Maaliskuu maata näyttää

tiet tukkii, ojat täyttää.

Konsa allakassa lukee kevät niin aurinko näytti mahtinsa.

Maaliskuu alkoi kunnon rapakelillä.

Ensimmäiset purot ja lätäköt ilmestyivät ihmisten toivonkipinöiksi kesämaasta.

Ei makeaa mahan täydeltä,

vaikka nykyään vannotaan xylitolin voimaan.

Pakkasen puolelle laski värjätty sprii mittarissa

 ja nyt on niin pahuksen liukasta.

Eilen oli työkierron viimeinen vuoro terveyskeskuksessa.

Ilta-aamukeikauksen ja vauhdikkaan työvuoron jälkeen kävelin kotiinpäin ...

yks'kaks kuomat tahtoivat pistää tanssiksi huh.

Kintut ottivat hilipati'rippanin tahdin ja 

työkengät ekokassissa pyörivät kuin helikopterin propelit.

Ei uskoisi blondin motoriikan yltävän moiseen koordinaatioon ;o)

Pysyin kuin pysyinkin vertikaalisessa asennossa.

Löytyipä sellaisia lihaksia,

 joiden olemassa olosta käytännössä en tiennyt tuon taivaallista

 liki 50 vuoden kokemuksella. 

Oppikirjaan nekin lihasniput on nätisti piirretty.

Tytär vielä kosiskeli Ikeaan ja olin ensin sitä mieltä,

 jotten millään jaksa lähteä.

Noh, naisen mielihän muuttuu suit'sait sukkelaan XD

Niinhän sitä mennä huristettiin Volvolla kohti mööpelikauppaa.

Mikäs minun oli istua matkan ajan ja leppuuttaa muotoa.

Tiima oli Ikean aukioloaikaa 

ja tiukassa etukenossa menimme hölökän kölökkää takinliepeet hulmuten koko tavaratalon läpi.

Tuumimme,

 jotta viisainta on mennä kaik' kierrokset & kaarrokset kuin lähteä oikomaan, 

kun emme muistaneet tarkasti missä ne keittiön kaapinovet ovat.

Ikeasta mukaan lähti mallipalikka vävylle

ja orkidea

silmäniloksi akkunalaudalleni.

Kotimatkalla oli aurinkokinmenossa mailleen.

Rumaa

ja kaunista.

(Kuva on näpsäisty liikkuvasta autosta)

Paavo-konna on kyllä syönyt,

(olen tarjonnut herkkuruokaa, kuivattuja katkarapuja & kalaa)

mutta ei oikein ole oma itsensä.

Päivääkin paistattelee Huldan mangrovepuunkaarnalla

ei omallaan,

 mihin Paavo mahtuu paremmin oikomaan jäseniään.

Toivottavasti Paavo tokenee Huldan pois menosta 

ja on jälleen oma eloisa veitikka.

XD tapasin toisen sorttisen veitikan ruokailemassa,

joka ei juurikaan minusta piitannut.

;o) aamusella töihin mennessä kaarsin ihan oikeaan suuntaan 

vanhainkodille

enkä tehnyt kunniakierrosta

terveyskeskuksen kautta.

Ihanaa kevättä sinulle!