Lentokone

Päiväkirjan teemoja on monen moisia 

sen tavallisen päiväkirjan lisäksi.

On sää-, ruokapäiväkirjaa ja ties vaikka mitä.

Tämä taitaapi nyt olla kuvapäiväkirja XD

Hillevi,

jonka tein kiitoskukkaseksi

pikku-ukon kummeille.

Aamun valossakin on jo syksynsävyä.

Petäjien 

kupeet

pihlajanmarjat

ja harmaan aamun myöhäinen

kuusen kukkanen.

Porisin ystävättäreni kanssa puhelimessa pihalla eilisnäpäivän alkuiltapäivästä.

Siihen tupsahti pikku-ukko ja äitikin kirjasto- ja kauppareissulta.

 Pikku-ukko totesi minulle; minäkin haluaisin vastata puhelimeen ...

mikäpä siinä XD  vastaa vain.

Annoin puhelimen pikku-ukolle ja ennätin kuulla 

kuka sinä olet, missä sinä olet?

Sitten alkoikin pikapuhelu ... juu-u nyt on moni hyvin kateellinen.

Pikku-ukko lähti pinkomaan pitkin pihaa,

 kiipesi aidalle ja juoksi pitkin tonttia eikä puheeseen tullut pienintäkään hengästymisen häivähdystä.

Ystävättäreni kanssa pikaisin pikapuhelu oli vähän yli 40 min ;o) emmekä pinkoneet minnekään vaan istuimme kauniisti & arvokkaasti kuin keski-ikäisten rouvien tuleekin XD.

Tosin kukkahatuttomina.

Tämän pikku-ukon puhelinporinan aikana ennätimme äidin kanssa jutustella pikku-ukon toiveesta.

Haluaisin nähdä uudelleen oranssin lentokoneen.

Mikäs siinä lähdetään retkelle.

Eväsleipien väliin ei tosin ole sitä lauantaimakkaraa.

Jos kinkku ei maita, niin napsitaan ne pois pikku-ukon leipien välistä.

 (leikkikerhon eväistä palautuu leikkeleet & juustot kotiin)

Istuimme autossa eikä auto ollut vielä edes käynnissä,

 kun takapenkiltä kuului;

kameran linssiin ei kosketa,

minä muistan.

Menimme tälläkertaa lentokentän toiselle puolen.

Puikkasimme metsään

katsastamaan

Aeron 

kaarihallien

rauniot.

Pikku paparazzi kyseli

kuka on rikkonut?

Saaden vastaukseksi

aika rikkoo tarpeettoman.

Kiitoradan toisella puolen oli

helikopteri,

vesitaso ( ? )

ja valkoinen lentokone.

Siinä se on

oranssi lentokone.

Tutkitaan 

propelit pikku-ukon näkökulmasta.

Masinan tiedot

venäjäksi.

Mitähän lie kirjoitettu?

Pikku-ukko 

paparazzi

vaihtaa työkalut

ja tutkii Serlokkina.

Läksimme sitten eväspaikkaa etsimään.

Hippasen pisti vihellyttelemään 

olimmekos luvattomilla teillä?

Kiitorata on kuin moottoritie vertaus oli mennyt perille murulle

 ja ilmeisesti mietitytti oranssia tutkiessa ollaanos ihan oikeassa paikassa,

kun hän yks' kaks' tuumasi; 

jos poliisi tulee pitää pyytää anteeksi ja mennä pois.

Kunnianosoitus

paasi

lentolaivue 32:lle.

Ensimmäisen eväspaikan harmistus oli hanakanterhakan utelias mehiläinen.

Pikku-ukko ennätti jo

haukkapalalle kinkkuvoilevästä,

 kun minä nappasin hänen päästään lippalakin hujauttaakseni pörriäiselle lähtöpassit.

Pojan ilme oli sellainen,

 jotta en olis elläissäni mummu sinusta uskonut ja hyvin oli vielä paheksuva

äänensävy;

 kädestä ei saa ottaa.

Vaihdoimme leiriä

tuulisempaan paikkaan.

Hys'hys' ei kerrota kellekkään, 

jotta tälläkin eväs paikalla erään mehiläisen elontaival loppui 

mummun toimesta ruokarauhaa vaaliakseni.

Aeron

terminaali.

Lentoterminaalin edessähän 

on aina turisteja

 ja paparazzeja ;o) klikkaa kuva isommaksi.

Syksyn merkkeinä löysimme

tatin,

puna-apilat

hämähäkinseitti koristuksessa.

Wanha koivu ei näytä 

hevillä eikä humpallakaan mitä larvassaan piilottelee.

Niitä harmajia hiuksia ;o) niitä vähemmän vihreitä.

Huokaus, kyllä niitä siellä on.

Sammal & 

jäläkälä ovat vihantia.

Kotimatkalla pikku-ukko nukahti.

Äidin nostaessa häntä syliin

pikku-ukko huolehtien visputti äidin korvaan;

kamera nukkuu sylissä.

Ihanaista

 illanruskoa

namu uni vilkutusta

höyhensaarelle!

Kiitos, jotta jaksoit kulkea mukana tänne asti.

Ilahduttavia toiveiden täyttymyksiä sinulle!