Helteinen suvisunnuntain retki

Läksimme aamupäivällä pikku-ukon & -äidin kanssa naapurikaupunkiin retkelle.

Suunnitelmissa ihka oikea eväsretki.

Ennen kuin asiasta isommin ääneen puhuimme,

piti vähän tarkata mitäpä sanoo ilmatieteenlaitoksen sadetutka.

Eiköhän + 27 asteen lämmössä tarkene retkeillä ihan hyvin....

 paremmin kuin 

etelänavalla retkeilijät.

Ainakin ilman pilkkihaalaria ja toppatakkia.

Totesimme, jotta ennustettuihin sateisiin on aikaa vaik' ja kuin.

Heikki-veturi

jaksaa kiltisti olla paikoillaan.

Juu-u ja veturin ihastelulle täytyy olla aikaa mennen tullen.

Pikku-ukko lauloi sille vielä Tuomas-veturi laulunkin

niin jopa jaksaa edelleenkin odotella sijallansa

sitä katsomaan tulevia pieniä veturimiehen alkuja.

Juu- u retkellä oli jokaiselle jotakin ;o)

Pikkuäidille

vanhan maantien idylli ja sen upeat wanhat talot.

Koska herra ilmatieteenlaitos ei het' kohta sitä sadetta luvannut

niinpä kävimme turisteina kirkolla

pikku-ukon perspektiivistä persoonallisesti

ja

mummun pönäkkä näkemys.

Mummulle ankkapuiston

ankat

 sekä

sorsanpojat

joita oli kahdeksan 

kuin niitä vetureita siinä Heikille lauletussa laulussa.

Sitten pikku-ukon kohokohta retkellä

 leikkipuisto.

Voitte arvata kumpi 

on ykkös pilotti?

Eväiden syömisen jälkeen jatkoimme matkaa.

Pikku-ukon mieltä hieman kirveli leikkipuistosta lähtö,

mutta laastarina sielulle oli mummun kamera.

Pikku-ukko napsasi

patsaasta 

pari kuvaa.

Tämä alempi patsaskuva on mielestäni hieno.

Mummun näpsäytys niin,

jotta teksti taatusti näkyy.

Minkäs värinen tämä talo on,

jossa kävimme poistamassa kahavihampaan kolotuksen 

sekä jäätelön tuskan?

Onkohan ihan varmasti punainen ;o)

Pikku-ukon kameran etsimessä oli jo ihan muuta XD ...

Kuulin kun hän pyysi 

hymyilkää niin, että hampaat näkyy.

Jopa saikin pikku-ukko iloisen kuvan otettua.

Ei ole teennäistä hymyä kummallakaan kesäneidoista XD.

Leikkikentällä ei mennyt hiekkaa silmiin,

mutta kotimatkalla vilposessa autossa 

Nukku-Matti pääsi yllättämään hiekkoinensa retkeläisen.

Unihiekka ei kauaa silmissä kirvele,

jos pääsee 

paataamaan

siskon kanssa.

Rinsenssa otti eilen ensiaskeleensa.

Juu-u ja kyseessä on todellisia rinsenssamaisia askelia.

Hep' hei nyt mielestä pois kaikki siansilavat ja -potkat myös ne herneet.

Aatoksissa ei sitten lainkaan mitään hernerokka vermeitä ;o) ei ollenkaan.

Kävellä voi vain pehmoisella karvalankamatolla.

Hymyilkää niin, jotta hampaat näkyvät

ja oppikaa uusia asioita!