Yökkö ja päikkö

Tänään oli kyllä suviaamu somimmillaan.

Tuntuipa ihan oikeasti kesältä!

Työaika ei ollut vielä edes alkanut,

kun pappa köpitti tuohtuneena ja  määrätietoisena kansliaan.

Tuumasin hänelle ovenraosta, jotta päästetään yökkö ensin nukkumaan ...

en ennättänyt lausetta loppuun, kun pappa jatkoi...

sinäkö olet päikkö? Tule sitten heti.

Päikköhän lupasi tulla viivana raportin jälkeen hätiin.

Siinä mennessämme kämpille käs'koukkua 

kyselin mikä se on hätänä.

Pappa totes yks'kantaan on kylmä, ollen kuitenkin sen näköinen,

 jotta kaikki ei ollut vielä siinä.

Pääsimme kämpille ja vedin ovea kiinni,

kun pappa sanoi vakavana ...

viinat on hukassa ...

kolme pulloa viinaa, ajattele, KOLME PULLOA.

Tuumasin,

jotta kyllä ne konjamiinit löytyvät viimeistään,

 kun yökkö tulee.

Ei ole konjakkia vaan leikattua.

Noh, töistä lähtiessä kuitenkin

löysin korpikuusen 

kyyneleitä.

Piipistely oli todellakin töppöjalka napataatilla hankalaa kuvatessa, 

kun nauratti nämä päivän viina asiat niin mahdottomasti.

Kummipoika tuli kummitätilään tuoden tuliaisia isältään.

Kyynel' jos toinenkin voi vierähtää, jos Naga morich'ia rouskaisee haukkapalana.

Ihanan kauniin viaton kukkanen tällä

 tulisella chilillä.

Tämä kakku ei ole silkoa sisältä ;o) vaan ehtoa tavaraa.

Nautinoa tämäkin paratiisi,

 vai voiko muuta sanoa

tästä suurella tunteella kaik' pelissä olevasta puhalluskuvasta? 

 Hahtuvapallo pyörii kuin mikrofoni suun ympärillä kuin laulajalla, 

niin hahtuvia ei tule suuhun.

Paratiisista tuli viel' näitä lausahduksia ...

nuppu, kukka ja sitten hahtuvapallo

ja ainoat pokki napsahtavat varret olivat edelleen vain hahtuvapalloilla.

Toivotan kauniita

kesäehtoita

ja upeita auringonlaskuja!