maanantai 18. marraskuuta 2013

Marraskuisen maanantain tenho

Tänään on siis ihka oikea maanantai maanantai.
Nimipäiväsankari Tenho eli viehätys & lumo.
Jep' ihan toista sorttimenttiä kuin ne tavanomaiset Karvisen maananatait.

Vuorotyöläisellä nämä "maanantait" saattavat sattua kaikille muillekin viikonpäiville.
;o) toisaalta tämän maanantain tenho on siinä,
jotta se on vapaapäivän aatto.
Olkoonkin vain yks' ja ainokainen vapaapäivä
se on silti vapaa arkirutiineista.

Kuus' työvuoroa peräkanaa ja niistä puolet öitä niin



sitä on ihan poikki.

(kupsahtanut petäjä on Einon voimannäyte)

Marraskuu on pitänyt kutinsa näyttäen voimansa.
Mitä on musta märkyys.
Valon nielevä pimeys.

Työkaverin kanssa päätimme käydä vastarintaan
naisia kun olemme
emme kuitenkaan niitä kiiskiä.

Kaamosväsymyksen vastaiskuna olemme käyneet
työmaan kuntosalilla, kun olemme olleet samassa vuorossa.

Vastaiskun saattanee antaa myös



*ei voi tietää miten kummassa tämä laite toimii* laite.

Vaik' sitä kuinka varovaisesti namiskoista veti - painoi - väänsi
niin hilikun'kilikun oli, jottei masinalta nokkapokkaa saanut
XD

Ei siis ole riittävästi ikää  sekä sen tuomaaviisautta
käyttämään vanhainkodin punttisalia,
;o) vaik' iät yhteen laskettaisi.

Heittipä marraskuu tässä yhden kiusauksen,
johon me työkaverin kanssa lankesimme.



Mettään meni meidän lupaus kuntosallille menosta.

Ka, olisitkos itse pysynyt lujana ja mennyt kuntosalille?

Kapusimme Salpausselänharjua alas ja kipusimme ylös.

Ol' vielä kesäisen viheriää sammalta, sinivuokon lehtiä ...



huokaus ... väriä ja valoa.

Tämän näkymä näytti työkaverin mielestä linnulta.
Juu-u Ibis siinä tosiaankin nousee marraskuisesta maasta.
On niin märkää, jottei tuhkaa saa aikaiseksi edes pyromaani.

Mielestäni ei voi olla



kauniimpaa katulamppua.

Pompataanpa vaikka jumppapallolla siihen,



jotta marraskuu vaatii valoa ikkunaan.

Tarinan tuvan köökin akkunalla



luo lumoaan



ja viehätystään
vihdoinkin valmis nappikuuppa.

Kröhöm, jos langanpätkät ovat ikäviä pääteltäviä
niin metallilanganpätkät ovat viel' keljumpia.

Viehättykää siitä, jotta marraskuu on jo ;o) reippaasti
yli puolen välin

ja lumoutukaa



orvokkien väreistä!


P.S Toivon hartaasti, jotta Huopatossunen oppii pian
 oikeat kädenliikkeet
lumisadetanssissa.

















19 kommenttia:

  1. Kannatti lähteä metsään, niin hienoja kuvia tarttui sieltä mukaasi.
    Tosi kauniin lampun olet tehnytkin!

    VastaaPoista
  2. Väriä ja valoa - outoja laitteita - mutta missä myrskyn tuhot?
    JA kuinka ihailenkaan syntymääni (siis ikääni) - olen eläkkeellä ja voin mennä nukkumaan milloin eukko telkkarilta malttaa ja nukkua kunnes on pakko nousta (WC alakerrassa) XD

    VastaaPoista
  3. Tuo lamppu köökissäsi on kerrassaan mahtava!
    Yritähän kiriä iässä et pääset viettämään vapaaherrattaren päiviä ja voidaan ilman kiirutta koheltaa ja antaa kaiken mennä vanhuuden piikkiin.

    VastaaPoista
  4. Mielettömän upea tuo lappu. Tuosta kyllä loistaa voimia pimeään marraskuuhun.
    Mukavaa viikkoa sinulle

    VastaaPoista
  5. Kaunis lamppu todella ja kauniita kuvai retkeltäsi ♥
    Antoisaa uutta viikkoa :)

    VastaaPoista
  6. Yritetään, yritetään oppia ;)

    Kyllä ulkoilu auringonpaisteessa vastaa ainakin viittä kuntosalikäyntiä!

    Koska aurinko pääasisassa ujostelee pilvien takana, täytyy käyttää kaikki keinot saada edes vähän valoa. Nappikuuppa on tosi hieno auringon korvike :)

    VastaaPoista
  7. Parempi vaihtoehto tuo metsään meno oli. Niin kauniita kuvia toit mukanasi. Tuon lampunkuvun tekemisessä on mennyt varmaan ikuisuus (niin ainakin minulta olis mennyt). Nyt sopii istuskella sinertävän valon hohteessa. Nautinnollista marraskuun toista puolta!

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus! Hyvää jatkoa viikolle!

    VastaaPoista
  9. On se marraskuinen auringopaiste niin houkutteleva, että se kuntosalin voittaa:) Kivan nappikuupan olet tehnyt, siis varjostimen. Hyvää viikon jatkoa ja marraskuun loppua sinulle!

    VastaaPoista
  10. Voi ihanuus! ensinnäkin tuo nappilamppu, IHANA mulla oli aamulla semmonen tunne, etten halua nousta petistä lainkaan...vaan kun luin postauksesi, kampesin itseni tähän päivään! KIITOS!
    tuksu :)

    VastaaPoista
  11. Kiva ja oivaltava keksintö tuo nappilamppu!

    VastaaPoista
  12. Metsälle ja luonnolle kaikki kiitos, mutta myös kuntosaliin voi jäädä koukkuun. Tasainen ilmasto läpi vuoden.

    VastaaPoista
  13. Upea tuo sini vihreä metsäkuva, ihastuttava!

    VastaaPoista
  14. Oi, mikä nappikuuppa! Eino näköjään näytti voimansa sielläkin. Ihanat orvokit pitävät tästä syksystä.

    VastaaPoista
  15. Ihana varjostin,valoa tarvitaan näinä päivinä.
    Miusta tuossa metsäkuvassa on selväst ukkometso,pää kenossa.

    VastaaPoista
  16. Kylläpä teillä onkin hyvä vastaisku, kyllä tässä jotain iskuja tarvitaankin, niin on pimeää ja kosteaa, mutta onneksi ei kovin kylmä...minä olen jo yrittänyt päästä joulutunnelmiin, jos sen kanssa sitten selviäisi vielä reilut neljä viikkoa ja sitten alkaakin jo päivä pitenemään, jipii.

    VastaaPoista
  17. Täällä on oppinut.
    Ammulla oli maa valkosena.
    Täyykin lähteiä tunnustelmaan onko se totta.

    VastaaPoista
  18. Ompa niin Tarinan värisiä nappeja lampussa ;-)

    VastaaPoista