sunnuntai 12. elokuuta 2012

Toiveiden täyttymys

Sunnuntaihan on mitä mainioin päivä toteuttaa 
toive, haave ja unelma.
Varsinkin, kun siihen on jo tehty etukäteisvalmisteluja.
XD akut ladattu ja hankittu lauantaimakkaraa sekä sämpylöitä.

Jokos arvannet mistä on kyse?

Pikku-ukko on kysellyt pitkin työputkea;
 mummu onkos sinun kamerasi mukana?
Saaden aina tylsän vastauksen;
ei ole tai ei nyt oteta sisällä kuvia.

Pikkuäidin kanssa päätimme järjestää ylläripylläri
 valokuvaus eväsretken metsään pikku-ukolle.

Yhdessä teimme retkieväät.
Pikku-ukko koehaukkasi yhdestä sämpylästä ...
ovatko ylen herkullisia ja myrkyttömiä XD.
Mummupa sipaisi yhden eväsleipien teko leivän murulle,
etteivät eväät ole syöty ennen kuin pääsemme mummun keittiöstä minnekään.

Menimmekin tällä kertaa toiseen metsään seikkailemaan Serlokin seikkailuja.

Johtolankoina syksyn merkit.

Jos oikein tarkasti katsot kuvaa näet vihjeen



kuvan vasemmalla puolen mihin metsään menimme.
Klikkaa kuva isommaksi ;o)

Horsman



röyhylöitä.

Todistettavasti yllä oleva kuva on mummun ottama.



Serlok'in todistusaineistoa.

Kesä on jo siinä vaiheessa,



 jotta seuraava sukupolvi



on saatava maailmalle tuulen mukaan.

Vai lähtevätköhän nämä uudelle kasvupaikalle nelijalkaisen ystävän turkin mukana?

Puunrunkopesä



on kuin valaan luuranko.

Selvääkin selvempi punainen



johtolanka



syksyn saapumiselle ovat herkulliset punaiset puolukat.

Jäkälä oli hyvin rapsakan kuivaa. Jokainen askel rapsas ja rusahti.

Kanervat eivät olleet milläänsikkään kuivuudesta



vaan kukkivat mettiäisille ruokaa.

Löysimme hyvin ujon heinäsirkan,
 josta emme kumpainekaan pikku-ukon kanssa saaneet kuvaa.
Se ponnisti ja loikkasi,
loikkasi uudelleen ... viel' kerran, jos toisenkin mennen matkoihinsa.

Me emme sinne voineet loikkia kameroidemme kanssa perässä,
kun kiitorata on kuin moottoritie sinne ei jalankulkija retkeilijä saa mennä.
 Kun äiti ja viel äidinäitikin sanoo on viisasta Serlokin se painaa lähtemättömästi mieleen.

Löytyi sieltä reunamalta jotain,



joka pysyi paikallaan.

Nämä kuuluvat vielä kesäiseen kesään siitä olivat samaa mieltä Serlok sekä mummu.

Jo löytyi



hyvä



eväspaikka.

Eväiden jälkeen olikikin sitten aika mennä

 kuvaamaan pitkällä putkella ja katselemaan



korpikentän



lentokoneita.

Tämä nykyisin ns.korpikenttä on ollut kotvan aikaa ykköskenttä.


Hmm ... onkohan jättiläinen



viskonut kiviä maisemaan vaihteluksi?

Kangasmaasto



on aika ykstotista.

On niin kuivaa



jotta sieni johtolangat



jäivät



näihin kolmeen vaivaiseen.

Paras aloittaa kotimatka,



kun Serlok



 väsyi ottamaan kuvia vuodenajan vaihtumisen todistusaineistosta.

Koskaan ei ole niin väsynyt, ettei jaksaisi ottaa kuvaa 

marjaluteesta



ja 



heinähukantoukasta lounaalla.

Serlok



löysi monta vuodenajan vaihtumisen johtolankaa.

Nautitaan kuitenkin vielä näistä loppukesän päivistä täysin siemauksin!

Syksy on vasta sitten, kun se allakassa lukee ;o)


























20 kommenttia:

  1. Oi ihana Sherlok saa tehdä tutkimusmatkailua luonnonhelmassa. Pojalle jää elinaikaiset muistot. Kiitos päivänpiristys blogista!

    VastaaPoista
  2. Olipa mukava evässerlokkimatka.

    Näin muutes tänään samanlaisen toukan päiväkävelyllä...:).

    VastaaPoista
  3. Hyvät eväät ovat tietysti retken kuin retken kohokohta :)

    VastaaPoista
  4. Oi kuinka ihanan retken järjestitkään! Se onkin oiva "pääntyhjennys"-konsti :)
    Hauskaa teillä oli, sen näki kuvista, vaikken neiti etsivä olekkaan :)
    Mukavaa uutta viikkoa sinne!
    tuksu

    VastaaPoista
  5. hienot kuvat, syksyn häivähdys jo kuvissasi, miten äkkiä kesä meneekään. Kiitos kommentistasi "kortteja" blogiini.

    VastaaPoista
  6. Mukava retki,kyllä nuo evästauvot ovat mukavia,ja niin tomera nuori mies:)

    VastaaPoista
  7. Kiitos kun sain olla mukana kivassa retkessä. ♥
    Serlokon tomera suurennuslasina kanssa.
    Kaikkea mukavaa löytyi retkellä-
    Kivasti kerroit kuvien kanssa.
    oikein hyvää loppukesää!

    VastaaPoista
  8. Mukava idea tehdä yhteinen valokuvaus- ja Serlokkimatka. Paljon oli nähtävää ja kuvattavaa.

    VastaaPoista
  9. Orvokki ihasteli upeita kuvia ja ennenkaikkea melkein lapsenspsenlasta Theoa.
    Orvokki

    VastaaPoista
  10. Mitä omaan "Mummooni" tulee muistan hänet Pikku-Ukon ikäisenä olleen aika lailla "ruttunen ja vanha". XD

    Vai on teillä jo puolukoita :-( Meillä ei vielä ole niitä....

    Ja komeasti olet löytänyt niitä syksyn merkkejä - täällä ne ovat jo jollain lailla aika hyvin näkyvillä - ja omissa priorisoinneissani siinä mitä teen.

    VastaaPoista
  11. Ihana kuvasarja! Kyllä syksyä kohti mennään.

    VastaaPoista
  12. Olipas monipuolinen retki, ihan oikeita lentokoneitakin tuli vastaan..

    VastaaPoista
  13. Mukava katsella toisten ottamia luonto kuvia kun minulta ne retket kiellettiin vähäksi aikaa.

    VastaaPoista
  14. Upea luontoretki :) Aivan kuin olisin itsekin kulkenut siellä mukana. Kyllä pikku-ukko on kasvanut; juuri vasta oli pieni mytty vaunuissaan :)

    VastaaPoista
  15. Kiitos kaikille kommenteista!
    Retki oli mitä mukavin.
    Olimme väärällä puolen kiitorataa niin emme nähneet nousuja, kuulimme vain hurjan pörinän.
    XD kilo vuodessa pitää rypyt loitolla.

    VastaaPoista
  16. Mukavia kuvia ja rinsessan takki aikaisemmassa postauksessa oli hieno.

    VastaaPoista
  17. Kiva retki teillä! Me teemme tytön kanssa pyöräiluretken lähimetsään, voileivät ja keksit mukana. Hän syö niitä kiven päällä. Tykkää kovasti. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  18. Kiitos kommenteistanne saga ja Voisula!
    Retkeily on mukavaa ulkoilua.

    VastaaPoista