maanantai 12. maaliskuuta 2012

Humiseva harju ja huokausten silta

Äkkiä sitä unhoittuu kuinka naurettavaa työnteko voi olla!

Viikon olen ollut sorvin ääressä omalla osastolla lukkojen takana ;o)
 ja
 elän varmaankin yhtä vanhaksi kuin Metusalem.

Pappaa olin avittamassa aamupesuissa hänen istuessa pytyllä.
Kesken alapesujen rupesi
papalla runosuoni sykkimään.
Ei se ihan E Leinoa pukannut,
mutta riimit olivat kohdallaan XD

Minä olen höpö
ja
**** on pöpö.

Repesin 
ja nauroin vedet silmissä.
Kuivailin naurunpisaroita silmistä todeten hänelle,
 jotta jos jatkaa samanmoisella lyriikalla niin on minun vuoro päästä pytylle vai saanko yhden teippivaipan,
 kun omat tenat ovat vielä kaupanhyllyllä.

Arvostan suuresti heitä, jotka työskentelevät vuodeosastoilla vuodesta toiseen,
sydämen palolla,
mutta minun luonteelleni sopii paremmin tämä lukkojen takana olo.
Sairaudesta huolimatta elo täysin rinnoin ja elämänmakuinen tunteiden kirjo.

Muutakin kirjoa sitä männäviikolle mahtui.

Juuri on saatu juurihoito loppuun ja hampaassa ihan upouusi paikka.
Jo vain sitä voi pureskella pelkäämättä kuinkas käy väliaikais'paikalle.

Tytär & rinsenssa tulivat minua vastaan hammaslääkärille,
kun aioimme viettää osan vapaapäivästäni kierrätyskeskuksen katselmuksessa.

Kierrätyskeskuksen ovi on hammaslääkärin oven naapuri.

Nalle Karvatassu menetti emonnsa surullisesti vuonna 1953




mutta sai uuden kodin ja viel' kerran pikku-ukon & rinsenssan luona.

Mummu kaivoi kuvetta 10 euroa per kirja, ei paha hinta lainkaan.
Mikä parasta, liki kuuskymppisissä kirjoissa on niiden kieli.
Sieltä löytyy uusia herkullisia sanoja pikku-ukon sanavarastoon,
aikanaan myös rinsenssan.

Vaikka pikku-ukko on vasta 3 v ja "liikunnallisesti lahjakas"
niin tarinoita rakastavana hän jaksaa kuunnella niitä ties kuinka pitkään.

Mikä lie karhu




 on parkin



ravisuttanut männyntyvelle?
Ei merkkiä tiekarhusta eikä vettä ole vielä niin paljon, ettei asialla voi olla edes merikarhu.
Onkohan sittenkin asialla pettuleipätarpeiden verokarhu?

Lumessa ei ole arvoituksen ratkaisevia johtolankoja saati villalankoja.

Kevättuuli humisuttaa Salpausselän honkia.
Vihreänä on kateudesta jäykempi tagontaivuttaja saapi seurata
 millaisiin taivutuksiin tämä ikivihreä kykenee tuulen tanssittaessa.

Tuulella on ollut aamusta asti iloinen puhti.
Läksin kauppaan ja niinpähän myötätuuli sai mummunkin juoksemaan mahanalus täynnä jalkoja XD.
Iloisesti kaappasi mukaansa ja kippas'kappas olihan olo kuin lennokilla.
Hyvä, kun kuomat sipaisivat silloin tällöin maankamaraa.
Ei ollut tanakkaa tallustusta telluksella.

Rautatiensillasta tulikin sitten huokausten silta.
Pää sai pyöriä kuin pöllöllä,
 jotta saapi vetastua keuhkot täyteen leikkisää ilmaa jostakin ilmansuunnasta.

Jäistä  & huimaa oli kauppaan meno, mutta piankos se aurinko 




puroja puuhaa.

Olen kutonut 48 ketaroihin sukkia.
Kutoessa välleen mietityttää 
hmmm ... kaulaliinakos tässä puikoilla olikin.

Pääsenpäs jälleen Joulupukin puuhiin XD,




kun pikku-ukko siskolle sen auringonkukan kerran toivoi.

Rinsenssa antoi sille aidolle tekoauringonkukalle kyytiä 
ja pikkuäidin kertoman mukaan siitä lähti erinomaisen paljon mujua ylt'ympäriinsä.
Ei parane kukkaa rapsuttaa kuin kapista koiraa.

Kun kahdeksan kuukutta tuli rinsenssalla täyteen,
 hän päätti vaihtaa perspektiiviä maailman tarkasteluun ja nousi seisovilleen sekä astelemaan "puita pitkin".

Uusia näkökulmia



ja vinkeää viikkoa sinulle!

















14 kommenttia:

  1. Hauskoja tarinoita kirjoittelet. Jos Pikku-ukko sinun sanavarastosi omii, niin kyllä sieltä vielä tarinaa syntyy. - Liekö tuota puuta hirvi rapsutellut?
    Mukavaa viikkoa toivotellen

    VastaaPoista
  2. Raikkaita kevättuulia ja auringopaistetta toivottaen

    VastaaPoista
  3. Sinulla on kyllä tuota sanavarastoa. Varmaan on äitisi tai mummosi sinulle paljon hyviä kirjoja lukenut.
    Kyllä tuo aika rientää että se pikku rinsessa jo seisomaan on ruvennut.
    Mukavia päiviä sinulle! ♥

    VastaaPoista
  4. Epäilen kyllä ettei tuota puuta ole käsitellyt neli- vaan kaksijalkainen. Vahvin veikkaukseni on käpytikka ;)

    Menestystä auringonkukan kasvatukseen :)

    VastaaPoista
  5. Tosi kivat kirjat oletkin löytänyt. Meidänkin pitänee kaivella kohtapuoliin varaston perukoita, mistä löytynee vaikka mitä aarteita yli 30 vuoden takaa, kuten Pupuvaari Pitkäkorva :).

    Mukavia kevätpäiviä ♥

    VastaaPoista
  6. Vai karju? Meillä niitä liikkuu vuosittain muutaman kerran lähinurkilla - ja näköhavaintoja on.
    Onneksi ei kummemmin jäniksiä eikä muitakaan omenapuun kuoren jyrsijöitä - onneksi -
    ps. ja hyvä tilanne selostus siltä vanhalta ukolta.

    VastaaPoista
  7. Olet löytänyt aarteita, aurinkoista maaliskuuta!

    VastaaPoista
  8. Tuo kaarnat karistava mänty aikoo kelottua ja sen takia kaarna lähtee jopa itsestään ei sitä tarvii paljon avittaa,tuota on pakkanen auttanut puuhassa.

    Kyllä varmasti Pikku-ukko vielä mojovat tarinat kertoo sillä eikös se niin ole että "pojasta polovi paranee".
    Meillä ei vielä purot solise kovin vuolaasti paitsi kuntakeskuksen liikenneympyrässä.

    Onnea aarteen etsintään.

    VastaaPoista
  9. Apua, oli taas niin paljon tekstiä, että ne ajatukset, mitä ajattelin kommenteerata, unohtui välillle.
    Mutta väliäkös sillä :D. Mukavaa viikonloppua joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  10. Sinun tekstien lukeminen on minulle runoutta! Sellaisen tekstin kirjoittaminen vaatii lahjaa. En jaksaa kovin paljon blogien pitkiä tekstejä lukea, mutta tätä en jätä väliin.

    VastaaPoista
  11. Minä tarvitsen monta tabua pysyäkseni tekstissäsi. huo-kaus..

    VastaaPoista
  12. Aika jännä on tuo mänty. Nyt vain passiin ja kamera käyntiin ja nappaat kuvan puunkuorijasta. Saattaa tietysti tulla pitkä odotus jos tuo Tarikan versio pitää paikkansa. Olipa myös niin mukavan vehreät sukat!

    VastaaPoista
  13. Kiitän teitä kaikkia kannustavista kommenteista!
    Minulle on todellakin luettu paljon ja onnellinen olen, kun lukutaitoiset ovat jaksaneet lukea.
    XD ovat varmaan huokaisseet syvään oppiessani lukemaan iha ite.
    Omille lapsille olen myös lukenut lukemattomia kirjoja ja sepittänyt tarinoita.
    Pikku-ukko ja rinsenssa ovat nyt vuorossa oppimaan satujen & tarinoiden maailman opettavaisuudesta & viihdyttävyydestä.
    Mänty on nyt tarkkailun alla ja eilisen myräkän jälkeen se näytti aika kaljulta.
    Josko se ihan kelopuuksi aikoo.

    VastaaPoista