lauantai 28. elokuuta 2010

Pyörällä ajeleksimassa

ihan kotinurkissa.
Keli oli hippasen viileä vinkkainen ja epävakainen.
Täytyy seuraavalle retkelle ottaa mukaan käsineet pyöränkoriin.
;o) ne kynsikkäät, jotka ovat vielä lankakeränä.

Sää oli kertakaikkisen hassu.
Satoi vaikkei satanut.
Rillien linssit saivat pisarapesun muutamaan otteeseen.
Pumpulipaidan helmaan on ihan hyvä kuivata linssit  ;o)
mutta fleese suttaa veden ja maiseman harmaammaksi kuin onkaan.

Polkasin hakemaan Pyrhöseltä karjalanpaistilihat ja siinä pihalla ihastelin upean punaisia ruusunmarjoja



joku jo haukannut
herkullisia marjoja.

Niin puhelin alkoi tillittämään kahden keikkaa ennen kuin ennätin ottamaan Mustin fotoaseen esille.

Blondin ei pidä yrittää hallita yht'aikaisesti useita esineitä ;o)
mutta näin tekoälynäkin homma voipi mennä jongleeraamiseksi.
Pälätin esikoisen kanssa ja toisessa kädessä oli vissypullo ja korkki ( olin just' huikan ottanut) ...
siihenpä sitten lenteli ampiainen. 
Puhelinta sitten pidin olkapäällä korvaa vasten ja hujautin pullolla kuin paraskin pesäpalloilija sitä ampparia.
Jesh ! osuin tukevan laakin pörrääjään ja se läks' tahi kopsahti matkoihinsa.
Saman teki kännykäkin.
Esikoisen korvaan kuului kops' tuu-tuu- tuu.
Simpukka sai ujouskohtauksen pudotessaan ja läpsäytti kuoret kiinni.
Ei esikoinen sanonut; en tuu, kun soitin takaisin.

Ruusu 



viipyilee kesässä



sinnikkäästi tehden uusia nuppuja.

Apilakin



näyttää kauniilta kukkiessaan yksikseen.

Seuraavaksi osuikin linssiin



pihasaunio.

Saunakukalla on laskettu



rakastaa ei rakasta.
Lopputulos ei ilmeisesti miellyttänyt, kun homma jäi kesken ja loput terälehdet kukkaan.

Siankärsämö



saataa kyllä kukkia marraskuussakin, jos ei ole pitkiä pakkasjaksoja.

Keltakannusruohon



kelta on harmaana päivänä valoisan keltaista.

Pieniä



sieniä.
Lilliputin sateenvarjoja.

Kukkapenkin karkulainen on



hypännyt aidan toiselle puolen, missä nurtsi ei ole sen vihreämpää.

Kehvelin kuoppa oli siirtynyt



ja matkani tyssäsi.

Täytyi tehdä kuin naakka



vasen yks' kaks ... toiseen suuntaan

jotta pääsen naakan tavoin 



välipalalle.

Kielonmarjat



niin myrkyllisiä, mutta kauniita.
Varsinkin, kun ovat kuultavan kypsiä sekä auringonsäteiden vielä hehkuttaessa punaa.

Kun kerran jouduin kiertotielle niin kiersin sitten kunnolla



katsomaan mitä hevoskastanjoille kuuluu

vielä ovat 
kevään vihreitä.

Vaahteranrungolla



hauskoja väriläiskiä.

Aloitampa valmistelut entisten nuorten sävellahjan kuunteluun...

tilkkupeitonpalasten koukkimis vermeet esille.

Lupsakkata lauantaita kaikille ja saunojille leppeitä löylyjä!












15 kommenttia:

  1. Ilahdutit taas kuvillasi ja tarinalla, hassu naakka tepastelee.
    Komea tuo hevoskastanja, pitääkin käydä rannalla katsomassa, joko täällä on..
    Tilkkupeitto minullakin on ,mutta vasta päässä tulossa..millä mallilla teet, minä hirsimökillä, luulen niin, sitten joskus, kun kankaita etsiskelen ensin..:)

    VastaaPoista
  2. Kiitän kannustavasta kommentistasi seijastiina!
    Minä tapan langanjämiä virkkaamalla torkkupeittoa esikoiselle.

    VastaaPoista
  3. Iiiihania kuvia, varsinkin se hevoskastanjan hedelmä, tulee mieleen ristikoissa se piikkinuija, jonka kohdalle pitää kirjoittaa "astalo".
    Entisten nuorten sävellahja on pakko kuunnella joka lauantai :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Tarina, tuli hyvänmielen nauru pitkästä aikaa :))) Ihania nämä sinun kuvasi ja tarinasi; hevoskastanjaa en muuten muista livenä koskaan nähneeni.
    Minä kuuntelen sadetta kera rakettien paukkeen, taidanpa kääntyä radion puoleen ja siirtää ulkomaailman ulos minne se kuuluukin. Kera Avaran luonnon norsujen toivotukset mukavasta lauantai-illasta ;)

    VastaaPoista
  5. Kiitän ihanista kommeteistanne Markka ja bemu!
    Bemukin voi aloittaa entisten nuorten sävellahjan kuuntelemisen, kun ei voi koskaan tietää milloin blogiystävät haastetaan!
    Sävellahjasta Markka puhuu asiaa, jos olen töissä niin sitten kuuntelu tapahtuu nettiradion kautta.

    VastaaPoista
  6. Olipa kiva iltasatu! Kiitos Tarinalle hienosta tarinasta!

    VastaaPoista
  7. Kiitos Ahti kommentistasi!
    Kumpika lie Taru ikivanha tää vai muinaislegenda.
    Tarinaa kuitenkin piisaa.
    Varaudu entisen nuorten sävis haasteeseen.

    VastaaPoista
  8. Tammenterhot aivan uudenlaista minulle. Aivan LOISTAVA orkidea aivan IHKU jos jaappanilaisesta kultuurista tykkkäävä tyttäreni pääsisi sanomaan. Hevoskastanja on jo mullekkin niin outo ilmestys JOTTA. Toivottavasti emme sairastu ENEMPÄÄ kun kerran häihin olemma tulossa. Pojallani on kuume ja kova päänsärky ja aivokalvon tulehdusta nyt jännäämme. Ompa tämänviikonlopun ristiäisvauvakin polilla just nyt (exmieheni nyx vaimon tyttären teiniraskauksen tulos jonka kummi tyttäreni on). Että sillee..

    VastaaPoista
  9. Asia selvä ja hyvä on jaskoit vastat ja taas vierailla *minulla*.
    Siitä torkkupeitosta virkaten tulee varmasti ihana, ja ehkä näemme sen joku kerta valmiina, vai ;D

    VastaaPoista
  10. Kynsikkäät kerällä ovat tosi lämpimät :). Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  11. Minulla on ainakin kolmet kämmekkäät samassa vaiheessa kuin sinun kynsikkääsi :D. Pakko olla monia pareja, kun menevät usein hyvään talteen ;).

    Mikä kännykkä kestää putoamisen hajoamatta. Ostan heti esikoiselle samanlaisen :D.

    VastaaPoista
  12. Asutkos Hyvinkäällä?
    Hupaisa tarina...tarinalla...
    Mulla on blue tooth korvassa jottei tarvii käpälää nostaa puhelimen soidessa.
    Kerrassaan herkullisia kuvia...
    Tuulis täältä jäkestä!

    VastaaPoista
  13. Taas niin hieno kuva kavalkaadi.
    Nyt minä uskon kuinka vaikeaa sillä nettitikulla on mitään yrittää,olin Haukiputaalla lapsen likkana ja läppäri oli niin hidas että ei päässyt (ei tainnut aivan tavallinen netti tikku olla)alkua pitemmälle saatikka että olisi pystynyt mitään kommentoimaan.

    VastaaPoista
  14. Kiitos kommenteistanne!
    Minulla on joku iänikuinen Nokian simpukka, ei ole hajuakaan mikä malli.
    Juu-u Hyvinkäällähän minä elelen.
    Nettitikku on kärsivällisyyden harjoittamis kapistus. Sen kanssa menee lehmänhermokin umpisolmuun.

    VastaaPoista
  15. Ihana oli tarinasi, Tarina! ja kuvat niin upeita! Lohduttivat minua, orporessukkaa, joka täällä mietin isäni tulevaa surujuhlaa...
    Silti mukavaa lomasen jatkoa sinne:)
    tuksu

    VastaaPoista