Kuin hyvin liotettua liivatelehteä syksyn kunniaksi

Ai mikä?

Noh, minun aivoni aamulla.

Enpä tiedä kuinka tujua kahvia olisi aamukahviksi pitänyt täräyttää.

Ilta-aamu-ilta-aamu ...

vuorosetin viimoinen aamu on aika zombimainen.

;o) pitää kokeilla,

jotta heittää kahvenporot suoraan huuleen kuin nuuskamällin

olisko tarpeeksi suuri kofeiinipläjäys herätykseksi aivojen synapsien välille.

Juu-u työpäivä ei taatusti tällöin mene tavanomaiseen tahtiin.

Kumman kauha on sopassa Karvisen vai Murphy'n?

Ensin hommat hoitu kuin valssi suvi-iltana villahousut jalassa ja sitten

yks'kaks' alkoikin hilipatirippan.

Ajoitus tietysti meiningillä kaik' just' nyt samaan aikaan konseptillä.

Ensiapua, lounas vieraina ambulanssin ensihoitajat ja

höysteenä soppaan vielä siistijät lattianhoitokoneineen.

Pikainen työnjako tiimilästen kesken ...

Tarina on lujahermoisin ja luovin sanoivat ...

eli pääsin soppakauhanvarteen.

Perusteluna kaik' osaavat laskea, sitoa yms. hoitsun hommaa.

Ensin meno oli, 

jotta 17 henkilön lounas on piirileikki kera eväsretken.

Sain kuin sainkin sakin pöytien ääreen nauttimaan ravitsevaa lounasta.

Muutama tietysti oli humppaveikko, joka ei osannut asettua aloilleen ja 

heihin keskityin lounasvierihoitajana, 

kun muut jo pistelivät viimeisiä lusikallisia siskonmakkarasoppaa makoisiin suihinsa.

Extrahaaste tietysti on soppapäivänä tarjoiltava kasvispiiras eikä tuttu simppeli voileipä.

Eihän suomalaisen mummun ja papan suu ole messingillä elleivät he saa ihan oikiaa ruisleipää.

Eikä tähän ruisleipä ennakointiin ollut aikaa tohinassa.

Muistisairaat nappaavat niin nopeasti tunnelmasta kiinni, 

mutta onneksi oli vain yksi henkilö,

jolla meni pakka tyystin sekaisin hurlum'heistä.

XD ja kipaisin hänen perään hakemaan sängynpäädyn.

Työvuorossani tuon vuodeasukkaatkin toisten seuraan.

Työvuoron päättyessä olin yhtä iloinen kuin

rinsenssa.

Mitä, missä, milloin

ruusullakin on pakka sekaisin.

Elämää

koskaan ei voi tietää mitä omalle kohdalle osuu.

Leikitään väreillä.

Vaahtera

pilviverho taustana

ehdotteli paikkapaikoin aurinkoista

meterologi

ja auringonsäteistä

nautiskeli tarkattavanani oleva vaahtera.

Joka sorttimenttiä saimme iloksemme.

Hassutelkaa ja iloitkaa,

olkaa väkeviä sekä herkkiä

chiliorkidean tapaan ystävät!

PS. toivottelin sysstille onnea ja kas kuinkas kävikään
ihan ohimennen  hups'

takin halusin ylleni ...
en kenkää.