Tylsyyksien tylsyys

Siinäpä sitä on miettimistä mitenkäs tätä elon ja olon tylsyyttä teroittelisi.

Noh, liippakiven sijaan teroitukseen sain antibioottikuurin.

Toivottavasti keuhkoputkentulehdus lähtee noilla tropeilla kuin kuppa Töölöstä.

Tropilla lähtee tuoteselosteen mukaan keuhkokuumekin, 

joten aika tujua tavaraa tuntuvat olevan.

Hieman jänskättää, kun en ole aiemmin moista mömmöä syönyt

niin saanko kaupan(taudin)päällisiksi vielä nokkosrokon.

Juu-u tietysti ne klotit pitää saada nielaistua eivät ne muuten jelppaa muotoa.

Taas olen kateellinen mummoille, jotka nielasevat kourallisen pillereitä!

Lohduttelen itseäni samoin kuin mycoplasman kourissa köhivää kuopusta.

Onneksi ei ole ripulia! XD

Tässä, kun asiaa mainostan niin eiköhän tuo troppi lyö suolen sukkelaksi.

Näin, jos käy niin onhan jännitystä elämässä enemmän kuin James Bondilla.

Puhuimme lääkärin kanssa myös näistä vanhan kansan lentsu nikseistä.

Sain itänaapurin vanhojen mummujen niksin.

Niin kuumaa vettä vatiin kuin nahka jaloissa kestää ja siihen sekoitetaan3 rkl sinappijauhetta.

Kuumaa vettä lisätään veden jäähtyessä, mutta jalkoja ei keitetä rakoille.

Jalkoja pidetään hauteessa puolisen tuntia.

Jos, iskee kunnon hiki päälle niin silloin pöpöt saavat sinappikyytiä

huitin höh'höh'hööhön.

Ei ihme,

jotta lapsuuden mummojen ympärillä oli mielnkiintoinen tuoksupilvi...

laventeli, kamfertti, kynsilaukka ...

sinappi.

Ajattelin kokeilla tuota sinappikylpyä,

kun en saunaan pääse, mutta sinappijauhe jäi kauppaan.

Tälläkertaa sentään muistin jätesäkit.

Mottoni on ollut joulukoristeiden suhteen, 

jotta ne koristeet,

joita ei ole Nuuttiin mennessä kerätty (löydetty)

niin ne saavat olla koko suven paikallansa odottamassa uutta joulua.

Mutta, mutta, mutta nyt horjun vakaassa aatoksessani tuon 90 senttisen joulupukin kanssa.

Annanko pukin tönöttää konnien akvaarion vieressä vai en.

Voisihan pukki pääsiäisenä pidellä munakoria & luutaa. 

Olla somana äitienpäivänä orvokkikimpun kanssa.

Jussina kontissa olisi kuusenhakojen sijalla koivuvasta.
Heinäkuussa uimahousuissa kera uimarenkaan.

Sitten kuvakimara lekurireissun matkanvarrelta.

Marssiessa aamulla tyteen havaitsin

jotta matalalta häikäisee aamuinen tammikuun aurinko.

Yltää tällaisen vertikaalisesti rajoittuneenkin henkilön silmiin ;o)

Astellessa apteekilta kotiin päin näin

vaunun

ja veturin, 

joita ei ihan jokapäivä puksuttele kiskoilla.

Loivaliikkeisenä en ihan ennättänyt parhaalla mahdollisella tavalla mukaan kamerani kanssa.

Pilviverho rakoili

saaden aikaan erilaisen talvisen valonvivahteen.

Runkojenvälistä pilkottaa

nuorten mäntyjen "tykkylumesta" valonheijaste. 

Jäähelmien kimallusta toivotan kaikille

vireään pihabongaus viikonloppuun!