Kankahalla kasvaa kaunis Kaarina rä-tä-tä-täm

... Eerika... sanoitus & sovitus taitaa olla Speden pikku pojista.

; ) mielenkiintoisia nämä laulut, jotka napsahtavat kuin salama täysin tyhjästä pyörimään päähän iltavuoron jälkeen aamuvuoroon mennessä!

Joskohan keräisi lauluvihkon nimellä illasta aamuun ja siihen nämä kaik' pahuksen viisut?

Loma on siis loppunut ja arki koittanut.

Pyysin talonmiestä tekemään puutarhassa lumitöitä. Kersantti Karoliina tenttasi ensin opiskelijan siviilivaatetuksen ja todetessani sen riittäväksi kysäisin josko hän ulkoiluttaisi asukkaita.

Sitten tuumasta toimeen. Varottelin tosin häntä ensin asukkaiden jäkäti-jäbla-bla-bla-blaasta, mutta päättäväisesti avustaa & kannustaa ulkoiluun.

Yksi mies totesi minulle,kun avustin vaatetuksen löytämisessä, että on kuin armeijassa. Minä sitten kysymään, jotta olenko minä kuin Kersantti Karoliina? Mies naurahti pilke silmäkulmassa vastaukseksi.Noh, ulkoilijat olivat loppupelissä tyytyväisiä, kun viitsivät lähteä puutarhaan ulkoilemaan.

Pikkasen vielä työjuttuja toisen herrashenkilön kanssa.

Asukas ei millään meinaa startata vuoteesta aamuaskareisiin. Nousee syömään aamiaista, kun vien tarjottimen. Nousee ottamaan inhaloitavat lääkkeet. Nousee aamutoimiin, mutta kötkähtää aina takaisin sänkyyn pitualleen. Ennen lounasta menen jälleen hänen huoneeseensa ja pyytämään lounaalle. Hänen ilme kertoi mitäs aktiviteettia nyt on tarjolla, ennen kuin ennätän avata suutani. Minä totesin hänelle, jotta taitaa olla sellainen päivä, että odotat minun työvuoron päättymistä. Vastaus oli naurun remakka. Tavallisesti hän on hyvin aktiivinen ja viihtyy toisten seurassa, joten oli pakko kysellä onko kipua & kolotusta, onko kuumeista oloa jne? Vastaukseksi sain; ei oo. Sitten kysäisin, jotta onko sitten rokulipäivä? Vastaus oli no joo ja nauru päälle. Lounas oli vielä huonetarjoiluna. Töistä lähtiessä hihkasin hänen huoneeseen kahvitauko se pitää olla rokulipäivässäkin ja kippas' kappas hän nousi ja lähti yhteisille päiväkahveille.

Tein kaljakaakun syntymäpäiväkaakukseni.

ja lapsilta sain tällaisen ihanuuden

ja haasteen

Piti ihan käydä hmmm.. orkideaharrastajien sivuilla "kuukkeliksen" kautta kuinka hoidetaan tahi hoitamatta jätetään. Mikä olisi parasta mummun ensimmäiselle Orkidealle/perhoskämmekkäälle

(oletan sano James Bond)

Otan ilolla vastaan kikka kakkosia ja kasvatus/hoito vinkkejä!

Kasveissa, kun olemme niin ...

pippuriviljelmä on ihan mustalla mullalla.

Värinokkosen taimet pörhistyvät ja odottavat ilmeisen kovasti jo kevättä.

Pyöritellessäni kuvia totesin siilikuvan jääneen roikkumaan työpöydälle ja pläjäytän sen kesän muistona ja kevään kaipuuna tänne.

Kuvasin siiliä lapsuuskotini pihalla viime Juhannuksen jälkeisellä viikolla. Sain seistä aloillani ja räpsiä jokusen kuvan ennen kuin sain kuvaan myös kielen. Päässä pyöri, jotta älä siili häiriinny vaan juo ihan rauhassa.

Eiköhän tässä ole tarinaa mummulta riittävästi myös peittämään postauksettomat päivät ; ) ?

Viihtyisää torstaiehtoota kaikille!