Kolmas adventtisunnuntai

Niin se vaan joulu jollottaa lähemmäs ja tonttujen joulukiireet ovat hektisimmillään.

Mummutontun touhut ovat olleet astelua ja maalimanmenon ihmettelemistä.

Ajetus eli turvotus laskee kädessä, joten sormien liikeradatkin laajenevat.

Kävelyllä totesin perjantaina,

jotta 

kamerakin oli kelju pitää kädessä.

Sain aikaiseksi paljon sellaisia modernia taidetta

olevia kuvia.

Perjantaina iltapäivästä alkoikin sellainen räntämyräkkä, 

joka sai hetkessä aikaan hanget korkeat nietokset.

Lauantaina sitten sataa lotkotti vettä ja loskaa riitti nilkkoihin asti.

Pirttipäiväksi meni lauantai aamupäiväkin.

Kävin viemässä roskat ja kastelin Reiskani 

lititsi'märöiksi.

Menin kuuntelemaan ENSKA:a askarteluboksiin.

;o) ensin keräsin helmipussukoita takaisin peltipurkkiin.

Siistasin heijastinkangas silput roskiin ja isommat, 

ehkä joskus tulevaisuudessa hyödynnettävät palaset omaan purkkiinsa.

Ompelin kuopuksen kravatin pujotuspidikkeen kiinni.

Sitten kävelin rappukäytävään ja otin ovesta Tildan mukaani ...

jep'jep' ja palasin takaisin askarteluboksiin.

Pöyhäisin tilkkukassia ja pyöräytin huoparullia auki 

ja kurkistin nauhapurnukkaan.

Ajattelin ommella jotain ihan simppeliä talvikostyymiä ilman mitään krumeluuri räpöstyksiä.

Pompulanyörin ompelu ei sujunutkaan koneella, kun sormet laittoivat hanttiin.

Ompelin sen sitten käsin ja jälki on mitä on.

Mummulan oven Tilda

kostyymissään.

Katsotaan, jos teen vielä joulunalusviikoksi tonttulakin ja kulkustöppöset.

Kaikki riippuu kuinka sukkelasti sormet toimivat.

Sukkien ja pipon kutominen kertoi,ettei vielä kannata puikkoja heilutella.

Tv:n katselu on sitten ihan hölmöä ilman puikkojen heiluttamista.

Lauantai-illan huumaa oli se, 

jotta puottelin petille kuuntelemaan äänikirjaa jo 21 jälkeen. 

Huomiselle maanantaille suunnittelemamme Ikean retki toteutettiinkin tänään.

Idea lähti vallan pikku-ukosta.

Mennän tänään mummun kanssa Ikeaan ja miksi siirtää askaretta huomiselle, 

jos sen voi tehdä tänään pois jaloista kulkemasta.

Rinsenssa tälläerää jäi isin kanssa kotinais-miehiksi.

Menomatkalla

aurikokin vihjaisi olevansa vielä olemassa.

Istuin jälleen sohvia ja nojatuoleja ...

siinä istuskellessani päätin,

jotta en kyllä käy enää yhdessäkään mööpeliliikkeessä.

Menin myyjäsedän luo; tällainen sinisenä kiitos.

Meillähän oli aikomus syödä ne perinteiset lihapullat,

mutta linjastolla oli pelkkä jouluateria.

Pikku-ukko piti ravita ja emme mekään olisi pikkuäidin kanssa retkestä selvinneet ilman tankkausta.

Katselimme mitä muuta oli tarjolla ...

pikku-ukko kysäisi mitä tuo on 

XD tuo oli tryffelikakkuleivos ...

menu oli sitten lihapullavoileipiä ja tryffelikaakkua kermavaahdolla.

Siinä syödessämme pikku-ukko kysyi; mitä täti tekee?

Arvata saatatte, jotta kahviossa oli aika monta tätiä.

Siinäpä sitten katselimme tätejä kaikki söivät  ...

yksi täti istui nojaten leukaansa molempiin käsiinsä.

Vastasaus oli; täti istuu ja odottaa.

Pikku-ukolla kyyneleet kihosivat silmiin ja alahuulikin jo väpätti ...

tätillä ei ole ruokaa.

Dialogimme jatkui; täti odottaa nätisti.

Katsoppa tuonne kassoille kuinka paljon siellä on ihmisiä,

sieltä joku tuo ruokaa tätille.

Onneksi ennen tryffelikaakun loppumista tädin pöytä täyttyi väestä ja tätikin sai ruokaa niin,

että pikku-ukko sen näki.

Kotiin päin ajellessa pojan yläluomet eivät millään olisi jaksaneet vastustaa maanvetovoimaa.

Kello huiteli jo 16.30 ei todellakaan mikään päiväuniajankohta. 

Mummu kaivoi repusta kuivattuja omenanpaloja rasiallisen, 

jos niillä saisi pyyhkäistyä unen poijes.

Pikku sormi poimi herkkua suuhun ja totesi huokaisten; täti sai ruokaa ...

Rinsenssan joulupakettiin

löytyi auringonkukka.

Vielä täytyy jostakin taikoa auringonkukan siemeniä.

;o) jos ei muuten niin jo kohta uudenvuoden jälkeen

marketteihin tulee siemenpussit myyntiin.

Kello tikuttikin jo siihen malliin kotokaupunkiin päästyämme,

jotta isoimmat ostokset enolle pik'pikaa kannettavaksi mummulaan.

Pikkuäidin kanssa sitten kiirehdimme treffeille rinsenssan kummitädin kanssa kuuntelemaan 

kauneimpia joululauluja.

Kirkossa oli kaunis sekä herkkä tunnelma.

Kauneimpien joululaulujen 

jälkeen alkaa joulunodotus.

Nauttikaa lapsenmielin joulunodotuksesta ystävät!