Vapaata tajunnan virtaa

Voipi puhua, jotta otin yönokoset. 

Vajaa neljä tuntia unta ei pidä hipiää rypyttömänä.

Laahustin töihin ja olin kuin tämä

vares

takki auki töihin.

Aamu oli lämpöisempi kuin aikoihin. (mummu töissä sanoi, jotta + 15 astetta seitsemän hujakoilla)

Ei ollut lounatuulen vauhdikasta soittoa eikä Maija Poppasta kiidättävää kipakkaa itätuulta.

Leppeästi vain koivunlarvat niiailivat.

Tämä vares olikin sitten enne

jonka kanssa särkeä paistimme silmästä silmiin.

Tämä kuva on sähköpostia pikku-ukolle

eikä pappi Jaakobille.

Voin jo korvissani kuulla moottorin pärisevän pörinän XD

Auto autoineen oli pysäköity vanhainkodin viereen ja pakkohan tällainen kuva on sähköpostina mummun lähettää kukkutimuruselle.

Rapsalla yökkö totesi, jotta olisi olisi pikamittarilla INR näytteenotto jatkaen, jotta vastarannankiiskemme oli todennut hänelle; SINUN ei tarvitse osata ottaa.

Minähän singahdin välittömästi hakemaan mittarin ja jupisin mitäs, jos joku Marevan asukas alkaa ulostamaan veriulostetta tahi oksentaa maksoittunutta verta yöllä. 

Sittempä totesin työparilleni ... muistathan lasten ohjelman äly ja väläys ja tänään meidän työnjako on sinnoot äly ja minoon se väläys ja läksimme INR oppituokion pitoon nukkumaijalle.

PikaHb täytyy vielä sopivassa välmässä näyttää. Voin olla koekaniinina ellei tule kontrollia kenellekkään.

Juu-u jottei väsyneenä vuoro mitenkään menisi armeliaasti päivärutiinien mukaan  niin jopa possahti laatikko tolkulla vaippoja, joita ei oltu asukkaillemme tilattu.

Hus oli hyvin oma-aloitteinen asukkaidemme inkontinenssi asiassa ja me tupella mihin ihmeeseen me ne tilkkeet laitamme. 

Varastossa oli tuota satsia ennen reippaan kahden kuukauden tarve. 

Kyllä nyt on tumppua ja tumpulaa vaikka lampaat söis.

Eikä aikaakaan, kun toisen osaston laitoshuoltaja tulee osastomme keskusvarasto tilauksen kanssa.

Nämä keskusvarastotilaukset ovat keskitetty muutamalle laitoshuoltajalle.

Hän tuli tarkistamaan tilaustamme. 

Onneksi tuli, jottei suodatinpussejakin olisi ollut pariksi vuodeksi eteenpäin ja paikat pullollaan.

Sitten tätä eilistä uunakeluunaa odotimme töihin ja ääneen ennätimme jo todeta näinkö teki oharit.

Kunnes osaston palo-ovi kolahti.

Taas olimme tilanteessa henkilökohtaisen palautteen anto.

Kyllähän se tällä kertaa Tarinalla lähti kokolailla jäätähyytävällä äänensävyllä ...

Töihin tullaan aikanaan ja lähtään aikanaan työvuorolistan mukaan ja työtehtävät hoidetaan. 

Oletko ajatellut, jos osastolla tapahtuu jotain äkillistä traagista & dramaattista esim. elvytystilanne ja listan mukaan sinun tulisi olla osastolla ja et ole ... siitä joutuu tekemään melkoisen meriselityksen vanhainkodinjohtalalle ja koko perusturvanjohtajalle... ja siinä on sitten tasan kylmärinki persiinympärillä ja eikä ole edes tahoa mihin asiasta parkua.

Työparini totesi tuijottaneensa parakkiseinää ettei saa nauru hepulia ja toinen iltavuorolainen on varsinainen suuren draaman vahakasvo. Olin esittänyt asian erittäin möröttävään sävyyn kuitenkin realistisesti perustellen.

Olisikos sittenkin pitänyt hakea teatterikouluun ...vai mikä se on nimeltään?

Tytöt totesivat, jotta olen jonnin joutava hakemaan silmätipat lääkejääkaapilta ja sinne osui myös toiselta osastolta hoitaja. Avasipa hänkin sanaisen arkkunsa uunakeluunasta.

Totesin hänen olevan osastollamme ja voit tulla antamaan hänelle palautteen ja sitten palaute myös kirjallisena vanhainkodin johtajalle.

Ette usko mikä oli Tarinan viimonen työtehtävä!!! Että elläissää!

Kyse on puhelin konsultaatiosta ...

Kysymys koski mitä pitää tehdä ... täällä on vammautunut vareksen poika?!

Vastaukseni alkoi; meettä ensinnäkin kauemmaksi siellä varmaankin emo raakkuu kurkkunsa käheäksi jossain lähellä.

Vastaus tähän oli kyllä. 

Heinolassa ei ole enää lintutaloa tietääkseni ja Korkeasaaresta sitä ei kukaan tule hakemaan ja jos se poikanen sinne viedään en voi varmasti sanoa mitkä ovat prioriteetit...

polliisi sitä ei ainakaan kuskaa mihinkään. 

Armeliainta tietysti olisi, jos lintu ei kauempaa seuraten liiku emon äänen suuntaan niin lopettaa se, jos kykenet.

Arvata saatatte, jotta töistä lähtiissä silmä etsi missä levätä.

Tarinan värinen

ruusu.

Lupiini

josta tulee aina se vanha herrasmiesvaras mieleen hienosti ranskaksi XD.

Västäräkit ovat tassä pitemmän aikaa härnänneet

mutta yksi osui kameranlinssiin katolla keekoiltuaan ensin maassa monin pyrähdyksin.

Emit & heteet

ja karvainen lehti.

Lemmikki

on aina lemmikki.

Leinikki

tuhlaa siitepölyä terälehdelle.

Huh jopa tuli vuodatus vaki' tämä on blogger ;o)

Ehkäpä huomenaamulla on valoa

tunnelin päässä hyvin nukutun yön jälkeen.

Klikkaa ainakin tämä kuva isommaksi!

Hih ja virn* nauru karkasi, kun olin siirtänyt aamulla töihin mennessä ottamani kuvat koneelle.

Käpyhän se siellä, muttei onneksi tunneliputken päässä.

Ai-jai jotta oli lohdullista kuunnella radiosta ammatti luontokuvaajilta turhautumisista ja siitä ettei voi aina tietää mitä tietokoneen näytöllä näkyy.

Hitusen sellainen ilkeä sävyinen heh heh kyllä minä sen västäräkin viel' pyrstöineen kuvaan Sano itepäinen pohjalainen.

Äläkää nyt ihimeessä aatelko, jotta puukolla olisi osaa asiaan  e-hei ihan tuolla fotoaseella aattelin linnun sihdata. Jos en tänä suvena on se suvi ens' vuonnakin.

Ihastuttavaa iltaa kaikille tänne asti jaksaneille!