Se viimeinen talvikuukausi

helmikuu

 

mielestäni näyttää tällaisesta.

Tapio otti förskottia ja riepottei jo tammikuun puolella.

Kun Tapio on puinut riihensä,

niin siitä on yhdeksän viikkoa kevätkylvöjen tekoon.

Viime sunnuntaina tuuli ujelsi nurkissa ja riepotti tykkylumen puista alas.

Hieman hirvitti töihin tallustelu aamulla,

kun mäntyjen larvat pyörivät tuulessa kuin sähkövatkaimen vispilät kermavaahtoa vatkatessa.

Seisoskelin puiston reunassa ja aprikoin mistäs matkaa jatkan.

Tuumailun lopputulos oli, jotta eteenpäin läpi puiston ...

jos kohtalonani on maallisen taivalluksen loppuna saada männynkarahka niskaani 

niin sitten näin on.

Enpä olisi vispaavia petäjiä päässyt ohittamaan kuin palaamalla takaisin ja

kiertämällä semmosen kilsan&rapiat lenkin.

Oksankarahka ei hyökännyt yläilmoista kimppuuni, mutta tuliaisina vein hupullisen lunta pukukopeille ;o).

Lyhtykin sai osansa

tuulen siirrellessä lunta sinne tänne

&

täältä toisaalle.

Eilen alkoi loma.

Pohojoseen piti ensi suunnitelmien mukaan lähteä,

mutta viime viikonloppua en saanut mitenkäänpäin järjestettyä vapaaksi.

Eipä ole hommat hanskassa, jos sijaiset pyörittävät koko viikonlopun.

Silloin on kyseessä määrä eikä laatu.

Nyt työmaa poijes aatoksista.

Maanantaina mummulla oli likka päivä.

XD lomalainen nuortuu silimissä ;o)

Tarhalle mennessäni aprikoin, 

jotta muistikohan vävy kertoa mummun tulevan hakemaan pikku-ukon kotiin

hoidosta.

Toinen askarruttava asia oli, 

jotta lähteepikö pikku-ukko mummun matkaan lainkaan.

(haku reissu oli ihka ensimmäinen laatuaan)

Tarhan aidan viereltä hihkaisin pikku-ukko ja johan sieltä iloinen pojan nassi tuli mummua vastaan

hihkaisten HE'EI!

Ei tarvinut soittaa isille ja pikkuäidille, 

jotta tulukaapa hakemaan tarhasta mukula ja mummu ;o)

kattolistojen hankintareissun jäläkeen.

Jopa, jopa, lomalaista tänään aurinko helli ulkoilun ajan.

Vaikka pakkasta oli asteen verran niin ihanasti jo auringonsäteet lämmittivät poskia.

Nyt onkin arvoituksen aika 

Ei lähde lattialta hingaten eikä hangaten, mikä se on?

Valo & varjot 

leikivät kivillä

ja

nietoksella

sekä

honkapuunkupeilla.

Nyt ei oteta eläkeläisten tansseista vaaria 

vaan vink' vink' vinkistä vaari arvoituksen ratkaisuun.

Vastaus arvoitukseen on auringonläikkä ... lattialla.

Tykkylumen ripe

näyttää männyn oksalla kiipeävältä mettätontulta.

Pitäisköhän ryhtyä opiskelijaksi niin pääsisi 

musteläiskä testeihin XD naurattamaan haastattelijaa.

Seuraavaksi sitten hahmotustehtävä

oli ihan pakko puuhastella kuvaa, jotta joku muukin voisivat oivaltaa kurret.

Jos huiskasee kameran vastavaloon ja koettaa saada kisasilla olevista kurreista kuvan niin 

aika mestari tulee olla saadakseen laadukkaan ikuistamisen aiheesta.

Pitäisi olla huima reaktionopeus ja älyhyvä kamera tahi vallaton tuuri ajoituksen suhteen.

Taidanpa lähteä tästä rakentamaan pesää sohvalle palapeiton virkkun kanssa.

Nauttikaa olosta & elosta!