keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Puiseva tarina ;o)

Heräsin jo ennen viittä, siis ennen kuin herätin ennätti aloittaa kilkatuksensa...
nyt kuoma ylös ja uurastukseen.

Uni jäi tavanomaisesti lyhkäiseksi ilta-aamukeikauksessa.
Töihin marssiessa pää toimi myös tavanomaiseen tapaan ja
arpoi askelten tahdittajaksi 
tule kanssani kylpyyn, tule samaan ammeeseen.

Ralli katkesi kuin olis fiskarssit sipaisseet knips'knaps.

Keskiviikkona ennen klo10.00 täytyy olla pyykkitilaus tehtynä.
Meidän molemmat yököt ovat sairauslomalla ja he sen yleensä tekevät soppelissa kohden vuoroaan.
Muistin kuin muistinkin tehdä sen ja hoksasin vielä ennakoida puhtaaksipetaus viikon tilauksessa.

Olin kiinteistönhoitajan assistenttina oven säädössä ...
Nostamassa ovea, laittamassa prikkaa saranatapsin & naaraspuolen väliin.
Pari mies asukasta siinä tarkkasivat kuinka suoriudun tästä hanslankarin osasta.
Kiinteistönhoitajaahan moinen alkoi naurattamaan ja minä, ilon pilaaja tuumasin hänelle 
suu tukkoon ja rätti heilumaan sano pikkumyy.
Noh, kommentillani oli kiinteistönhoitajaan vallan väärä vaikutus ...
nauru raikui ja minä seistä möllötin ovi sylissä.
Mitäpä siinä olis voinu muuta sanoa kuin; käteni ei ole honganoksat, 
jotta viittisitkö ottaa tuolta ylempää kiinni tämä alkaa pikkuhiljaa painamaan
ja saadaan tämä ovi eli homma roikkumasta.
Saimme kuin saimmekin oven saranoilleen ja sehän korotettuna kulki rataansa kuin unelma.
Pappojen kommentteja kuunnellessa ilo pyki uudelleen rintaan ...
toinen totes; osas tuo meidän ylihoitaja tuonkin ja
toinen höysti; kyllä osasi ja komensi vielä.
Minun kommenti oli kiinteistönhoitajalle ilmaistuna muutamalla kirjaimella; hus hus.
Nauruterapia-annos on nyt nautittu ;o) töihis siitä.

Taisin saada poninhäntääni suuren sulan ja kunnioituksen kannukset ;o) papoilta.
Tunnemuisti kantoi vielä, kun toinen näistä herroista purjehti hitusen äkeänä kansliaan
ja hoitelin eilisen lääkärikierron asioita puhelimella apteekkiin.
Ei plähjähtänyt papan ahteri penkkiin vaativasti, vaan kauniisti siirtyi pois kansliasta, 
kun sanoin; odota hetki olen puhelimessa, tulen kohta.

Erään pikku mummon heräämistä kärkyin pitkin aamupäivää.
N. klo 10.30 menin jälleen hänen huoneeseensa ja olihan rouva herännyt vihdoin ja viimein.
Mummo istui lattialla risti-istunnossa ja hikaisi; sinä luova hummeri tule.
(hummeriksi hän on minua aiemminkin kutsunut)
Minä kysymään; mitä sinä teet ja vastaus oli yks'selitteinen pesen pyykkiä.
Toden totta oli hänellä kädessään kuuriharja ... pala vessapaperia.
Luova hummeri sitten avitti pyykissä ja auttoi rouvan ylös tantereelta kahville.

Ruokasalisalista lounaalta saattelin asukkaita takaisin osastolle.
Kolmas pappa se avaisi sanallisen arkkunsa ja pohtivana tuumasi minulle...
minkähänlaista on etanan elämä?
Lupasin hänelle pohtia tätä filosofista kysymystä ja kertoa hänelle mielipiteeni kunhan olen päässyt jonkinmoiseen lopputulokseen.

Työparille hihkaisin lähtiessäni kuuntelemaan uusia ohjeita fyysisestä ja psyykkisestä rajoittamisesta, jotta lähden pohtimaan etanan elämää.
Olipa miielenkiintoinen luento enkä ennättänyt lainkaan paneutua etanoihin saati niiden elämään.

Mennen & tullen tuli jokunen komia puu kohille.

Joku on iloitellut 



kirmaamalla hangessa.

Vanha



koristekirsikka.

Kirsikat ovat kuitenkin jääneet syömäti



koristeeksi.

Tuulen



pesiä.

Mitä lie sattunut



kaks'larvaiselle männylle?

Kuuraiset 



koivut.

Moottorisaha on
laulanut.

Satukirjan



kuva ... antakaa mielikuvituksen lentää.

Utuiseksi kävi maisemä



ja sehän tietää lisää silmiä hivelevää kuuraa.

Kiitokset, jotta jaksoit tämän puisevan osuuden

ja toivotan väriä elämään



sinulle kylässäkävijä ja höristelkää korvianne, tintit jo virittelevät tit'tyytään!

26 kommenttia:

  1. Sinulla on ollut päivä kaukana puisevuudesta nyt kyllä, paljon mahtuu yhteen päivään :D

    Komeita kuviakin olet kerennyt räpsiä, kesän ajatus kukkineen mielessä lienee ;D

    Mukavata iltaa, levollista yötä ,kiitos sinulle ja hyvää loppiaista ♥

    VastaaPoista
  2. Niin virittelevätkin :). Ehkäpä tämä talvikammotus kohta helpottaa, nytkin jalassa kahdet villasukat, villatakki nyöritettynä ja villaa ranteissa.

    Onpa ollut touhua ja tohinaa. Toivottavasti ei jää levottomat jalat päälle :D.

    VastaaPoista
  3. Ps. olipa muuten todella vaikea saada kommenttia tallentumaan. Piti mennä välillä esikatseluun ja sieltä lähetä kommentti ja vielä kerran sanavahvistus....

    VastaaPoista
  4. Kiitokset kommenteista seijastiina ja Neferi!
    Juu tässä vaiheessa vuotta jo odottaa innolla uutta vehreämpää aikaa ja paljaita varpaita ;o) odotusta vaan kestää vielä kotvan.
    Kommentoiminen on ollut vaikeaa molemmissa bloggerissa sekä vuodatuksessa viime päivinä.

    VastaaPoista
  5. :) ei ole työsi tylsää, ei :)Olet onnenpekka. Vaikka oikeasti työsi on kyllä raskasta. Mutta taitosi poimia rusinat siitä, on loistava :)
    Onnea :)
    Ihania kuvia! Mukavaa loppiaista sinne
    tuksu

    VastaaPoista
  6. Hyvää alkanutta vuotta, Tarina.

    Kevättä kohti...tintit etunenässä virittelyineen.
    Ja päivä on jo pidennyt!

    VastaaPoista
  7. Mukavaa ainakin sinulla on,osaat kertoa kaiken upeasti.Ei todellakaan puisevaa!
    Mutta ei meillä vielä kesäkukkia näy:::)
    Oikein mukavaa loppiaista

    VastaaPoista
  8. Kiitokset kommenteistanne tuksu ja TuulisMumma!
    Ellei näitä voimauttavia rusinoita olisi niin helpommalla pääsisi Myllyntehtailla pakkaamassa makaroonia.
    Tinteilläkin on kovaa kuhertelun suhteen ja ilmeisesti niilläkin on tämä ken' ensin ehtii on parhaat mahikset. Helmi-maaliskuuhan on sitä tinttien pesimäaikaa.
    Taitaa lintujen ruokinnallakin olla osuus asiaan ... vahvat ovat vahvempia vielä sydäntalvellakin napakuussa.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommentistasi vesimiesneuloo!
    Kesäkukkien toivossa on hyvä elää ;o)!

    VastaaPoista
  10. Osaat keventää raskaan päiväsi. Kuvaajana olet loistava :))

    VastaaPoista
  11. Kiitän kommentistasi maiju!
    Näin on arki elämä keveämpää.
    Hieman hingun jo uutta kameraa, jolla voi enemmän leikkiä XD

    VastaaPoista
  12. Kylläpä tiellesi on osunut komeita puita kuvattavaksi, vai ihanko teit kiertoreissun kuvaamisen ilosta :D.

    Olen kai ennenkin todennut, että tutkijat ovat paljon tylsempiä työkavereita kuin vanhukset ;).

    Leppoisaa loppiaista.

    VastaaPoista
  13. Kiitos kommentistasi Huopatossunen!
    Puut sattuivat ihan meno- & paluumatkan varrelle mennessäni kuuntelemaan tuota luentoa.

    VastaaPoista
  14. Työssäsi on varmaan suuri siunaus juuri tuo naurumuistin luominen! Se helpottaa monesti. Kauniita kuvia talvisesta maisemasta olet napannut. Hyvää Loppiaisen päivää sinulle!

    VastaaPoista
  15. Kiitos kommentistasi Sirkka!
    Kyllä huumorilla on pelastettu töissä moni kiperä tilanne. Naurulla voimauttava ja vapauttava vaikutus.

    VastaaPoista
  16. Onpas elämää pursuava kirjoitus. Ihania mummoja ja pappoja. Joko etanan elämän filosofia on selvänä.
    Nuo talvikuvat ovat ihania. kyllä talvi on kaunis.

    VastaaPoista
  17. Jopas on tohinaa töissä, hauskaakin näkyy olevan.
    Ei taida olla kauniimpaa, kun huurteinen koivu.
    Leppoisaa Loppiaista.

    VastaaPoista
  18. On kuin romaania lukisi, ja paikoin tuttuakin.
    Teillä siellä on kuitenkin niin tavattoman kaunista vielä. Meillä sataa vettä, jokunen räntähiutale seassa, tiet liukkaakin liukkaammat, niin ettei taida uskaltaa ulos lähteä. Meidän talvi taisi olla joulukuussa.

    VastaaPoista
  19. Onneksi ei tarvitse herätä heti aamusta - poikkeus tietenkin vahvistaa säännön.
    Mutta - niin mukavaa kuin on vedätellä aamulla sängyssä alkaa aamupäivällä, kun vauhtiin pääsee hieman harmittamaan moinen "päivän lyhennys".

    PS. Eukko leipoi tänään sen piirakan, 50% ohjemääristä ja mahottoman hyvää siitä tulikin!
    Itse tein heti aamulla 0.5 l pullataikinan ja leivoin yhden pitkon, sitten kahta sorttia kanelipullaa.
    Sen jälkeen menin pajahommiini ja eukko paistoi tekoseni.

    Ja hyvää alkavaa vuotta vain sinne - ja kaikille.

    VastaaPoista
  20. Kauniita kuvia, Tarina! Ja ihanaa tekstiä :))))
    Väriä sinnekin päin....huomasin juuri, että päivä tosiaankin tuntuu jo paljon-paljon pidemmältä!!!mutta talvi pitää otettaan lujasti....täällä sataa aina vaan lisää lunta....

    VastaaPoista
  21. Päivä ei Oulun korkeudella ole pidennyt mutta -20C pakkanen lokakuulta asti on hellittänyt -7C XD ja olemme käyneet Linnanmaan marketeissa täydentämässä varastoja. Mutta kyllä Mummot ja Vaarit ovat kuitenkin aika teräviä vaikka ote tähän päivään kirpoaakin XD....... Hyvää viikolopppua sinne :-)

    VastaaPoista
  22. Kiitokset kommenteistanne enkulin käsityöt, Hilkka, Sira,Ukko-Tonttu, Kirsikka ja saga!
    Vielä en ole saanut ratkaistua tätä etanan elämän filosofista kysymystä XD.
    Pakkanen lauhtui ja keli meni suttuisan harmajaksi - 2 asteen pakkasessa.
    Hissuksensa päivä pitenee näin aluksi, mutta jopa kiirehtii jo maaliskuulla.
    Viikonloppu sujahtaa taasen töissä.

    VastaaPoista
  23. Sinulle ehtii tapahtua yhtä sun toista yhden työrupeaman aikana. Näitä tapahtumia on mielenkiintoista lukea. Kevättä kohden menään!

    VastaaPoista
  24. Kiitos kommentistasi famu falsetissa!
    Työnkuvani on hyvin vaihteleva ;o).
    Kevättä kohden hitaasti, mutta varmasti.

    VastaaPoista
  25. Voi kuinka kivoja juttuja ja kuvia taas täällä sitten viime käynnin.
    Seuraavaa puisevaa päivää odotellen...

    VastaaPoista