maanantai 6. heinäkuuta 2015

Esaias

Ison kesän alku on mennyt ihan usvassa.
Usvaa ei ole toki ollut, mutta muuten hyvin sateisen vetistä.

Päivät ovat olleet öitä



ja toisinpäin.

Ihan olen ollut päivä pöllö. 
XD onneksi aamunaviisista voi tarkistaa päivämäärän.

Olin lopettelemassa yövuoroa, kun saimme osastolle aikaisen kesävieraan.

Yksi mummo halusi käydä nuuhkimassa suloisen suviaamun tuoksuja.
Mikäpä jottei, ei muuta kuin ovi auki sisäpihalle. 

Kotvasen kuluttua palasin kierrokselta aikomuksenani oli mennä kirjoittamaan rapsaa.
Mummu hihkaisi "kissa juoksi tuonne" ja osoitti kansliaa.

Minä pysähdyin miettimään minkähän sorttimentin miiru siellä kansliassa on.
Minkälainen metsästyskostuumi pitäisi vetäistä ylle 
vai kelpaako ihan tavanomainen ylläoleva virka-asu.

Kaula kenollaan kurkistelin ...
juu ja läksin hakemaan 
...ylläri pylläri...
 kameraa.

Tämmöinen kissa se 



piipahti visiitille



nuuskimaan osaston aamuisia tuoksuja.

Pelin uraus oli, jotta oravan kanssa tuijotimme toisiamme
kuin käärme kania. 
Kumpainenkaan meistä ei aikonut olla se kani.
Noh, mitäs sitten?
Ha'haa leikitäänpäs seuraavaksi 
kissaa ja hiirtä.
Orava läks' kuin hauki makuulta päiväsaliin.
Minä ennätin jo hihkaisemaan jesss...
mutta killin villat,
orava kirmasi kuin virma varsa kiikkustuolin alle.
Sieltä kiikkustuolin alta oli suora sihti pikkuköökiin.
Minä tietysti hyökkäsin kuin haukka sulkemaan sen paljeoven kiinni.
Hui, oven ääni hiljaisessa aamussa oli kuin olisi tykillä ammuttu.
Orava lähti aikailemati kiikkustuolin alta ja kurvasi suorin tein uuteen leikkiin
viimeinen orava vanhainkodilta ulos.
Onneksi ei tarvinnut leikkiä lintua ja kalaa.
Kartiineja ei pöllyytetty eikä tomuutettu laisinkaan.
Sitä niin aina toivoo, jotta yöputken viimeiset aamutunnit menisivät rauhallisesti,
muuta ei. 
Viimeisten tuntien karma tuppaa olemaan yllätyksellistä sekä vauhdikasta.
Joskus voisi tapahtua sellainen yllätys, jotta kaik' sujuisi kuin leikki. 
Toivoa aina sopii, juu'u.

Kukkaset sentään



pysyvät paikoillaan



kesävieraiden piipahtaessa kylässä.

Heinäkuussa on kaakkua tarjolla ja sehän tietää piipahdusta isolla kirkolla.

Läksin niin vauhdikkaasti matkantekoon, jotta hilut ja helyt jäivät.
Olin jo melkein kadulla kun hoksasin, ettei melkein prinsessa mummulla ole helyn helyä.
Kipaisin pikaisesti takaisin nappaamaan ilmoitustaululta nappihelmet kaulaan.
Voi, voi sentään, kun nyt on ihan pakko käydä Mereijassa hankkimassa jotain 
prinsessamaisen



pinkkiä 



ranteeseen 



sekä korviin.

Korvisperhonen pitäisi varmaankin siirtää askarteluhuoneen seinältä eteiseen 



avainnaulakon yläpuolelle.

Rinsenssa puhalsi kaakusta



 jo 4 kynttilää. 
Niin se aika kuluu sukkelaan.

Pikku-ukkokaan ei oikein enää voi sanoa pikku-ukoksi



kun on jo ihan vallan poikanen.

Kas' tässäpä lienee turinoinnissa se kohta
jossa toivottelen oikein värikkään kaunista kesää



ja käyn seuraaviin askareisiin
eli ensin kaalipöperö hautumaan hellalle 
sitten soitan sen Esaijaksenpäivän onnentoivotuspuhelun.


11 kommenttia:

  1. Ihana "kissa" ja ihanaa, kun mummot saavat ulkoilla, ihan niin hyvin kun ei asiat joka paikassa olekaan.. Tuollaisen yövuoron lopetuksen jälkeen ei ihan äkkiä taida tulla uni silmään. Onnittelut pikkuprinsassalle. Omat prinssi ja prinsessani huolailevat tässä olkani takana: "ihana kakku":D Mukavaa viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
  2. Onnea nelivuotiaalle, upea kakku ihanat oravat. Mukavaa viikkoa:)

    VastaaPoista
  3. Tulipa työpaikallesi hauska kissaorava tai oravakissa :))
    Onnea pienelle prinsesalle.

    VastaaPoista
  4. On sulla ollut yövuoron lopetus :D, sutinaa ja suhinaa kerrakseen!
    Ja siihen päälle ihanat Prinsessa -synttärit; tuli taas ikävä meidän pikku-Prinsessaa, joka oli tässä menneenä viikonloppunaäidin ohjeiden mukaan toivottanut mummolle skypessä "Hyvää päivää mummo, nimipäivää" ja seuraavana päivänä kysynyt "pitääkö tänäänkin toivottaa mummolle hyvää päivää?" :D

    VastaaPoista
  5. Niin ne vuuet vierii, sanoi yksivuotias :).

    Meilläkin syöksähti aiemmin kesällä oravia tuulikaappiin, kun mies avasi ulko-oven. Onneksi ehdin tuiskauttaa välioven kiinni, niin saimme rajattua vierailijoiden tilan :).

    VastaaPoista
  6. Onnea 4-vuotiaalle!

    Korujen pitäisi tosiaan olla ulko-oven lähellä, niin ne olisi helppo napata matkaan.

    VastaaPoista
  7. Kaunista katsottavaa ja herkkiä sieluja!

    VastaaPoista
  8. Olipas hauska tarina! Hyvää kesän jatkoa Sinullekin!

    VastaaPoista
  9. No jo oli sinulla Tarina "Kurren" kanssa hippas leikkiä :D
    Eikä se "pikku-ukko" ole enää niin pieni ;)

    VastaaPoista
  10. Kiitos taa ihanista jutuista. Luinkin samaan syssyyn useamman, kun en ole aikoihin ehtinyt.

    VastaaPoista
  11. Kiitokset kaikille ihanista kommenteista ja onnentoivotuksista!

    VastaaPoista