Diggi-loo Diggi-ley

Päivät ovat hujahtaneet suit'sait' sukkelaan sitten viimeisen postauksen.

Yrjö sekä Markku menivät jo ja nyt odotellaan sitten sitä Walpuria.

Kun Yrjö auran pellolle kantaa, 

niin Markku käelle kielen antaa ja Walpuri on valmis kukkumaan.

Juu-u ja kevät on harpponut peninkulmasaappain reippaasti eteenpäin.

Pihan lumivallissa on vielä kokoa ja näköä

vaikka ja kuin.

XD vaikka tytär lumikasaa sitkeästi lasten keitellessä kuravelliä lapiolla hutkien madaltaakin auringonsäteiden sekä ves'sateen apulaisena.

Lumen sulaessa uusi elämä pukkaa esiin

intoa puhkuen maasta

tahi 

muusta kasvualustasta.

Tosin muuanna päivänä pikku-ukko huolestuneena kyseli liukurinsa perään ja milloin tulee uutta lunta,

jotta pääsisi liukumäkeen.

Lupailin hövelinä, jotta kyllä sitä lunta vielä tänä vuonna tulee lisää aivan varmasti.

Västäräkistä vähäsen totes taas pappa töissä.

Siinä me sitten nokat kiinni akkunassa seurasimme sen pyrähtelyä yhtäälle ja toisaalle

huokaellen, jotta tuonne pihalle kun vaan pääsisimme.

Aivan kuin johtajattaremme olisi sydämistämme lähteneet huokailut kuullut, kun iltapäivästä toi tilapäislukon puutarha-aidan porttiin.

Samaiselle papalle lupasin aamutoimissa, jotta opiskelija tulee lääkeluennonjälkeen vaatteet päällä osastolle ... papalla silmät suurenivat ... ja minä jatkoin;

Noh ei hän ole koskaan osastolla alasti nakuna ollut, mutta tulee ulkovaatteissa, jotta päästään sisäpihalle.

Ennen lomaahan 

työpäivät ovat varsimnaista hilipatirippania.

Kitupäivän aamutoimissa toinen pappa tuumasi työparilleni osoittaen minua; tämä rouva on digiloo.

Korvamato seurauksella heh'heh.

Aika sukkelaa sitä sai tänään kimaltamattomia valkoisia hummeleita toinen toisensa eteen pistellä.

10 aikoihin alkoi puhelin pirisemisestään piristä. 

puolilta päivin totesin likoille, jotta nyt hilpaisen hallintoon ennen kuin luuri kasvaa korvaan kiinni.

Takaisin kansliaan hulmutessa laitoin luurin kotvaksi taskuun  ...

TöTtÖrÖöRäÄ vappuviuhkatorvella ...

onneksi luuri oli taskussa ja riskinhallinta kesti tämän 

ehkei niin sulosointuisen fanfaarin XD.

Likat olivat nähneet oikein vaivaa tähän BöÖ'hön.

Kaks' istui "paperitöissä" keskittyneen näköisenä tietokoneilla ja 

tämä musikantti seistä tönötti torvineen kansliatuolilla "nurkan takana" näkymättömissä.

Jokainen osastomme tiimiläinen ottaa työnsä erittäin vakavasti.

Eikös vain?

Vakavasti ottaen saunavuoro lähenee leppeine löylyineen.

Loman ajan aion olla

taivaanrannan maalari

ja innolla nautin siitä mitä 

lumen alta löytyy.

Nauti sinäkin kevään yllätyksistä 

ja laske liukurilla, jos lumisade siihen suo mahdollisuuden!