Elämä edelleen tikun varassa

Olo on tasa raha ja tattis pala

niin ajattelinpa vielä kokeilla lehmänhermojen sinkumista ... siis venymistä.

Katsotaan mihin asti päästään tahi tappi tulee vastaan ja pinna rapsahtaa. 

Pstaus jääpi sitten niille teloilleen.

Polttareiden eväsretki sujui mainiosti Suomenlinnassa.

Säätiedotuksen ukkoskuurotkin huomioivat eväsretken paukkuen jossain muualla.

Ainut vitsaus olivat ampiaiset ja niitä oli paaaaaljon. (samoin hanhen kakkia)

Kaikki muut kirmasivat kuin parhaatkin sprintterit pikamatkalle paitsi esikoinen. 

Hän istui kuin budha tyynen rauhallisesti aloillaan filtillä auringon paahteessa .

Lautalla kaivoin sitten kameran esille, jotta olisin ympärillä pörräävät ampparit ikuistanut,

mutta huomasin kameran olevan oiva ampiaisen karkoitin.

Jopa lensivät pörisemään jonnekin muualle lautan uumeniin.

Nämä masinat nyt ovat jostain syystä riidoissa keskenään, kun en saa kamerasta siirrettyä kuvia koneelle.

Taitavat olla naispuolisia kapistuksia ja "se" aika kuusta kyseessä.

Sunnuntaina olikin sitten hikihelle.

Esikoisen kanssa lähdimme hakemaan kanasoppa aineksia.

Arvata saatatte, jotta laahustimme hiestä märkänä lähimpään kauppaan.

Pikku-ukko ja vävykin liittyivät ruokakuntaan niin soppa-aineksia oli kaksi repullista.

Kotiin tullessamme fiilikset olivat kuin olisimme suorittaneet suuremmankin urheiluponnistuksen.

Vävy oli niin ihana, jotta känsi auton keulan takaisin kohti Töölöä ja haki tyttären hiustenleikkaus vermeet.

KIITOS VÄVY ja KIITOS KAMPAAJALLE UUSISTA KUTREISTA!

Juu-u mummun kutrit ovat nyt keveät!

pituutta ei lähtenyt kuin parisen senttiä,

mutta sitten viuhui tyttärellä veitsi kuin jaappanilaisella kokilla

ohentaen kuontaloa kesäkuosiin.

XD mahtuupi häähattu hyvin päähän heh-heh.

Sunnuntai ehtoona sitten kymmenen hujakoilla kuopus hikaisi köökistä;

katsoppas ulos.

Minähän katsoin ja itätaivas oli rikinkeltainen.

Kotva siitä etiäpäin niin jopa alkoi puiden larvat keinahdella kiihtyvään tahtiin.

Sitten sitä kilpaa kuopuksen kanssa kirmailimme ikkunasta akkunaan katsomaan luotoäidin mahtavaa valoshow'ta.

Menin kuistille kameran kanssa, mutta silloin alkoi puut taipua kaksinkerroin ja vettä tuli vaakasuoraan edestakaisin.

Pöh, seuraavaksi hankin uimataitoisen kameran.

Oli pakko mennä sisälle, kun vettä tuli kuin olisi ollut huimassa suihkussa.

Luontoäiti salamoineen ol' sitä mieltä, jotta virtaa piisaa ulkosalla ei sitä tarvitse torppiin piuhoja pitkin tulla.

Sittenhän sitä oli pimeetä kuin pussissa.

Sähkökatkos kesti vajaan tunnin.

Maanantai aamuna töihin mennessä kaduilla oli jos minkäkin näköistä oksantupsua ja kepakkoa.

Muutama honkakin oli puistoalueella nöyrtynyt ja käynyt permannolle pitkälleen.

Uuvuttaahan se myrskyn tahtiin keinuminen.

Nyt on ihanan vilpoisaa, kun lämpötila on + 22 astetta.

Kokeilempa vielä tikun kanssa liittää pari kuvaa

pörriäisistä

ja 

neitoperhosta.

Noh, tulihan nuo kuvat kun aikansa ootteli.

Viihtyisää ehtoota kaikille kylässäkävijöille!