torstai 22. marraskuuta 2012

Kuka saa haaveilla?

Im Memoriam Paavo.
Toinenkin kilpikonnamme Paavo



siirtyi



kilpikonnien taivaaseen 13.11.2012

Nimestään huolimatta Paavo oli 19 v neito, 
joka ennätti pyöräyttää tiun kilpikonnanmunia.

Eipä Paavo päässytkään yli Huldan kuolemasta, vaikka siltä jo näytti.
Söi kohtalaisesti tosin ei Paavomaisesti (kaikki tarjolle asetettu eines kelpaa) 
ja eli konnamaista elämää.

Pikku-ukolle kerroin, jotta mummulassa ei ole enää Paavoa se kuoli ja meni taivaaseen.

Pikku-ukko istui tovin hiljaa ja totesi päätä nyökäten pohdintansa tuloksen;
 kilpikonna meni Jarin kaveriksi.

Talven tulosta ei ole tietoakaan.
Päivisin lämpöasteet ovat kivunneet yli +5 asteen.

Noh, on sentään ollut pari 



harmajan kosteaa



sateetonta päivää.

Rinsenssa otti olosuhteista vaarin



ja mutanaamion.

Pikkuäiti toivoo jo lunta XD.
Juu-u kyllähän sitä pyykkikonetta saapi ruokkia kahden touhukkaan pienen kanssa päivittäin kenties useammankin kerran.

 XD oiskos jo aika päästä tuohon haaveiluun?

Mietiskelin mikä se on tuon konnuuksien akvaarion kohtalo sitä tyhjentäessä pohjahiekasta.
Olispa ollut jälleen ämmänlängille käyttöä!
Eipä olisi kyynärpäät tuntuneet mekano-osilta ... huh.

Lopputulema oli minun pohdiskelussa oli,
 jotta käykööt akvaario jälleen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.

Siistauksen jälkeen oli taas kantamuksena hiekkaa ja kiviä.
Ostosparatiisissa hiekat ja kivet siirtyivät ostoskärryillä Volvoon.
Kiitos tyttärelle parkkihalli karusellista ja kotiinviemisistä!

Kuopus toimitti sitten kotipihassa ne ämmänlänkien hommat ... 
kasatkaa tuohon (käsivarsille) ja avatkaa ovet totes meille.
50 kilon kiitokset kuopukselle!

Puhtaan pohjamateriaalin akvaarioon ämpärillisen kertaa monta kannoin sitten iha ite ...
ja projektin loputtua kyynärpäät tuntuivat jälleen mekano-osilta, 
joissa on nöyri hitusen löyhällä.


Pikku-ukko sateisessa tuulentuiverruksessa




käsineinä Muu ja Bää matkalla kalakauppaan.

Virnuilin tyttärelle, 
jos saamme viisi särkeä voimme lähteä eteään kuin Nuuskamuikkunen.

Katselimme ihastellen ensin pupujussit,
 ötökät ja muut ehkäpä meikäläisellekkin ällöiljetykset.

Vasta sitten pyysimme kaupan tätiltä neontetroja.
"pikkuakvaarioon" ei konnusakvaarioon.
 Pikku-ukko katseli silmä kovana mitä tapahtuu ...
haavilla kaloja pussiin niin
eipä aikaakaan, kun kaupassa kajahti minäkin haluan haaveilla!
 (olipa paljon iloisia kanssaihmisiä ympärillä)

Mitäpäs siinä muuta kuin jälleen selittämään XD

Kalakaupassa saa haaveilla vain kaupan täti.
 Ei mummukaan saa haaveilla täällä.
Mummulassa taas saa haaveilla vain mummu.

Kiinnostus haaveiluun siirrettiin sitten siihen mikäs se olisi kiva laittaa akvaarionpohjalle.
Ei ollut pääkallo, ei entisaikojen sukellushenkilönkypärä ei.

XD pienet pojat eivät ole aikainsaatossa miksikään muuttuneet.

Akvaarionpohjalla 



on



laivanhylky. 

Haaveillaan haaveita 



ja ihanan värikästä arkea sinulle!





































16 kommenttia:

  1. Paavolla varmasti hyvä olla. Akvaario on kiva, itselläni oli lapsena. Ei työllistä kovin, sopivasti vain ja antaa iloa ja väriä päivään moneen.
    Mukavaa viikonloppua kaloja katsellen!

    VastaaPoista
  2. Rinsessa on nainen parhaimmillaan, ymmärtää jo nuorena mutanaamion kaunistavan vaikutuksen!
    Aika tylsiä olivat kaupassa kun pikku-ukko ei päässyt haaveilemaan.

    VastaaPoista
  3. Osanottoni Paavon poismenon vuoksi. Kyllä noihin kilppareihinkin kiintyy. Meidän pitäisi laittaa sisäterraario myyntiin, ulkoterraariosta jo muokkasimme kukkapenkin.

    VastaaPoista
  4. Paavohan olikin sitten pitkäaikainen perheenjäsen.

    Haaveilu tuottaa joskus yllättäviä tuloksia :).

    Kivaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  5. Onhan sa ikävää kun pitkä aikainen ystävä poistuu,kyllä nyt on ulkona kurasta mutta lapsilla tuntuu olevan mukavaa..Oikein hyvää loppuviikkoa:))

    VastaaPoista
  6. Kiva toteamus pikku ukolta.
    Hyväksyy kun tietää että se on nyt toisen kaverina taivaassa.

    Kiitoa ja Mukavaa viikonloppua myös sinne

    VastaaPoista
  7. Luulin kilpikonnien elävän pitempään. Osanottoni.
    Harmaan päivän harmaat linnut ovat täälläkin vallanneet puistojen puut. Rinsessa näyttää kuitenkin olevan onnellinen, vaikka hänen äitinsä vähän enemmän hommia saakin. Mukavia päiviä edelleen rinsessan ja pikku-ukon seurassa.

    VastaaPoista
  8. Paavolle ja Huldalle kauniita aikoja kilpikonnien taivaassa! Olkoon nurmikko siellä mehukas ja vihreä! Kiva kuva prinsessasta.

    VastaaPoista
  9. "Paavolle ja Huldalle kauniita aikoja kilpikonnien taivaassa!"
    Kaikella elämisellä täällä ajassa on oma aikansa.
    Nyt teillä on sitten suruaika, otan osaa.

    VastaaPoista
  10. Niin se on että kukaan ei elä ikuisesti.... muutama vuosi sitten Lasha Apso koiramme otti ja siirtyi koirien paratiisiin.... tilalle tuli Gorgi - tuleeko teille uudet kilpikaverit?

    VastaaPoista
  11. Voi, Paavo ei halunnut elää ilman Hilmaa. Noinhan useasti käy kun kumppani lähtee.
    Vai halusi pikku-ukko haaveilla ;D;D Ai jai, lapset osaavat sitten laittaa sanansa hyvin... hih hih.
    Akvaario on kiva, siinä saa pikku-ukkokin tutustua kalojen maailmaan.
    Mukavia päiviä haaveilijoille ja mutakylpijöille <3

    VastaaPoista
  12. Kauniita kilpikonnaunia Paavo- ja Hilma-kilpikonnille... Ja valoa teille ikävän keskelle. Nyt ainakin täällä Varsinais-Suomessa päästiin vihdoin vähän talvisempiin keleihin ja kyllä tuota lunta on kaivattu! Ei tule pihalla noin mutaiseksi kuin pikkuneiti kuvassa..:-)

    VastaaPoista
  13. Tarina ei ole nyt tarinoinut aikoihin ?
    Ei sen puoleen - ei minultakaan tule tarinaa joka päivälle vaikka juttua olisi - eikä esim. bemulta kommentteja jonnin joutaviin kirjoituksiin.
    Sain minut kuitenkin vaihtamaan talvirenkaat alle ennen aikojan... :-)

    VastaaPoista
  14. Kiitokset myötätuntoisita kommenteistanne!
    Kala-akvaarioasioilla eläinkaupassa katselin kilpikonnaakin, 240 euroa pyysivät siitä.

    VastaaPoista