokauha siinä siirtyi kädest'käteen viestikapulan tavoin.

Astelin pikkuruokapöydän luo ja konahdin; aikumiehet, nyt herrasmiehen pöytätavat esiin.

Teillä on daami pöytäseurana.

Daami totesi; napakasti komensi ja ammatillinen hyväksyvä hymy & nyökkäys päälle.

Hoitaja on hoitaja vaik' muistisairaus iskee.

Minä olin taas oppilikka hänen silmissään ja ilmeisesti kannuksia ansaitsin tilanteen hallintaan ottamisessa.

Töistä lähtiessä tuntui, jotta nuppi 

leijuu ihan omissa sfääreissä.

Silmät pyörivät kuin lottopallot tarkentuen milloin minnekkin.

Mustamarja-aronia

ei myöskään tiedä mille alkais, ollako vai eikö olla.

Koristekirsikka

iski silmään, muttei iskenyt silmää.

Kaupunkilaisheilalle

rentunruusu.

Vielä mummu leijailee

vaaleanpunaisessa ;o)

Ystävättärelle tein

tuliaisia.

Mannekiininä kuopuksen ystävä

Huomenissa retkeilen isollekirkolle.

Nyt lähden seuraamaan kartanolle realityohjelmaa ja tarjolla on dramatiikkaa yllin kyllin.

Kirjosiepon pesue lentoharjoituksissa ja kysymys kuuluu onko talitintistä sijaisäidiksi ...

noh, ei ole kirjosieponpoika ja tintti hitusen olivat törmäyskurssilla.

Käpytikka taas kokeilee onneaan pesärosvona.

Nauttikaa lauantai-illan huumasta!