sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Päivän selvä tapaus

Eipä sitä kohtaloaan pitäisi kovin koetella sanoopi jälkiviisaus köhisevällä rintaäänellä.
Juu-u arvaatte varmaan, jotta pitihän minun eilen vääntäytyä töihin kuntotestiin.

Katumapäälle tulin jo kotvasen töissä oltuani olo oli kuin Osulan hoitajalla.
Tuntui siltä kuin oikeassa korvassa olisi neulatyynyllinen parsinneuloja 
ja  kurkussa paremman kalamiehen kaikki haukikoukut nätissä rivissä.

Kotiin päästyäni rohkenin kaivaa kuumemittarin esille ja jopa laitoin sen kainalooni...
+37.8 lukema siellä sitten oli kylmänä totuutena ja selkäpiissä tuskanhiki.
Tiedä häntä mihin lukema yöllä kipusi, kun unet olivat ihan hurjat.
Melkein ylsivät sille kakarana nähdylle "irrallisille kissanpäät" unen tasolle.
Nyt kapaloidut vauvat soutivat raivokkaasti porraskäytävässä portaita ylös savolaisella kirkkoveneellä ...tuollaiseen veneeseen mahtuu sitten paljon kapalovauvoja voitta uskoa.

Aamulla sitten tunnustin kohtalolle tilani ja soitin Ensiapuasemalle ja mikä ihaninta sain ajan varmaankin tämän
pikkukylän parraimmalle lääkärille.
Tilasin taksin, mutta sitähän ei tietenkään tullut, kun kohtalollani ol' tietysti sanansa sanottavana sen härnäämisestä & härkkimisestä.
Mitäs siinä sitten kuin tossua tossun eteen ja halavatun rivakasti.

Tämän kylän liikennevalojen toiminnan ideologia ei sitten millään mene minun pikkuiseen somaan päähäni ;o).
Siinä se lääkärikeskus on kadun toisella puolen ja minä jumitan punaisissa valoissa eikä siinä vielä kaikki 
vaan kanssani ainut kadulla liikkuja oli auto,
joka nakitti myös punaisten takana odottamassa, jotta pääsee jatkamaan matkaansa suoraan.
Kukaan ei liiku mihinkään aatoksella.
Auton rekkari sai minut purskantamaan nauruun, joka sai aivan hillittömän yskänpuuskan aikaiseksi.
Paa sata, jotta pääset ensin yli vai tarkoittiko rekkari, jotta vastaanotossa alkaa hoitaja paasata, jos en pikimmiten saavu vastaanotolle.

Olin vasta käsienpesulla, kun kuulin kutsun käyvän ... 
sieltä veskistä hihkuin oon käsienpesulla.

Käs'päivään jälkeen lääkäri katsahti reppunirensselistä roikkuvaa kameraani
ja totesi vanhat kujeet mielessä,mutta nivelet kohdillaan.
Minä siihen, jotta juu-u en ole juurikaan mettään viimepäivinä mennyt edes ilman pyörää.

Dialogi jatkui sitten perinteisempään suuntaan mikäs' se vaivaa ...
ja minä vastaten lentsu tai oikeastaan kyllä tämä jo oikialta romuskalta tuntuu.

Lääkäri sitten pyysi siirtymään tutkimustuoliin.
Poskionteloita ultratessa ilmoille kantautui lääkärin suusta niin innostunut hihkaisu
PÄIVÄN SELVÄ TAPAUS ...
minä se sitten kysäsin onko ne muut ennen minua olleet humalassa.
Sain ihailla sitten poskionteloitteni kaiun käyriä masinalta ilman rillejä eli liki sokkona. 
Juu-u ja testihän tulee uusia diagnoosin varmistukseksi ...
ja jopa oli komiat heitot käyrällä ja kylläpä ne voivat innostaa ihmistä.
Noh, työn iloahan se oli mieslääkärillä masinansa kanssa,
jota voi taatusti verrata kalastajan luotaamaan kala-apajaan.
Loppuksi tuli vielä mummulle ihan tyttömäinen olo, jotta korvatulehduskin vielä kaupanpäälisinä.

Nyt esittelen teitille



kavaljeerini
(esikoinen lähetti Berliinin retkeltä terveisiä)

ja toivotan 
väriä alkavalle viikolle!








20 kommenttia:

  1. No jopas jotakin! Virtuaalipuhallus Sinulle!
    Minkähän niminen on tuo alimmaisen kuvan leivos? Olen vähän huono tuossa biologiassa.

    VastaaPoista
  2. Parannuspuhallus/halaus minultakin sinne! Toivotaan että paranet pikaisesti!
    tuksu

    VastaaPoista
  3. No toivottavasti romuska paranee äkkilähdöllä.

    Minä näin unta, että tässä läppärissä oli sisällä lasikuulia ja ne kolisivat eestaas..

    VastaaPoista
  4. Pikaista paranemista toivottelen minäkin. Päivän selvä tapaus :D

    VastaaPoista
  5. Kiitokset kommenteistanne ja pipin pois puhaltamisista Ahti, tuksu, Neferi ja Mari!
    Ka, minähän kuvaan tuon leivoksen Ahdille kokonaisuudessaan jahka aurinko kunnolla leikittelee säteillään.
    Tauti sai kolomen päivän häätökuurin yläpäähän ja lääkkeen selostetta luin niin lähteepi tuolta alapäästäkin tauti samaa vauhtia, jos on.
    Kyllä tämä tästä ... luulen.

    VastaaPoista
  6. Voihan,pikaisia paranemisia <3 minulla vaan tirskahtaa aika usein nauru kun kirjoitat niin ihanasti <3

    VastaaPoista
  7. Kiitokset kommentistasi Nina!
    Anna sen tirskahduksen tulla vallan nauruksi asti.
    Olen tietysti otettu kehuistasi, mutta en aijo parantaa tapojani ;o)

    VastaaPoista
  8. Voi ompas sinulla kunnon tauti, ja vielä pahentui kun jouduit tossua laittaa toisen eteen.
    Vai selvä tapaus,, hih..
    Paranemisia sinulle, pysyttele nyt lämpimässä,hui, alkoi ihan kurkkuun koskea itselläkin :(

    VastaaPoista
  9. No voi sinua, oikein kunnon taudit oletkin saanut :(. Pikaista paranemista ja aurinkoisempia kelejä :).

    VastaaPoista
  10. No kyllä sinulla on niin ihana sanavarasto, taas tuli sana, jota äitini lapsena ollessani käytti...Osula...Niin, niinhän sitä sanottiin. Tietäneeköhän nykyajan penska mitä osula tarkoittaa?
    Mutta sinulle pikaista paranemista. Ei pidä lähteä kesken kaiken työmaalle. siitä ei ole iloa paremmin muille kuin itsellekään.

    VastaaPoista
  11. Vai lastentauti kaupanpäälle. Toivotaan että kuurilla paranee kolotukset. Kyllä nauratti sun päivän selvä tapaus :)...Parane pian!

    VastaaPoista
  12. Paranemisia! Hauska postaus taas, kaikesta huolimatta. Minä olen säästynyt kaikilta romuskoilta tänä talvena, kahtena viime vuotena olen ollut kovassa kuumeessa vappuaattona, mutta eihän sitä vappupäivänä tietenkään kukaan usko. Lisäksi toissa vuonna meni niskat jumiin ja kyllä kavereilla oli hauskaa. Muuten, ekan (ja tähän ikään tullessa) toistaiseksi ainoan korvatulehduksen sairastin kun olin 28 vee.

    VastaaPoista
  13. Kiitokset myötätuntoisista kommenteistanne seijastiina, Huopatossunen, vesimiesneuloo, Sira, Eve ja Markka!
    Eiköhän tämäkin tauti lopeta äkkäilynsä jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  14. Ei kukaan sanonut, että elämä olisi helppoa :) siinä on välillä ähkäilyä!

    VastaaPoista
  15. Toivottavasti romuska jo on hellittänyt!

    VastaaPoista
  16. Kiitokset kommenteistanne sibylla ja Sirkka!
    Juu-u elontiellä tulee olla sopivasti ruusuja ja ruusunpiikkejä, mutta haukirauat on sitten ihan oma tarinansa ;o).
    Noh, osaampa jälleen arvostaa teoriatietoa nuppipuolen anatomiasta jahka tauti on historiaa.

    VastaaPoista
  17. Paranemisia, nyt ei tarttis taudin iskeä täälläpäin Suomea kaatuu väkeä lentsun kourissa. Pitää saada taas niin monta kirjaa kahlattua...

    VastaaPoista
  18. Kiitokset myötätuntoisesta kommentistasi saga!
    Peukut pystyssä, jottei tauti iske ja saat kaiken tiedon käännettyä sivu sivulta lentsuttomaan nuppiin!

    VastaaPoista
  19. Täytyy vain koputtaa puuta ettei omalle kohdalle satu - tosin lääkitsen itseäni päivittäin tervalla ja nikotiinilla joten ei ne pöpöt heti tartu :-)

    PS. Paranemisia vain sinne

    VastaaPoista