Joulusiivous

Rauhaisaan tahtiin on tämä vuosi alkanut.

Ympärillä väkeä on kaatunut lentsun voimasta

kuin parhaimpaan heinänteko aikaan heinää.

Eilen olin vakaasti samaa mieltä Mayojen kanssa,

jotta maalimanlopun meinikiä tämä on.

Köllähdin vuoronpäältä petiin ja sohvan kuningattareksi.

Arvatkaapa onkos ikävä vanhaa sohvaa ja omia pesäkuoppia?!?

Pöyhin tyynyjä ja koetin saada mukavaa koloa sekä oloa sohvalla.

Siinä heilahti torkkupeiton liepeet ja tyynyt sovan päästä päähän.

Meni ihan isoilla kirjaimilla MÄNKLÄÄMISEKSI köllöttämään asettuminen

ja jokaisaessa asennon vaihdossa sain hillittömän yskänpuuskan.

Nenäkin halusi sen jälkeen huomiota itselleen juu-u ja sitä ennen ja viel' välissä.

Noh, hyväpuoli eilisessä oli,

jotta tuli tyhjennettyä töllöttämällä digiboxilta eräskin tiima tallennettua ohjelmistoa pois.

Yritin kutoa rinsenssan villapukua, mutta ranteet irvistelivät ja kyynärpäät olivat ihan vetelät.

Eli kutomisesta ei saanut viihdykettä vaan piti vaan

tyytyä heiluttamaan torkkupeittoa kuin matador Mahtava.

Yö meni samaten petivaatteita pöllyyttäessä.

Mutta jopa jotakin,

aamulla silmien auetessa olo tuntui jopa friskiltä.

Sehän tiesi sitä,

jotta het' pikaseen apteekkiin, lanka ostoksille ja ruokakauppaan.

Kotiin palatessa samalla vauhdilla joulusiivous päälle.

Ystävättären kanssa pälätin samalla puhelimessa, kun riisuin kuusta juhlapuvustaan.

Latvatähteä kurkotellessani tuumasin ystävättärelleni, jotta jos ensin tulee hiljaisuus ja

seuraavaksi kuuluu blup blup niin humpsahdin larvatähden kera konnien akvaarioon.

Ystävätär siihen totes yks'kantaan, 

etteivät konnat mulle kahvia keitä,

jos humpsahdan yllättäen kylään.

En saisi edes Costa Rica'aa.

Onhan se pilipali kuusen kanssa touhuaminen likipitäen legopalikoilla rakentamista,

mutta eipä tule allergisia reaktioita kuten aidon kuusipuun tupaan tultua.

Mikään ei voi olla niin kamalaa kuin uhrata poseidonille allergisessa päänsäryssä ja

se päänsärky ei lähde pois ennen kuin reaktion aiheuttaja poistunut.

Niinpä sitä reaktion aiheuttajaa ei edes kanneta tupahan.

Sain pilipali kuusen lootaansa kommelluksitta ja

rosvot saivat siis olla akvaariossaan ilman yllätysvieraita. 

XD jäi sille pahalle Nuutillekkin vielä viemisiä, 

vaikka koetin katsella kertalaakista joulusälän pois.

Ennen vuodenvaihdetta ja lentsua

kävin ale-rallissa.

Uhosin,

jotta en osta missään nimessä mustaa makkaratakkia.

;o)

ei ne suuret sanat suuta halkaise 

sano vanha kansa ...

ale-rallista kannoin juu-u ...

mustan makkaratakin kotiin.

Makkaratakille sitten väriä lähdin hakemaan lankakauppaan.

Tuumasin Anna-Liisalle, jotta olen vailla värikästä lankaa.

Haju-, maku- ja kuuloaistiin ei nyt ole luottoa, mutta meneekös tässä näkökin

eikös tämä ole aika oranssia.

Anna-Liisa vinkkasi silmää todeten siinä on ainakin väriä.

Samaa hieman oranssittoampaa lankaa

hankin myssyksi ja kaulahuiviksi. 

Oikeasti värit ovat reippaampia.

Amaryllikselle loppiainen 

on kuin hyttysen pissi itämeressä,

kun on koreana kukassa,

toisen kukkavan puskiessa kohti uljasta koreutta.

Kellon viisarit nytkähtelevät lähemmäs ajankohtaa,

jolloin pesän pitää olla valmis sohvalla ...

tulee näet todella upeeta.

Heips' sen ohjelman nimi on todella upeeta XD.

Pysykää armaat terveinä ja

 

sekä odotetaan jännityksellä mitä tämä "maalimanlopun" vuosi tuo tullessaan.

Ainakin uusia kujeita ;o)

oletan kuin James Bond.