Karkauspäivä

Juu-u ja huokaus sanon minä tästä karkailupäivästä.

Ensimmäinen, jonka havaitsin karanneen oli sähköhammasharjan henki.

Ei pyörien pörissyt hammasharjan harjasosa, surisi vaan.

Noh, kaupasta saa näitä vekottimia rahalla.

Täytyy mennä Prismakauppaan, 

mutta mullanhaku reissusta viisastuneena otan jakkaran ja eväät mukaan.

Vapaapäivän aamun ratoksi istahdin sohvalle kitkuttamaan sukkia

ja vilkaisin konnuuksien akvaarioon.

Höyhensaarella olivat vielä molemmat konnat.

Kellon viisarit tikuttivat eteenpäin kuin sukkapuikotkin rivejä toisensa päälle.

Läksin keittiöön hakemaan lisää kahvetta ja laitoin kutimen pois sivupöydälle.

Totesin, jotta huushollista löytyy toinenkin,

 joka on ottanut karkauspäivän kirjaimellisesti.

Toinen

on 

poissa.

Tällä kertaa Huldan talvehtimisyrityksessä kävi huonosti.

Hulda 

syntynyt 

1994

ja karkasi karkauspäivänä 2012 18- vuotiaana

konnien taivaaseen.

Hulda oli luonteeltaan ärhäkämpi kuin Paavo,

mutta piilopaikat olivat ennalta arvattavissa.

Ennen kuin konnat päästi sisällä lenkille, 

piti käydä katsomassa mitä on

askarteluboxin lattialla.

Hulda näet kaarsi aina sinne 

pienen lenkin jälkeen.

Lempipaikkoina olivat sängyn alla perimmäinen nurkka 

ja laatikoston sokkeliväli.

Paavo on uiskennellut tänään ees'taas ikään kuin ei tietäisi mitä tekisi.

Kiipeää korkille paistattelemaan, mutta pulahtaa koht'sillään takaisin veteen.

 

 Onneksi karkauspäivä on neljän vuoden välein.

Iloisempia päiviä loppuviikolle!